Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naistaudit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
991
Naistautioppi—Naittaja
992
sääntöjen rikkominen yleensäkin, kuten
liiallinen rasitus — henkinen tai ruumillinen —,
yhtämittainen istuva elintapa j. n. e., ei suinkaan
ole vaikuttamatta myös syunyttimien toimintaan
ja tilaan.
Elimistöllisten muutosten tarkka tutkimus ja
hoitotapojen kehitys on kohottanut nykyaikaisen
naistautien opin, gynekologian, yhdeksi
yleislääketieteen tärkeimmistä haaroista. Kirurgisen
hoidon voittokulku on ollut naistautienkin alalla
mitä huomattavin, niin että voi sanoa kirurgisen
suunnan nykyään vallitsevaksi tällä alalla. Lu
kuisien hyvin harkittujen leikkausten avulla,
joita ei aikaisemmin voitu edes ajatella,
poistetaan enemmän tai vähemmän syvällä piileviä
syitä naisten kärsimyksiin tahi ainakin tehdään
nämä siedettävämmiksi. Ei silti ole laiminlyöty
muidenkaan hoitotapojen käyttöä. Niinpä ovat
uudempi mekano- ja thermoterapia (ks. n.) sekä
erilaiset sovelletut kvlpymuodot jokapäiväisessä
käytössä naistautienkin alalla. Ja vasta
käytäntöön otetun radium- ja mesothoriumhoidon
tuloksista on lääketieteellisessä
aikakauskirjallisuu-dessa näinä päivinä näkynyt mielenkiintoisia
selostuksia, kuinka muka leikkauksin tahi muilla
keinoin parantumattomatkin pahanlaatuiset
kasvannaiset, esim. emäsyöpä, näiden ihmeellisten
aineiden säteilyn alla sulavat pois kuten lumi
helteisen auringon säteissä. Jos tämä huomio
todennetaan yleensä paikkansa pitäväksi, on
vihdoinkin löydetty keino yhtä ihmiskunnan pahinta
vitsausta vastaan. B. TI. J :s.
Naistautioppi (gynekologia), oppi taudeista,
jotka kohtaavat naisten siitinelimiä tahi
jotenkin ovat läheisessä tekemisessä niitten kanssa,
vrt. Naistaudit.
Naisten ajanlasku, kansanomaisessa
ajanlaskussa noudatettu tapa laskea määrättyjen
merkkipäivien välisiä viikkoja. Esim. Tuomaasta
kuusi Kynttilään, Kynttilästä kolme Mattiin,
Matista neljä Mariaan, Mariasta neljä Jyrkiin.
Jyristä neljä Eerikkiin, Eerikistä viisi Juhaniin,
Juhanista viisi Jaakkoon. Jaakosta kolme
Lauriin. Laurista kaksi Pärttyliin, Pärttylistä viisi
Mikkoon, Mikosta viisi Köyriin, Köyristä neljä
Anttiin. Antista kolme Tuomaaseen.
Naistenkaivo, Papulan (ks. Viipuri)
keskiaikainen nimi.
Naistenmaa. Jo kreikkalaiset kirjoittajat
puhuvat eräästä Naisten 1. Amatsonien (ks. t.)
maasta, minkä he asettavat Mustanmeren
rannoille; siellä asuvista amatsoneista puhuvat vielä
muutamat keskiaikaisetkin kirjailijat.
Sitävastoin Adam Bremeniläinen n. 1075
«Naisten-maallaan" tarkoittaa jotain maata
Pohjois-Euroopassa, likinnä Suomea, ja näyttää saaneen
aiheen tähän käsitykseensä kuulemastaan
kveenien 1. kainulaisten nimestä. Myöskin kuningas
Alfred maantieteellisessä teoksessaan puhuu
..Naistenmaasta", jonka hän taas sijoittaa Saksan
sisäosiin (ehkä Magdeburgin nimen johdosta).
A’. G.
