Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurahaiskylpy ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
871
1. Synektrit 1. viholliset, jotka
tekevät muurahaiselle pelkkää vahinkoa syömällä
muurahaisten ravintovarastoja tai sikiöitä,
muurahaisten mahtamatta niille mitään. Osaksi ne
väriltänsä ja muodoltansa muistuttavat
muurahaisia siihen määrään, etteivät muurahaiset niitä
huomaa, kuten esim. Myrmedonia funesta
niminen lyhytsiipinen kovakuoriainen, joka elää
Ijasius fuliginosulcsen seurassa tai Myrmedonia
humeralis, joka elää Formiea rufaa pesässä
(suojeleva yhdennäköisyys). Osaksi ne taas suuren
nopeutensa avulla pelastuvat ahdistavien
muurahaisten käsistä, kuten esim. sokeritoukka
(LepismaJ niminen sukahäntäinen.
2. Synoikit 1. suvaitut hyönteiset, joiden
tuottama vahinko on sangen vähäinen, mutta
jotka eivät liioin ole muurahaisille miksikään
hyödyksi. Ne syövät ruuanjätteitä, ruumiita,
varastoja j. n. e. Nämä ovat paljoa yleisempiä kuin
edellisen ryhmän m. Niitä tunnetaan jo yli 800
lajia, ja muurahaistutkija Wasman olettaa niitä
olevan 3,000 lajia. Osaksi ne ovat hyvin pieniä,
joten muurahaiset eivät niitä huomaa, osaksi
niiden ruumis on niin paksu, etteivät muurahaisten
leuat niihin pysty.
3. Symfiilit 1. varsinaiset m., jotka
nauttivat muurahaisten hoitoa ja suosiota.
Niitäkin on useita satoja. Niiden ruumiissa on
nestettä, joka erittyy erityisten karvojen kohdalla.
Tätä nestettä muurahaiset mielihalulla syövät;
ja suhde muurahaisten ja näiden vieraiden
välillä on mitä parhain. Yhdessäeläminen tuottaa
molemminpuolista hyötyä, kun m. vastalahjaksi
siitä nesteestä, minkä muurahaisille antavat,
saavat pesästä suojaa ja ravintoa.
Keltamuurahai-sen (Lasiiis flavus) seurassa elää Suomessakin
sokea Claviger foveolatus. Lyhytsiipisistä
meikäläisistä symfiileistä mainittakoon suvut
Lome-cliusa ja Atemeles. Omituisimpia ulkomaalaisia
sukuja on Faussns, jonka tuntosarvet ovat
valtavan suuriksi paisuneet.
4. Parasiitit 1. loiset. Edellisten
ryhmien muurahaisvieraita voisimme sanoa koko
yhteiskunnan loisiksi. Nyt puheena olevat ovat
yksityisten muurahaisten loisina, ja elävät joko
niiden ulkopinnalla tai sisässä. Ne kuuluvat
useaan eri eläinryhmään : loispistiäisiin,
punkkei-hin y. m. U. S-x.
Muurain, suomuurain
1. lakka (Rubus
chumæmo-rus) on 8-20 cm korkea,
pysty ruoho, jolla 011
mu-nuamaiset, matalasti
5-lius-kaiset lehdet pyöristetyin,
sahalaitaisin liuskoin.
Suurehkot, valkeat, yksineuvoiset
kukat ovat yksitellen varsien
päissä, hede- ja emikukat eri
varsilla. Erikoppinen hedelmä,
,,muurain", kuten muillakin
ftn&ws-lajeilla useiden
pienten luumarjain muodostama,
kypsänä keltainen, erittäin
maukas ja mehevä. M. kasvaa
kosteilla paikoin, mieluimmin
turvesoissa, etenkin
rahka-sammalpohjalla. Levenemisel-tään se on pohjoinen laji —
Keski-Euroopassa sitä tava-
872
taan vain paikoitellen jätteenä jääkauden ajoilta.
Kaikkein runsaimmin, laajoja aloja peittäen
m:ia kasvaa tunturiseuduilla Jäämeren
rannikoille saakka, hedelmät kypsyvät vielä
puurajan yläpuolella. Näillä
pohjoisimmilla-kasvu-paikoillaan myöskin m:n merkitys ihmiselle on
suurin. /.- y-s.
