Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naamahermo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
961
Naamahermo Naantali
962
vedetään suora viiva yläleuan uloimmasta osasta
otsan ulkonevimpaan kohtaan ja toinen
korva-aukon keskukseen. Alemmilla ihmisroduilla, joilla
otsa on matala, leuat vahvat ja ulkonevat. 011
tämä kulma terävämpi kuin korkeimmilla
(neekereillä n. 70°. eurooppalaisilla n. 80°). Tällaista
u:aa, jossa yllämainitun lisäksi etuhampaat
ylä-leuassa ovat vinosti alas- ja eteen-, alaleuassa
ylös- ja eteenpäin, nimitetään prognaattiseksi,
kun taas korkeimpain ihmisrotujen n.-muotoa
sanotaan ortognaattiseksi. vrt. F y s i o n
o-m i i k k a. Y. K.
Naamahermo 1. kasvohermo (nervus f
a-cialis), kasvojen lihasten liikuntohermo.
Naamakukkaiset (Scropliulariacecej,
yhdis-teräisiin kuuluva kaksisirkkaisheimo, läheistä
sukua keisokasveille (Holunaccce). Yli 2.000 lajia,
useimmat lauhkeiden vyöhykkeiden ruohokasveja,
edustajia kaikissa maanosissa. Kasvullisissa
osissa ei ole huomattavampia yhteisiä
tuntomerkkejä, kukat sen sijaan ovat yleensä tyypilliset.
Pohjaluku on 5, heteistä on kuitenkin tav. 1,
joskus useampiakin, hävinnyt, ja emiö ou 2-lehtinen.
Teriö tav. vastakohtainen, 2-huulinen, usein
kannuksellinen. Kukan keskitaso kulkee emilehtien
keskitse. Hedelmänä kota. Melkein kaikki ovat
mesiäisillä varustettuja hyönteissuosijoita. -—
Heimon taloudellinen merkitys on pieni.
Lääkekasveja ovat sormustinkukka (Digitalis purpurea)
ja pari tulikukka- (Veriascum-J lajia,
koristus-kasveja on seu sijaan runsaasti. I. V-s.
Naamakulma ks. N a a 111 a.
Naamaluut ks. Naama ja Pääkallo.
Naamari I. 11 a a m i o, ontto, paperista,
vahasta, puusta y. m. tehty irtonaama. jonka
tarkoituksena 011 peittää henkilön kasvonpiirteet,
pelästyttää toisia: sametista tai silkistä tehty
kasvojen peite, jossa on kupu nenää ja reiät
silmiä varten sekä tavallisesti suuta ja leukaa
peittävä silkkipalanen (puolinaamari);
miekkailtaessa käytetty, punotusta rautalangasta ja
nahasta tehty kasvojen suojus; mehiläishoidossa
ynnä useissa ammateissa käytetty kasvojen
suojus; teurastuksessa käytetystä u :sta ks. Teu
rastusnaamari; kipsijäljennös vainajan
kasvonpiirteistä (kuolinnaamio), valetaan
vainajan kasvoihin painettuun savimuottiin.
Näyttelijän naamio, näyttelijän kasvot (maalaamalla,
tukkaa ja partaa laittelemalla) muutettuina
näyteltävän osan vaatimusten mukaan. -— Naamioitus
011 ollut yleisenä tapana eri kansoilla ympäri
maapallon. Se 011 uskonnollista alkuperää.
Naamioilla uskottiin voitavan karkoittaa
näkymättömiä henkiä. Tästä syystä naamiot laadittiin
kauhua herättäviksi. Eläinnaamioilla on tärkeä sija
luonnonkansojen, etenkin Ameriikan ja
Austraa-lian villien keskuudessa: niitä käytetään
uskonnollisissa tai yksistään miimillisissä tansseissa.
