Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nartta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1035
Nasaret—Nasiiri
1036
kristityltä kaikista kirkkokunnista uuteen
kirkkoon. Oppi. jota pidetään «profeetta" Wirzille
erityisesti ilmoitettuna, sisältää teosofisia,
kilias-tisia ja katolisia aineksia. Siveysoppi vaatii
ankaraa askeesia. Lahkolla on kannattajia
Würt-tembergissä, Preussissa ja Lounais-Venäjällä.
[Kalb, «Kirchen und Sekten der Gegemvart"
(2:nen pain. 1907).] A. J. P-ä.
4. N. 1. n a s a r e e n i t, uskonnollis-romanttinen
ryhmäkunta saks. taidemaalareita, jotka v:sta
1810 alkaen olivat kokoontuneet Roomaan.
Koska useimmat heistä asuivat vanhassa
hyljätyssä S. Isidoron luostarissa, jossa he
elivät yksinäistä niunkkielämää uskonnolliseen
mietiskelyyn sekä siihen perustuvaan
taidetoimintaansa antautuneina, sanottiin heitä myöskin
..luostari (Isidoro) -veljeksiksi". Tähän
veljesliittoon, josta useat kääntyivät katoliseen
uskoon, kuuluivat liiton johtaja Fr. Overbeck
sekä Veit, v. Schadow, Schnorr v. Carolsfeld,
Führich ja lyhyemmän ajan P. Cornelius y. m.
Esikuvinaan ennen muita hurskas munkkiveli
Fiesole ja lempeä Pietro Perugino he pyrkivät,
ulkonaisesta taidosta välittämättä, luomaan
vilpittömän hartaita teoksia Italian keskiajan
henkeen. Mutta yleensä n:illa oli enemmän hyvää
tahtoa ja innostusta kuin kykyä, niin että
heidän merkityksensä, freskotekniikan uudelleen
käytäntöön ottamista lukuunottamatta, supistuu
sangen vähiin. Vastustaessaan uusklassillisuutta
he tavallaan aloittivat viime vuosis:n Saksan
taiteessa romantiikan, johon he vähitellen
kokonaan sulautuivat. E. R-r.
Nasaret, Jeesuksen kotikaupunki, jossa hän
vietti lapsuutensa ja nuoruutensa (vrt. Luuk. 2ä„;
4,„ y. m.) ja jonka mukaan häntä nimitettiin
nasaretilaiseksi (vrt. Mark. Ut; Luuk. 434 y. m.).
Tämä vähäpätöinen kaupunki (vrt. Joh. 1^), jota
ei mainita V:ssa T:ssa eikä Josefuksenkaan
teoksissa, sijaitsi halveksitussa Galileassa (vrt. Mark.
ls), vuoren rinteellä (vrt. Luuk. 42„). Nykyinen
en-Näzira— asukasluku 15,000, josta noin kolmas
osa kristityitä — sijaitsee notkelmassa
Dzebel-es-Sih nimisen vuoren eteläisellä rinteellä.
Katsottuna ympäröiviltä kukkuloilta kaupunki näyttää
valkoisine kivitaloilleen ja vihreine
puutarhoineen erittäin sievältä. Hieronymus nimitti N:ia
«Galilean kukkaseksi". — Fransiskaanien
«Ilmoi-tus-kirkon" kappelissa näytetään paikkaa, jossa
enkeli tervehti Mariaa (Luuk. 1M ja seur.). Muita
nähtävyyksiä ovat Joosefin työpaja, synagooga,
jossa Jeesus nautti opetusta, ja «Kristuksen
pöytä" 4 m pitkä ja leveä kivi. jonka ääressä
Jeesus muka ylösnousemuksen jälkeen aterioitsi
«.petuslastensa kanssa. Näitä koskevat
perintä-tiedot ovat aivan myöhäistä alkuperää. Ar. H.
Nascimento [-simë’-], Francisco M
a-noël do (1734-1819). port. lyyrikko, tunnetumpi
arkadisella nimellä Filinto Elysio, jonka
etevimmät tuotteet ovat joukko oodeja ja
Lafon-tainen (ks. t.) satujen jäljitelmät. [Pereira da
Silva, «Filinto Elysio e sua epoca" (1891).]
J. II-l.
Naseby [neizbi], kylä Keski-Englannissa, 18
km Northamptonin pohjoispuolella; täällä
Fair-faxin ja Cromwellin johtama parlamentin
sotajoukko 15 p. lieinäk. 1645 voitti prinssi Rupertin
johtamat kuninkaalliset joukot. J. F.