Muurame, suuri kylä Korpilahden pitäjässä.
Muuratjärven (ks. t.) ja Päijänteen velisellä
kannaksella, 13 km Jyväskylän kaupungista
etelään. — Teollisuuslaitoksia: saha ja laajalti
tunnettu tuolitehdas (Muuratjoen ylemmän
kosken rannalla).
Muuramen tuolitehdas (toiminimi v:sta 1911
Muuramen tuolitehdas o.-y., pääoma
200,000 mk.), Muuramen kosken rannalla
Muuramen kylässä Korpilahden pitäjässä 13 km
Jyväskylästä (jonne liikenneyhteys maitse ja
vesitse); laitoksen per. V. ja H. Laakso 1903
Keskisuomen sateenvar jotehtaan nimellä. Seur. v.
aloitettiin huonekalujen valmistus, 1905
muutettiin laitoksen nimi Suomen tuoli-, kalusto- ja
sorvaustehtaaksi, 1910 valmistui suuri
3-kerrok-sinen tehdasrakennus. Tehtaan tuotanto
käsittää nvk. melkein yksinomaan koivuisia,
taivutettuja n. s. vieniläishuonekaluja ja oli 1912
arvoltaan 370,202 mk. (1903: 4,012 mk., 1906:
39,142 mk.). Liki puolet (n. 125,000 mk:n
arvosta) myydään Venäjälle, jossa liikkeellä on
oma myymälänsä Pietarissa. — Työväestö 1912
116 henkeä; paikkakuntalaiset suorittavat
sitäpaitsi paljon tehtaan tilauksia kotitöinä. —
Sairausapukassa. E. E. K.
Muurari, laajimmassa merkityksessä
rakennus-ammattilainen. joka tekee kaikenlaista
muuraus-ja rappaustyötä; kehittyneemmissä oloissa on
uunimuuraus joutunut erityisille uunisepille ja
rappaus rappareille, sekä holvimuurausta
vastaava työ pääasiassa betonityömiehille, joten m.
on enää vain suoranaisen seinämuurauksen
suorittaja. Tiiliä ja laastia kantavat hänelle apurit.
T. S.
Muurasjärvi ks. Muurrejärvi.
Muurata, asettaa rakentamisen tarkoituksessa
tiiliä varmaan limitykseen saumat laastilla
täyttäen. Tiilet olisivat oikeastaan ennen muurausta
puhdistettavat tomusta ja kostutettavat, sekä
jokainen valmis kerrostuma samoin puhdistettava
ja valeltava vedellä, ennenkuin sille levitetään
laastia uuden kerrostuman pohjaksi, ettei tiili
imisi laastista liiaksi kosteutta vähentäen siten
sen kivettymismahdollisuutta; mutta koska
tämmöinen rakennustapa vaatii suuria
kuivauskustannuksia ja ennen kaikkea pitkää
kuivumis-aikaa, on nykyinen suuren kilpailun aika
tuntuvasti vähentänyt muurin kostuttamista, kun
ennen tavalliset muurin kuivumisen edistämiseksi
jätetyt ja rakennuksen valmistuttua umpeen
muuratut ilmakanavat on jätetty pois. Muurien
tulee kohota mikäli mahdollista saman verran koko
rakennuksen alalla, jotta muurin laskeminen
tapahtuisi tasaisesti ja yhtaikaa. Vanhaan jo
laskeneeseen muuriin kiinni ei uutta saa muurata
limitykseen. T. 8.
Muuratjärvi (kartoissa myös nimillä M u u r
a-järvi ja Muuramejärvi), järvi
Pohjois-Päijänteen äärellä, sen länsipuolella;
pituussuunta luoteesta kaakkoon, suurin pituus 12 km,
suurin leveys n. 4 km, pinta-ala 35,i km’ (sii-
Muurain—Muuratjärvi
Muurain. 1
hedeku-knllinen, S
emikukalli-nen varsi, 3 hedelmä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