Näinä ikivanhat tavat näyttävät jättäneen jälkiä
antiikin mysteereihin; Dionysoksen
mysteereissähän käytettiin härkä- ja pukkinaamioita sekä
pantterintaljoja. Dionysoksen juhlista naamio
otetaan suorastaan näytelmän palvelukseen.
Antiikkiset teatterinaamiot tehtiin ensin kaarnasta,
sitten kankaalla vuoratusta nahasta, sittemmin
puusta, vieläpä norsunluustakin; niissä oli paitsi
kasvoja myös tukka. Silmät olivat valmiiksi
muovatut, ainoastaan silmäterää varten oli reikä.
>uu oli ammottava ja varustettu
suppilonmuotoi-31. VI. Painettu "/, 14.
1. 2. 3. 4.
Juhlameno- ja tanssinaamioita. 1 Aztekilainen. 2
P.-Amerii-kan luoteisten intiaanien. 3 Uusiguinenlainen-. 4
Jaavalainen naamio.
sella metallikappaleella äänen vahvistamiseksi.
Mykkiä osia varten oli naamioita, joiden suu oli
kiinni. Myöskin oli eri naamiot murhe- ja eri
naamiot huvinäytelmää varten, joista sitten tuli
näiden kahden näytelmälajin sekä samalla
Mel-pomenen ja Thalian tunnuskuvat. Roomassa
teatterinaamiot tulivat käytäntöön vasta atellaaneja
(ks. t.) näyteltäessä. — Keskiajan näytelmiä
kehittyi kirkollisista pääsiäisesityksistä, joissa
miehet esittivät myös naisten osat, joten naamio
säilyi. Keskiajan karnevaalileikeistä naamio
siirtyi kansan huvinäytelmiin (ks. Co 111 media
d e 11’ a r t e).
Naamiaiset 1. naamiohuvit, tanssiaiset,
joihin osanottajat saapuvat naamioituneina ja
valepuvussa.
Naamio ks. Naamari.
Naamioitus eltiint. ks. Suojeleva
yhdennäköisyys.
Naantali (< ruots. Nädendal, käännös
lat. nimestä Vallis gratice = „armon laakso"). 1.
Kaupunki
Varsinais-Suo-messa, Turun ja Porin
läänissä, Itämeren
rannalla G0°28’ pohj. lev.,
22°2’ it. pit. Asukkaita
kirkonkirjojen mukaan 31
p. jouluk. 1913 885
(vähennys edellisestä v.sta
42; Suomen pienin
kaupunki), joista n. 15%
ruotsinkielisiä. — N.
sijaitsee viehättävällä
paikalla mantereesta
pistävän niemen luoteisosassa,
vastapäätä kaunista Luon
nonmaan saarta, maanteitse 18 km, meritse
(kaunis saaristövävlä kapean N:n-Rauman
kautta) 1 ’/j tunnin laivamatkan päässä
Turusta länteen. Kolmelta puolen sitä suojaavat
osaksi mäntymetsää kasvavat vuoret: lounaassa
Raumanvuori. etelässä Kuparimäki, koillisessa
Pappilanmäki, pohjoisessa Nunnamäki. Ilmanala
ou harvinaisen kuiva ja tasainen, kesäkuukausina
keskilämpö vaihtelee + 15° C ja -f 20° C
välillä. — Kaupungin ala on 50 ha. Uuden
asemakaavan (vahvistettu 1901) mukaan rakennettava
kaupunginosa 011 säännöllinen, kadut
suorakulmaiset, mutta vanha kaupunginosa on
epäsäännöllinen, kiveämättömät kadut usein mutkaiset,
tavattoman kaidat. Pääkatu Aleksanterinkatu
kulkee kaakosta luoteeseen; sen varrella
kauppatori. Sähkövalaistus (Turusta).
Rakennukset ovat pieniä puutaloja, osittain vanhoja;
mainitsemista ansaitsevat kylpylaitoksen
rakennukset pohjoisessa, sataman ääressä,
kansakoulu-talo Kuparimäen rinteellä ja kirkko. Se (ks.
Naantalin vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
