Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mustionjoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
859
Mutakala—
Mutualismi
860
palstoitettavaksi. Kartanon alueella on nyk. 30
manttaaliin pantua taloa. A. Es.
Mutakala. 1. Afrikkalainen m. (Protopterus)
ks. K e u h k o k a 1 a t. — 2. ks.
Kivennuoliaiset.
Mutakylpy on kylpymuoto, jota käytetään
eri maissa eri tavalla. Pohjoismaissa hierotaan
hoidettavan koko ruumis erikoisella
savensekaisella mudalla saunalämmössä tai 36-asteisessa
kylpyhuoneessa 12-15 minuutin ajan. Sitten
hoidettava saa levätä, kunnes muta kuivahtaa, jonka
jälkeen se pestään pois lämpimällä vedellä;
lopuksi annetaan voimakas, viileämpi ryöppy.
Päätekijöinä tällaisessa m :ssä on hierominen
yhdessä sen ihokiihotuksen kanssa, jonka mudassa
olevat pienet piineulaset ja lämpövaihtelut
synnyttävät. — Saksassa annetaan m:t (n. s.
Schlam-und ilooriäder) joko lämpöisten ammekvlpyjen
muodossa tai peitetään hoidettava ruumiinosa
lämmitetyllä mutakääreellä ja mudan kuivettua
huuhdotaan. Muta otetaan kivennäislähteiden
pohjasta tai valmistetaan se rahkasuon
alemmista kerroksista. Kaikki m :t ovat hyvin
tehokkaita reumaattisissa vaivoissa ja
hermokivuissa. E. Th-n.
Mutamaa ks. Muta. •
Mutanabbi
na’-J (915-965), arab. runoilija,
jonka nimi ,.joka tahtoo olla profeettana" [-johtuu siitä, että hän jonkun aikaa esiintyi uuden
uskonnon saarnaajana. Ollen kotoisin Kufasta
M. vietti nuoruudenaikansa Syyriassa, nautti
9 v. Aleppon ruhtinaan Saifaddaulan suosiota,
antautui sitten Egyptin neekerirulitinaan
Käffi-rin ja vihdoin Persian BOjidi-ruhtinaan
Adu-daddaulan palvelukseen. M:ia kehutaan aikansa
etevimmäksi runoniekaksi. Verrattomalla
kieli-mestaruudella hän viljeli siihen aikaan
tavallisiksi tulleiden ylistysrunojen mutkikasta ja
mahtipontista, mutta onttoa kaunopuheisuutta. Hänen
divaaninsa „Mutanabbii carmina" julkaisi
Die-terici 1861. [Bohlen. ..De Motenabbio" (1824) ;
Dieterici, „M. und Seifeddaula" (1847).] 7v". T-t.
Mutaproomu ks. Ruoppaaja.
Mutasuo ks. Suo.
Mutatis mutandis [ä’- -a’-] (lat.),
»sittenkuin se. mikä on muutettava, on muutettu",
suorittamalla tarpeelliset oikaisut.
Mutatsioni ks. Mutatsioniteoria.
Mutatsioniteoria (lat. m ii tä’tiö = muutos, ja
teoria, ks. t.) selittää elollisessa luonnossa
vallitsevan kehityksen tapahtuvan
mutatsioni e n 1. harppaamalla (ks. Muuntelu)
syntyneiden uusien eläin- ja kasvimuotojen kautta,
joiden uudet ominaisuudet säilyvät periytyvinä.
Tämän teorian laatija on alankom. Hugo de Vries.
M. eroaa siis darvinismista siinä, että
jälkimäinen johtaa kehityksen huojuvan muuntelun kautta
vähittäisesti syntyneistä muunnoksista, edellinen
taas äkkiä syntyneistä mutatsioneista. Muuten
ks. P o 1 v e u t u m i s o p p i. H. A. S.
Mutaus ks. Ruoppaus.
Mutavulkaani ks. Muravulkaani.
Mutayrtti ks. L i m o s e 1 1 a.
Mutesarrif (arab.), turkkilaisen sandiak.
litra eli mutessarifije nimisen hallintopiirin
esimies, jota arvossa ylempi on wàli eli vilajeetin
kenraalikuvernööri, vrt. Kaimmakaami.
