Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muurauslasta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
875
Muurilimitys—Muurmannin rannikko
876
kautta sopivasti toistuvia, muurin pituussuuntaa
seuraavia ja läpi muurin meneviä
sideker-r o k s i a ja -kiviä käyttämällä, itsensä ja
kuormituksia kannattava muuri syntyy.
Ankkurit ja laasti lisäävät muurin lujuutta
melkoisesti, mutta kalkki- ja sementtilaastilla lisäksi
on saumaamistyötä helpottavana täytteenä ja
tiivistysaineeua tärkeä sija. Päällekkäin olevia
muurikerroksia ei ankkuroida toisiinsa muuta
kuin erikoistapauksissa. Kiviaineen ja työn
kalleus ja kiven suhteellisen hyvä, pohjoismaissa
paksuja muureja kysyvä lämmönjohtavaisuus on
ammoisilta ajoilta saakka aiheuttanut n. s.
täytemuureja, joissa kahden erillään
seisovan ohuen kivi- tai tiiliseinän väli täytetään
kivimurskalla ja savella tai laastilla, betonilla
y. m. tai supistuu kiven käyttö vain
tiiliseinäin ulkopuoliseen kivellä päällystämiseen (ks.
Reveteeraus). — Alkuperäisimpiä muurin
muodostamistapoja olivat Etelä-Euroopan n. s.
kyklooppi-muurit (ks. t.). Tällaisesta
jättiläisten työtä muistuttavasta tekotavasta oli
meidänkin aikaan vielä toisarvoisissa töissä,
kuten tukimuureissa, käytetty
polygonini u u r i, epäsäännöllisen monikulmaisista
kivistä, huolellisine, tiiviine (nykyaikaan laasti-)
saumoineen. jo melkoinen edistysaskel, mutta
vasta säännöllisistä suorakulmaisista
neljäkäs-kivistä rakennettu harkkomuuri pysty- ja
lakosaumoineen sekä läpi muurin menevine
side-kerroksineen on täydellinen sekä rakenteellisia
että taiteellisia vaatimuksia täyttävä m.
Erikoinen laatu harkkomuuria on Brittein-saarilla ja
Ameriikassa sekä meilläkin usein käytetty
vil-kaspintaineu, elävän vaihtelevasti vaikuttava
.,rubble"-muuri erikokoisista kiviharkoista, joiden
luku samassa pystysaumassa rajoitetaan esim.
korkeintaan kolmeksi tai neljäksi, vrt. Holvi,
Kaari, K i v i 1 i i t o s, Limitys, Muuri,
S e i n ä, T i i 1 i. ’ U-o N.
Muurilimitys ks. Muuriliitos.
Muuriluoti, messinkinen tahi rautainen
teräs-kärjellä varustettu paino, jonka läpiporattu
messinkinen pää on kierrettävä auki
rihman kiinnittämistä varten; käytetään
rihman päähän ripustettuna
rakennustyössä pystysuoria suuntia
tarkistettaessa. ’ T. S.
Muurinolka, se kölita, jossa muuri
por-taantapaisesti pituudelleen tai
leveydelleen kaveten muodostaa vaakasuoran,
por-taanaskeleentapaisen pengermän.
U-o N.
Muurinsyöpä on muurin pinnalle kiteytynyttä
salpietarihappoista kalkkia, rikki- tahi
hiilihap-poista natronia, hiilihappoista kalia,
kloornatro-nia, kloorkalia tahi jotain muuta suolaa, jota
syntyy maassa olevien mätänevien aineiden
vaikutuksesta, sekä kiven tahi laastiin käytetyn
hiekan sisältäessä liukenevia suoloja; voipa
muurin liian aikainen rappaaminenkin aiheuttaa
muurisuolojen kiteytymisen pinnalle. M. pilaa
rappauksen, ulommaiset kivet ja seinäverhot,
sekä leviää helposti, jonka vuoksi sen
syntyminen on mikäli mahdollista estettävä käyttämällä
puhtaita rakennusaineita ja eristämällä muuri
maan yhteydestä; jos sitä syntyy, on lappaus
siltä paikalta poistettava ja m. huolellisesti
hävitettävä. T.
Muuriruukki ks. L a a s t i.
Muurisalpietari, kalkkisalpietari, ks. K a
1-siumisuolat.
