Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muromtsev ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
825
Muromtsev—Murrosviiva
826
siitä syystä, että aikakirjat sanovat m:n
puhuneen omaa erikoista kieltänsä, ovat useat
tutkijat (m. m. Castrén) pitäneet in:aa
Suomalais-ug-ri laisen a kansana, joka lähinnä oli sukua
mordvalaisille. Muromalaisten maan tärkein
kaupunki oli Mu rom (vrt. t.).
Muromtsev /-o’-/, Sergei Andreevits
(1850-1910), ven. oikeusoppinut ja politikko; oli
roomal. oikeuden professorina Moskovan
yliopistossa v :sta 1877 v:een 18S4. jolloin hänen
valtiollisista syistä täytyi luopua tästä virasta: toimisen
jälkeen asianajajana, liittyi 1905 syntyneeseen
kadettipuolueeseen, valittiin 1906 ensimiiiseen
duumaan ja sen puheenjohtajaksi; allekirjoitti
Viipurin julistuksen ja tuomittiin sen johdosta
kahden kuukauden vankeuteen; julkaissut
huomattavia teoksia varsinkin roomal. oikeuden alalta.
J. F.
Murray [mari] (alkuasukasten Gonlira 1.
Gulba), Austraalian suurin virta, alkaa
Viktoriassa Austraalian alpeilla, virtaa ensin
pohjoiseen, sitten länteen ja luoteeseen, muodostaen
rajan Viktorian ja Uuden-Etelä-Walesin välillä,
kulkee taas läntistä pääsuuntaa
Etelä-Austraa-liaan, kääntyy etelään ja laskee matalan
Ale-xandrina-laguunin kautta mereen; n. 1,800 km,
oma vesialue 320,000 km2, lisäjokiensa kanssa
910,000 km*. M. virtaa vuoristolaaksossa
ainoastaan Alburyn kaupunkiin asti, jossa (162 m yi.
merenp.) rajattomat aro- ja erämaanluontoiset
tasangot alkavat; suupuolella on sademetsiä.
Vesimäärä hyvin vaihteleva, sadeaikana tulvat
peittävät laajalti rantamaita, kesällä M:n leveys
keskimäärin on ainoastaan 75 m, syvyys 4 m.
Kuljettava pienillä aluksilla Alburyn kaupunkiin;
särkkä M:n suun poikki vaikeuttaa pääsyä
mereen, mutta M. on kuitenkin alueensa tärkein
kulkuväylä. — Lisäjoet, yhtyneet Murrumbidgee
ja Lachlan sekä Darling (pitempi, mutta
vähä-vetisempi kuin M.) oik. — M:n juoksua tutki
Stuart saapuen 1829 Alexandrina-laguunille.
E. E. K.
Murray. James Stuart ks. M o r a y.
Murray [mari], John (1778-1843),’ engl.
kirjankustantaja, laajensi isältään perimänsä
kustannusliikkeen niin suureksi, että se oli
anas-tamaisillaan itselleen kaiken englantilaisen
kaunokirjallisuuden (W. Scottin, Byronin, Irvingin
y. m. teoksia). M:n kustannuksella ilmestyivät:
..Quarterly review" ja ,,Edinburgh review", ^ekä
helppohintainen sarja ,,Family library" (1830-41).
— Hänen poikansa John M. (1808-92) ja
pojanpoikansa John M. (s. 1851) ovat jatkaneet
liikettä, julkaisten m. m. matkakirjakokoelmaa
..TTandbooks for travellers" (v:sta 1829).
Murre sanaa käytetään laajemmassa ja
ahtaammassa merkityksessä. Edellisessä m :illa
tarkoitetaan läheisiä sukukieliä, joita pidetään
samasta kantakielestä lähteneinä. Esim. suomea,
karjalaa, vepsää, vatjaa, viroa ja liiviä on
sanottu ja voidaan sanoa alkusuomen (ks.
Itämerensuomalaiset) murteiksi. Tavallisesti
m. sanaa käytetään ahtaammassa merkityksessä
osoittamaan sellaista kielimuotoa, joka
äänteellisen asunsa, taivutuksensa, sanastonsa ja
lauseopillisten omituisuuksiensa puolesta
huomattavasti eroaa n. s. kirjakielestä tai yleiskielestä
taikka yleensä saman kielen muista
esiintymismuodoista jonakin määrättynä aikana. M:n ja
kielen rajaa on tietysti vaikea vetää. Voimme
sanoa m:n muuttumisen eri kieleksi riippuvan
sen ymmärrettävyydestä. Mutta muutkin seikat
vaikuttavat asiaan, nimenomaan valtiolliset.
