Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myllyvuori ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
900
Mylly vuori—München
906
Myllyvuori (ruots. Kvarnbacken),
Turun Kakolanmäen historiallinen nimitys.
Mylodon, eräs Etelä-Ameriikan sukupuuttoon
kuolleita pleistoseenisia jättiläislaiskiaisia, miltei
norsun kokoa. F. A. K-in.
Mylord [mailö’d, viilö’d] (engl.), armollinen
herra; vrt. Lordi.
Miinch-Bellinghausen, Eligius Franz
Joseph, vapaaherra von (1S06-71), saks.
näytelmäkirjailija, tunnettu nimellä
Friedrich II a 1 m. Kirjoitti lukuisan sarjan
näytelmiä, joista mainittavimmat ovat
murhenäytelmä „Griseldis" (1834), hänen esikoisteoksensa,
joka saavutti Wienin Burgteatterissa loistavan
menestyksen, romanttinen draama „Der Sohn der
Wildnis" (1842) ja ,,Der Fechter von Ravenna"
(1854; esitettv suomeksi nimellä ,. Ravennan
miekkailija"), ’lisäksi vielä „Wildfeuer" (1864)
ja huvinäytelmä „Verbot und Befehl" (1857).
M.-B. kirjoitti myös runoelmia ja novelleja.
J. U-l.
München [mynjlienj, Baierin kuningaskunnan
pääkaupunki, asukasluvultaan Saksan
valtakunnan neljäs kaupunki, Isarin molemmilla
puolilla, 519 m yi. merenp.. on jaettu 24
kaupunginosaan („Bezirke"), joista 19, muodostaen
varsinaisen vanhan kaupungin ja Sendling,
Thal-kirehen, Neuhausen, Nymphenburg ja Schwabing
nimiset esikaupungit, ovat Isarin vas., ja
esikaupungit Haidhausen, Bogenhausen, Au,
Gie-sing ja Ramersdorf sen oik. rannalla.
Kymmenen siltaa johtaa Isarin yli. Vanha
kaupungin-muuri on revitty, mutta muutamat sen
porteista ovat vielä jäljellä, kuten Isartor
(korjattu 1835). Myöhemmin rakennettuja ovat
Sie-gestor (rak. 1843-50) Rooman Konstantinuksen
riemuportin jäljittely ja Kreikan
vapaustaistelun muistoksi rakennetut Propylaiat (1846-62).
Loistoa rakastavan kuninkaan Ludvik I:n
(1825-48) ja hänen seuraajiensa suurenmoisten
kaunistustöiden kautta M. on
rakennustaiteellisessa suhteessa tullut yhdeksi Euroopan
kauneimmista pääkaupungeista. Kaupungin asemakaavaa
laadittaessa on varattu runsaasti tilaa puistoille
ja toreille, joita on suuria ja kauniita kuten
Karlsplatz, Engliseher Garten, Theresien-Wiese
iossa kansanjuhlia pidetään y. m. Suurin osa
huomattavimmista rakennuksista on pääkatujen
Ludwigstrassen ja Maximilianstrassen varrella
tahi läheisyydessä, edellisen varrella etupäässä
renesanssityylisiä rakennuksia, kuten
Odeon(konserttitalo), prinssi Luitpoldin palatsi. Ludvikin
kirkko, yliopisto y. m. Kadun eteläpäässä on
Feldherrnhalle ja sen läheisyydessä it.
barokki-tyyliin rakennettu Theatinerhofkirche, jossa
Baierin ruhtinasten hautaholvit ovat.
Maximilianstrassen itäpäässä on Maximilianeum.
lahjakasten nuorukaisten kasvatuslaitos, ulkosivuja
koristavat veistokuvaryhmät, yläkerroksessa on
3 salissa 30 suurta öljymaalausta, jotka
esittävät maailmanhistorian päätapahtumia.
Maximi-lianstrasse päättyy lännessä Max-Joseph-Platziin,
jonka läheisyydessä on kunink. palatsi,
Resi-denz, suuri kolmiosainen rakennus — sen
muodostavat Königsbau ja Festsaalbau sekä niitten
välissä vanha linna —; se sisältää suuria
taideaarteita. Sen yhteydessä on hovi- ja
kansallisteatteri, Saksan suurimpia ja komeimpia.