Nash [»ns/, John (1752-1835), engl. arkki-
tehti, Lontoon Regent Streetin ja Regent Parkin
terrassien suunnittelija, uusinteli Buchingham
Palacen, koristi Brightonin linnan ja suoritti
muitakin melkoisia monumentaalisia töitä, joissa
pääasiallisesti käytti Englannissa silloin
suosittua Palladio-tyyliä. N:n ansioista Englannissa
ei olla täysin yksimielisiä, suuri
ryhmittämis-kyky hänellä joka tapauksessa oli, lisäksi hän
monien aatelisten mansion-house’ien (maahovien)
piirtäjänä oli laajalti käytetty Englannissa ja
Irlannissa ja etenkin näiden interiöörit
(goottilaiseen tyyliin) olivat hänen vahva puolensa.
U-o N.
Nashville [näsvil], kaupunki Yhdysvalloissa,
Tennesseen valtion pääkaupunki, kulkukelpoisen
Cumberland-joen varrella; usean radan
risteyksessä jokseenkin keskellä valtiota; 110,364 as.
(1910; 1900 80,865 as., joista 30,044 neekeriä).
Paljon kauniita yleisiä rakennuksia. Kuuluisa
opinahjoistaan: Vanderbilt university (per. 1875;
125 opettajaa, 959 ylioppilasta 1909), N.
university, Peabody college opettajia varten, Waldeu
university (per. 1866) ja Fisk university (per.
1866) neekereitä varten, Tennesseen
yliopiston lääketieteellinen ja hammaslääketieteellinen
osasto, useita seminaareja y. m. oppilaitoksia ja
ammattikouluja. — Teollisuus (myllyjä, sahoja,
konepajoja, tupakkatehtaita y. m.) valtion
vilkkain (valmistusarvo 119,7 milj. mk. 1905). Kauppa
suuri. — Per. 1780 etuvartioksi intiaaneja
vastaan; kaupunki 1806, valtion pääkaupunki 1843.
N:n luona pohjoisvaltioiden kenraali Thomas 15
ja 16 p. jouluk. 1864 sai tärkeän voiton Hoodin
johtamasta etelävaltioiden sotajoukosta.
E. E. K.
Nasi /-«-/, Nunzio (s. 1850), it. politikko,
kotoisin Sisiliasta; toiminut siellä asianajajana,
Trapanin pormestarina ja taloustieteen
opettajana Palermon yliopistossa; valittiin 1886
edus-tajakamariin, oli 1898-99 posti- ja
sähkölennätin-ministerinä ja 1901-03 opetusasiainministerinä.
Erottuaan viimeksimainitusta toimesta joutui
syytteeseen valtion varojen kevytmielisestä
käyttämisestä ja tuomittiin 1908 vankeuteen ja
menettämään kansalaisluottamuksensa muutamaksi
vuodeksi. N:n vaalimiehet pitivät häntä
syyttömänä ja valitsivat hänet kerran toisensa
jälkeen uudelleen edustajaksi, mutta edustajakamari
hylkäsi nämä vaalit v :een 1913 asti.
Nasia, joki Pietarin kuvernementissa, laskee
Laatokkaan; pit. n. 27 km; rannoilla
kalkkikivilouhoksia; Laatokan kanava kulkee poikki N:n
suupuolen, johon on sen vuoksi laitettu sulkuja.
P. T.
Nasiiri (hepr. näsir = vihitty), juutalaisten
käyttämä nimitys henkilöstä, joka oli Jumalalle
vihitty tai vihkiytynyt; V:ssa T:ssa mainitaan
nasiireiksi Simson ja Samuel. N:n
tuntomerkkinä oli pitkä, leikkaamaton tukka; hiuksissa
ajateltiin elämänvoiman asuvan. Samanlaisia
käsityksiä ja niihin perustuvia tapoja tavataan
arabialaisilla, kreikkalaisilla, germaaneilla y. m.
N:n oli vältettävä kaikki, mikä oli omansa
saastuttamaan (vrt. Tuom. 144; 4 Moos. 6„). Niinpä
viinin, jopa rypäleiden ja rusinoiden nauttiminen
oli häneltä kielletty (Tuom. 13„; 4 Moos. 63).
Samoinkuin rekabiitit (ks. t.) edusti n.
aito-israelilaista henkeä vastoin kanaanilaisuutta ja sen
kulttuuria (vrt. Amos 2I2). Ar. H.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