Ruotsia ja norjaa pidetään eri kielinä, vaikka
niitä puhuvat verraten hyvin voivat ymmärtää
toisiaan; niinikään karjalaa (karjala-aunusta)
pidetään eri kielenä, vaikkei se eroa niin paljoa
varsinkaan itäsuomalaisista m :ista, etteivät,
sikäläiset ihmiset hyvin ymmärtäisi toisiaan.
Kirjakieli ei ole tietysti muuta kuin m. sekään.
Kirjakielethän ovat yleensä syntyneet niin, että jokin
keskisessä asemassa oleva m., valtiollisen tai
sivistyskeskuksen kieli, on otettu kirjallisen
viljelyn kieleksi ja sellaiseksi yleisesti hyväksytty.
Joskus on kansan-m. pystynyt syrjäyttämään
kirjakielen ja kohoamaan itse sen asemaan (vrt.
esim. romaanisten kielten syntyä
varhaiskeski-ajan latinan murteista). M:ita on eri aikoina
vakiintuneenkin kirjakielen ohella viljelty
kirjallisesti. Mainittakoon vain Fritz Reuterin
alasaksalaiset kertomukset tai llj. Nortamon rau
na-laiset m.-jutut. Niistä näemme kuinka taiteilija
voi erinomaisen vaikuttavasti käyttää m :tta
omiin tarkoituksiinsa: m:lla on huomattava
tyyli-arvo, vaikkei se tietenkään voi yleensä edukseen
kilpailla kirjakielen kanssa. Kielentutkijalle m:t
usein ovat kirjakieltä tärkeämmätkin kielen
elämän ja kehityksen valaisijoina. M.-tutkimus on.
varsinkin 1800-luvulta lähtien saavuttanut
huomattavan aseman Euroopan eri maissa. II. O.
Murros ks. E t u h a k k a u s.
Murrosikä (puberteetti) on se aika, jolloin
sukupuolikypsyys saavutetaan. Sukupuolikypsyys
seuraa sukupuolielinten täyteen kehitykseensä
varttumista. Tämä aika on eri henkilöillä ja
eri ilmanalain kansoilla suuresti vaihteleva. Myös
eiilaiset elämäntavat ovat tähän vaihteluun
paljon vaikuttavia. Naisen murrosikä on
tavallisesti 13-15, miehen 15-19 ikävuosien välillä.
Murrosiän alkaessa kasvavat naisen rinnat ja
kuukautiset alkavat, miehellä vahvistuvat
mainittuna aikana lihakset, ääni alkaa muuttua
matalammaksi miehen ääneksi (johtuen
kurkunpään kehityksestä), parta alkaa kasvaa sekä
siitoskelpoista siementä muodostua (yölliset
sie-menvuodot). Kummallakin sukupuolella
huomataan ulkosiittimissä kypsyyden merkkejä. M:ssä
elimistö on heikompi vastustamaan ulkoapäin
tulevia vammoja, minkä vuoksi tässä iässä
henkilö helposti sairastuu (kalvetustauti, tuberku
loosi). Y. K.
Murroskenno ks. Kenno.
Murrosviiva, geol. suoraviivaisia rakoja vuori
perässä, joiden mukaan maankuoren lohkot
nykyisten tai muinaisten maanjäristysten aikana
ovat siirtyneet toisiinsa nähden. Niillä on suuri
merkitys maanpinnan muotoihin, m. m.
järvi-syvänteiden syntyyn (esim. Päijänne) nähden,
varsinkin seuduissa, kuten esim. Suomessa, missä
irtonaiset maalajit verraten ohuesti peittävät
vuoriperää. M:t näkyvät joko ainoastaan
muutaman metrin levyisinä kalliokuruina tai
suurempia vajoamisalueita rajoittavina, äkkijyrkkinä
kallioseininä, joissa on usein luisumisnaarmuja
ja hankausbreksioita. Ne juoksevat ristiin
rastiin kaikkiin ilmansuuntiin. Maajään peittämillä
alueilla ne m :t ovat selvimmät, jotka sattuvat
yhteen jään kulkusuunnan kanssa, koska jää liu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