Ma-rienplatzin läheisyydessä on Frauenkirche ja
vanha sekä uusi raatihuone, joka on kaunis
uudenaikainen goottilaistyylinen rakennus. M:n
monista kirkoista — 86 katolista, 6 protestant
tista ja muutamia muita — mainittakoon vielä
Bonifatiuskirkko, joka jäljittelee it. basilikaa
400-luvulta, renesanssityylinen Mikaelinkirkko,
jossa on Thorvaldsenin tekemä Eugène
Beauhar-nais’n hautapatsas, ja protestanttinen
Lukas-kirkko. — Kaupunkia kaunistavat monet
patsaat, kuten Liebigin, v. Pettenkoferin, Goethen,
Schillerin, Schellingin y. m. Theresien-Wiesellä
on 80 kuuluisan baierilaisen patsaat sisältävä
Ruhmeshalle, jonka edustalla kohoaa suunnaton
Bavariapatsas.
M:n kallisarvoiset taiteelliset ja tieteelliset ko
koelmat säilytetään aistikkaissa ja
tarkoituksenmukaisissa rakennuksissa, joista useimmat ovat
Maximilian-kaupunginosassa. Siellä ovat lähellä
toisiansa vanha ja uusi pinakoteekki, joissa on
runsaita taulu- ja vaasikokoelmia sekä
kreikkalaisia ja roomalaisia muinaisesineitä, vanhassa
pinakoteekissa vielä rikas graafillinen kokoelma.
Suuri määrä eteviä veistoteoksia säilytetään
glyptoteekissa. Yksityisistä taidekokoelmista
mainittakoon Seliwanthaler-museo, Villa Lenbach ja
Schachin taulukokoelma. Tieteelliset kokoelmat
ovat nekin suurenmoiset. Kansallismuseossa on
erittäin runsaita, hyvin järjestettyjä, Saksan ja
Baierin kulttuurihistoriaa valaisevia kokoelmia.
Deutsches Museum pyrkii eri aikojen etevien
tiedemiesten ja teknikkojen tyypillisten teosten
kautta osoittamaan tieteellisen tutkimuksen mer
kitystä tekniikan ja teollisuuden kehitykselle.
M:n sivistyslaitoksista on yliopisto,
Ludwig-Maximilians-Universität, ensi sijassa mainittava,
per. 1472 Ingolstadtiin, siirretty 1800
Landslin-tiin ja 1826 Müncheniin. Siinä on 5 tiedekuntaa,
tavallisten lisäksi myös valtiotaloudelleen,
opettajia 1912 253, ylioppilaita 6.855, niistä 241
naisylioppilasta, sitäpaitsi kuulijoita 713.
Yliopiston yhteydessä on sairashuoneita, kokoelmia
y. m. laitoksia ja kirjasto (n. 650.000 nid.).
Muita korkeakouluja: teknillinen korkeakoulu
(per. 1868) 66 opettajaa, 2,253 oppilasta (1912),
eläinlääkärikorkeakoulu (per. 1790. 16
opettajaa, opiskelevia 403), kauppakorkeakoulu,
taideakatemia, säveltaideakatemia, sota-akatemia,
ty-kistö- ja insinööriakatemia, sotakoulu, oppilai
toksia opettajien valmistusta varten. 6 lukiota,
reaalilukio, reaalikouluja v. m. oppilaitoksia.
Erityisesti ansaitsevat huomiota sekä
tarkoituksenmukaisten ja komeiden rakennustensa että
järjestelynsä puolesta kansa- ja jatkokoulut (ks.
K e r s c h e n s t e i n e r), — Asukasluku 1911 M :n
tilastollisen toimiston laskujen muk. 604.000
henkeä. Kuolleisuus, ollen 1871-75 40.4 1,000 :ta kohti,
alenee tasaisesti, 1911 15.s. — Teollinen työ
käytti 12.266 eri liikkeessä 97,308 työläistä,
niistä 19,093 rakennustyöalalla, 12,536
koneteollisuuden, 6.087 kirja- y. m. painon ja 5.151
juomateollisuuden alalla. 23 olutpanimoa (1911)
valmisti n. 3’/, milj. hl olutta, josta 51. käytti
lähes 2 milj. "(asukasta kohti 320 1).
Historia. M. on syntynyt
munkkisiirto-lasta, josta nimikin johtuu. Se mainitaan ensi
kerran 1102 nimellä Villa Munichen ja
tulee 1150-luvulla huomatuksi suolakaupan
keskuspaikkana ja siitä, että sinne perustetaan
rahapaja. V. 1255 teki Baierin herttua Ludvig
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