K. T-t.
Mutessarifaatti ks. S a n d z a k.
Muther [miiter], Richard (1860-1909), saks.
taidehistorioitsija; tuli 1885 Münchenin
vaski-piirroskabinetin konservaattoriksi ja 1895
taiteen-historian professoriksi Breslauhin. M. oli
erittäin vilkas, aaterikas, joskaan ei aina täysin
kriitillinen kirjailija, joka selvällä ja sujuvalla
esitystavallaan osasi alati herättää
mielenkiintoa aineeseensa ja näkökohtiinsa. Kirjoittanut
m. m. teokset »Geschichte der Malerei im XIX
Jahrhundert" (3 os., 1893-94), »Geschichte der
Malerei" (5 os., »Sammlung Göschen", 1899-1902),
»Studien und Kritiken (2 os» 1901-02), „Ein
Jahrhundert französischer Malerei" (1901),
»Geschichte der englischen Malerei" (1903), „Ge
schichte der belgischen Malerei" (1904) sekä
»Rembrandt" (1904) ja »Courbet" (1908).
Toimitti vista 1902 taiteilijaelämäkerta-kokoelmaa
..Die Kunst". M:n kuoleman jälkeen julkaistiin
hänen teoksensa »Geschichte der Malerei" (3 os..
1909). E. R-r.
Mutina, roomal. siirtokunta Pohjois-Italiassa
(Gallia Cispadana), nyk. Modena.
Kansalaissodassa 44-43 e. Kr. Antonius piiritti Mutinaa,
jota Brutus puolusti (»Mutinan sota", ks. A
n-t o n i u s, Marcus).
Mutsuhito /-u’7iZo/(1852-1912), Japanin keisari.
Nousi 1867 isänsä keisari Komein jälkeen
valtaistuimelle, mutta tuli vasta 1868 Sogunaatin ku
kistuttua Japanin todelliseksi hallitsijaksi ja
asettui asumaan Tokioon. M:n hallituskausi oli
suurenmoisten uudistusten aika: feodaalivallasta
tehtiin loppu, euroop. kulttuuri tuotiin maahan
ja Japani kohosi suurvallaksi, ks. Japani,
historia. E. ll-a.
Mutteri ks. R u u v i.
Mutterikierteiden leikkauskone ks.
Kierre-kone.
Mutterikursokone, yksinkertainen jyrsinkone
(ks. t.), jota käytetään etupäässä mutterien
valmistukseen jyrsimen avulla, mikä silittää ja tekee
mitan mukaiseksi yhtaikaa aina 2 vastakkaista
mutterin sivua. V. H.
Muttra Imatra] (Mathura), kaupunki Etu
Intiassa, United provinces of Agra and Oudh
nimisessä pää-hallintoalueessa Jumnan varrella
Agrasta luoteeseen; 60,042 as. (1901), joista n.
10,000 muhamettilaista. Tärkeä rautatienristeys;
hindulaisten pyhiinvaelluspaikka,
Krisna-palve-luksen keskustoja. — M. mainitaan 400-luvulla
j. Kr. Kärsinyt muhamettilaisten hävityksistä
enemmän kuin mikään muu Pohjois-Intian
kaupunki. E. E. K.
Mutu 1. lal le ro (Phoxinus aphya),
särkikala. Selkä ruskeahko tai mustanvihreä, sivuilla
mustia tai keltaisia täpliä, vatsa hopeanvalkea
tai punerva. Pituus 5-7 cm. Useimmissa
Euroopan maissa, monin paikoin Siperiassa.
Suomen-ja Pohjanlahden saaristoissa yleinen, tavataan
myös paikoitellen kaikissa sisävesistöissämme.
Pidetään ulkomailla suurena herkkuna. Suomessa
käytetään vain täkynä. H. A. .ST.
Mutualismi (ransk. mutuellisme). 1.
Yhteiskuntapoliittinen sosialismiin kallistuva suunta,
joka tahtoo häikäilemättömän vapaan kilpailun
sijaan saattaa voimaan keskinäiseen avustukseen
perustuvan järjestyksen osuustoiminnan ja keski
näisen vakuutuksen muodossa. Tämänsuuntaista
oppia on esittänyt varsinkin Proudhon (ks. t.).
— 2. Hioi. ks. Symbioosi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