Muurla, vanhoissa asiakirjoissa tavallisesti
M u u r i 1 a, muinainen asumakartano, joka
sijaitsi nyk. samannimisessä pitäjässä. Sen omisti
nähtävästi keskiajalta alkaen rälssisuku, n. s.
M:n suku, joka näyttää miehen puolelta
sammuneen ennen v. 1600. Sukutila oli jo sitä ennen,
n. 1570, naimisen kautta siirtynyt Jaakkima
Didrikinpoika Brandille, jonka suvulta se
naimisen kautta periytyi Lindelöf-suvulle, pysyen
sen hallussa 1600-luvun loppupuolelle. Sittemmia
se oli m. m. Wellingk- ja de la Motte-suvuilla.
A. Es.
Muurla (1. M u u r i 1 a). 1. Kunta, Turun
ja Porin 1., Halikon kihlak.,
Uskelan-Muurlan-Perttelin-Kuusjoen nimismiesp.; kirkolle 12 km
Salon rautatieasemalta. Pinta-ala 76,7 km’, josta
viljeltyä maata (1910) 2,191 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 204 ha). Manttaalimäärä 27 "/«,
ta-lonsavuja 50, torpansavuja 58 ja muita savuja 266
(1907). 1,653 as. (1912). 337 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 189
(1901). 276 hevosta, 1,224 nautaa (1911). —
Kansakouluja 3 (1913). Usean kunnan kanssa
yhteinen säästöpankki (Salon kauppalassa). —
Teollisuuslaitoksia: höyrysaha, osuusmeijeri ja
1 yksityinen meijeri. — Vanhoja kartanoita:
Koski (1. Eriksberg), Kaukelmaa (1. Kaukelma),
Suoloppi (1. Träskvik), Isotalo (nyk. jaettu). —
2. Seurakunta, Turun arkkihiippak., Perniön
rovastik., kuuluu Uskelaan kappelina; alkujaan
perustettu saarnahuonekunnaksi Salon vanhaan
kappeliin; sai kappelioikeudet 1860 (keis.
käskv-kirj. 18 p:ltä toukok.). Kirkko puusta, rak. 1836.
L. Il-nen.
3. Muinainen hallintopitäjä (Muurila 1.
Muu-rala), käsitti paitsi nyk. Muurlaa suunnilleen
Uskelan, Kiikalan ja Kiskon pitäjät sekä osia
Perniön ja Someron pitäjistä. A. Es.
Muurmannin rannikko (ven. Murmanskij
bereg) käsittää Kuollan-niemimaan
pohjoisrannikon Norjan rajalta Svjatoi Nosin niemeen, n.
420 km. Se on jyrkkärantainen, graniittikalliot
nousevat 200 m yi. merenp. Hyviä satamia on
runsaasti. Syvä vuonomainen Kuollan-lahti
erottaa M. r:n itäiseen ja läntiseen rannikkoon.
Läntisessä on suuri kaksiosainen Rybatsij-niemi
ja Kuollan-Iahden suun itäpuolella Kildinin
saari, jolle hallitus on perustanut sataman ja
veneveistämön ven. kalastajia varten. Ilmasto
aivan rannikolla verraten lauhkea, Golf-virta
pitää meren vuoden umpeen jäättömänä. M. r:n
kalastuksen merkitys kohoaa vuodesta vuoteen;
nyk. n. 1,000 kalastajavenettä pyydystää turskaa
ja silliä. Saalis viedään osittain
Vienankaupun-kiin, osittain Norjaan ja Englantiinkin asti. —
As. yli 3,000 (1907 oli 2,507). Nälkävuosina 1860
luvulla M. r:lle, joka silloin oli melkein asuma
ton, siirtyivät ensimäiset suom. uutiaasukkaat;
lisäksi tuli norjalaisia. Venäjän hallitus aluksi
suosi siirtolaisuutta, antaen uutisasukkaille
melkoisia erikoisoikeuksia: heidät vapautettiin ase
velvollisuudesta ja veroista, he saivat avustusta
maan ja kalastustarpeiden hankkimiseksi, saivat
oikeuden jättää virastoihin suomen ja norjan
kielisiä asiakirjoja. V. 1881 M:n läntisellä
rannikolla olikin 790 suom. ja norj., itäisellä ai
[-Muuri-luoti.-]
{+Muuri-
luoti.+}
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