Naisten suojelus. Varsinkin siihen nähden,
että naisen elimistö on heikompi kuin miehen,
että se vahingoittuu helpommin ja pysyvämmin
ja että naisten terveydentilasta riippuu aivan
erityisesti tulevien sukupolvien ruumiillinen kunto,
on, senjälkeen kuin naisten työ alkoi 19:nnellä
vuosis. tulla teollisuuden alalla yleiseksi, uuden-
aikaisissa teollisuusmaissa katsottu tarpeelliseksi
erityisillä lainsäännöksillä turvata työtä tekeviä
naisia niiltä haitoilta, joita sopimaton tai
liiallinen työ voi aikaansaada. Eräiltä
uudenaikaisen naisliikkeen tahoilta on kuitenkin erityisiä
aikuisten naisten suojelemista tarkoittavia
lainsäädäntötoimenpiteitä (esim. yötyön kieltoa)
vastustettu osittain molempain sukupuolien
yhdenvertaisuuden kannalta osittain siitä syystä, että
tällaiset säännökset suuresti vaikeuttavat naisten
taloudellista toimeentuloa.
Naisten suojeluslainsäädäntö sai alkunsa
Englannissa, missä lS40-luvulla, ensin
kutomateolli-suuden alalla, säädettiin nuoria henkilöitä ja
aikuisia naisia varten yötyön kielto ja 10-tuntinen
maksimitvöpäivä. Useimmissa Euroopan maissa
on sittemmin naisten yötyö tullut kielletyksi.
Erittäin tärkeänä edistysaskeleena on tässä
suhteessa pidettävä Bernissä 26 p:nä syysk. 1906
tehtyä ensimäistä kansainvälistä
työväensuojelus-sopimusta, joka muutamilla tarkasti määrätyillä
poikkeuksilla kieltää naisten yötyön
teollisuudessa, vuorityössä ja kivilouhimoissa ja johon
ovat yhtyneet kaikki muut Euroopan maat paitsi
Venäjä (ja Suomi), Balkanin valtiot ja Norja.
Myöskin naisten päivätyötä on pyritty
rajoittajaan; esim. Saksassa on 1908 säädetyn lain
mukaan tehtaissa työskentelevien naisten maksimi
-työaika määrätty 10-tuntiseksi; joskus on
säädetty että naisille on työnaikana suotava
määrätyt lepohetket. jotta heillä olisi tilaisuutta
hoitaa talous- ja äidinvelvollisuuksiansa.
Eräänlaiset vaaralliset ja raskaat työt on naisilta
kokonaan kielletty. Suomessa ei nuoria naisia saa
pitää työssä kaivoksessa tai maanalaisessa
kivilou-hiinossa eikä naisia yleensä saa käyttää
puhdistamaan tai rasvaamaan käynnissä olevia
voimakoneita ja voimansiirtolaitoksia. Erittäin tärkeä
puoli naistensuojelusta on synnyttäjien suojelus.
Useimpain maiden suojeluslait kieltävät
käyttämästä naisia tehdastyössä n. 4-6 viikkoa
synnytyksen jälkeen, Saksassa ja Sveitsissä sitäpaitsi
kaksi viikkoa ennen synnytystä. Eräissä maissa :
Saksassa, Itävalta-Unkarissa, Italiassa, Norjassa,
liittyy pakolliseen lapsivuodelepoon pakollinen
äitiysvakuutus, jonka tarkoituksena on
taata synnyttäjäin taloudellinen toimeentulo
työkiellon aikana. Austraalian Victoria-valtiota ja
Englantia (vista 1910) lukuunottamatta ei
naisten suojelusta ole ulotettu n. s. kotiteollisuuteen.
— Naisia koskevain suojeluslakien tarkempaa
valvomista varten on muutamissa maissa
asetettu naispuolisia ammatintarkastajia
miespuolisten rinnalle, esim. Kanadassa (1889), Englannissa
(1893), Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä ja
Suomessa (1903) ; tätä nykyä (1913) on maassamme
kaksi naispuolista ammatintarkastajaa.
[«Nykyaikainen yhteiskuntapolitiikka", Suomen
työväen-suojelus- ja sosiaalivakuutusvhdistyksen
julkaisuja II.] ’ J. F.
Naistenviikko, heinäkuun 19-26 p:t, jotka
almanakassa ovat naisten nimipäiviä
lukuunottamatta Jaakonpäivää (heinäk. 25 p.).
Naittaja on korkeammalla sivistyskannalla
olevain kansain oikeustajunnan mukaan se
henkilö, jonka suostumuksen tyttö tarvitsee
voidakseen mennä avioliittoon. Alkuperäisemmissä
oloissa hän on se henkilö, joka antaa (myy,
luovuttaa) tytön miehelle vaimoksi. 1734 v:n lain
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
