Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - New York
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1144
New York
1136
jakaantuu niinikään moneen (11) tiedekuntaan
ja osastoon; yliopp. 1911-12 4.256. Jesuiittain
johtama Fordham university Bronxissa (per. 1841.
uusittu 1897) jakaantuu neljään tiedekuntaan ja
osastoon. Muita oppilaitoksia: College of Francis
Xavier, Manhattan college, Union theological
seminary, Ithacassa olevaan Cornell universityyn
kuuluva medical college, Rockefeller institute for
medical research, Cooper union for the
advance-ment of science aud art (ks. Cooper, Peter),
Peoples institute y. m. — Koululaitos on v:sta
1901 board of education nimisen viraston
alainen. Kansanopetus on mainiosti järjestetty;
kansakouluopetusta täydentävät iltakoulut,
loma-kurssit v. m. — Museoita: American museum
of natural liistory Central parkin länsilaidassa,
kasvit, museo, taidemuseo Metropolitan museum
of art Central parkin itäosassa. N. Y. historical
societyu omistama Lenoxin ass. ja Abbottin egypt.
muinaismuistokokoelma, taulugalleria (900
taulua) ja kirjasto (125,000 nid.) v. m. American
fine arts societyn rakennuksessa pidetään
säännöllisesti taidenäyttelyjä. — Kirjastoja on
kaikkiaan n. 350. Tärkein on N. Y. public library
(muodostettu 1895 yhdistämällä Astorin, Lenoxin
ja Tildenin lahjoitukset); sen keskuskirjastossa
Fifth avenuen varrella ja 40 haaraosastossa oli
1911 810.000 nid. ja 300,000 lentolehteä
käsittävä käsikirjasto sekä 810.000 nid. käsittävä
kiertävä kirjasto. Mercantial libraryssä on
240.000 nid.. Columbia-yliopiston kirjastossa
520,000 nid. ja 50.000 väitöskirjaa. Muilla
oppilaitoksilla niinikään on melkoiset kirjastot. —
Tieteellisiä seuroja: N. Y. historical society,
American geographical society, American
numis-matic society, N. Y. academy of medicine y. m.
Y. 1905 N. Y :ssa ilmestyi 893 sanomalehteä ja
aikakauskirjaa, niistä 56 päivälehteä, m. m.
„N. Y. Times". „N. Y. Herald", „N. Y. Tribune"
„Sun", „World", ,.N. Y. American". ,.Evening
post", „Mail", ..Journal" („N. Y. American"in
ilta painos), ,,Globe". — N. Y. vallitsee
Yhdysvaltain kirjamarkkinoita. — Teatteri- ja
kon-serttihuoneistoja on n. 80; edellisiä on Empire
theatre. Madison square garden ja Hippodrome,
jälkimäisiä Metropolitan opera house,
Manhattan opera house, Carnegie music hali,
Mendelssohn hali. — Klubeilla on N. Y:n
yhteiskunnallisessa elämässä kenties vielä suurempi merkitys
kuin Lontoon. Vanhin yhteiskunnallisista
klubeista on Union club (per. 1832). Union league
club on N. Y:n republikaanisen puolueen
johtomiesten klubi: demokraateilla ou Manhattan
club ja Democratic club, joka on läheisissä
suhteissa Tammany halliin (ks. t.). — Yhdistysten ja
seurojen klubeista mainittakoon University club,
jonka klubihuoneisto on maailman kauneimpia.
Lotus club. Salmagundi club, Lambs’ club.
Players’, Cosmos club y. m.
Hyväntekeväisyyslaitoksia on paljon, sekä
kunnallisia että yksityisten varoilla perustettuja
ja ylläpidettyjä. Sairaaloita on n. puolentoista
sataa, vaivaistaloja sekä orpokoteja y. m. s. n.
250.
Hallintoa johtaa 4 v :ksi valittu pormestari
(mayor), jonka alaisina on 18 departementtia.
Kaikkien näiden päälliköt, paitsi
rahatoimikamarin päällikköä, nimittää pormestari ja useimmat
heistä pormestari Voi myös erottaa. Departe-
menttien päälliköillä puolestaan on samat
valtuudet melkein kaikkiin alaisiinsa virkamiehiin
nähden. Kaupunginvaltuustoon (board of aldermen)
kuuluu 4 v :ksi valittu puheenjohtaja, jokaisen
N. Y:n boroughin puheenjohtajat ja 73 2 v:ksi
valittua valtuusmiestä (aldermen). Pormestarilla
on laaja veto-oikeus useissa
kaupunginvaltuus-miesteu ratkaistavissa kysymyksissä, m. m. The
board of estimaie and apportionment nimisen
viraston (jäseninä pormestari, rahatoimikamarin
päällikkö, kaupunginvaltuusmiesten
puheenjohtaja ja boroughien presidentit) laatimasta tulo-ja
meuoarviosta päätettäessä. Menoarvio v:lle 1913
oli 999,7 milj. mk., josta 284.s milj. mk. velko
jen (1909 9,800 milj. mk.) kuoletukseen ja
korkoihin. -— Kaupungin omistamia laitoksia on
vesijohtolaitos; vv. 1837-42 ja 1883-90
rakennettiin Crolon-joen lähteiltä suurenmoiset
Croton-akveduktit, joista saadaan vuorokaudessa 146
milj. 1. Vesisäiliöt ovat Bronxissa ja Central
parkissa. V. 1905 ruvettiin rakentamaan
vesijohtoa Catskill-vuorten vesistöistä: keskussäiliö
on 155 km N. Y :sta luoteeseen Hudson-joen oik.
puolella. E. E. K.
N. Y:n suomalaiset. Moni Ameriikkaan
lähtenyt suomalainen on pysähtynyt N. Y:iin.
Enimmät sinne pysyväisesti asettuneista asuvat
Brooklynin puolella. Siellä on suomalaisia ollut
jo useita vuosikymmeniä, ja heidän
keskuudessaan on kauan ollut vireillä monenlaisia
valis-tuspyrintöjä. M. m. ou heillä ollut suom.
sanomalehtiä. Ameriikan suomalaisten ehkä
tunnetuin sanomalehti ,,Siirtolainen" ilmestyi useita
vuosia Brooklynissa (sittemmin v:sta 1899
Kalevassa Michiganissa ja viimeksi Dulutliissa,
Minnesotassa). Nykyään ilmestyy N. Y:ssa. ,,N. Y:n
uutiset", joka leviää muuannekin Ameriikan
suom. siirtolaisille. Myöskin ilmestyy
Brooklynissa Suomen ruots. siirtolaisten
äänenkannattaja ..Finska amerikanaren". Kirkollista elämää
edustamassa on Suomen merimieslähetys (v:sta
1887) ja 3 Suomi-synodiin kuuluvaa
seurakuntaa: Brooklynin, N. Y:n ja Harlemin,
ensinmainitussa 196, jälkimäisissä 80 jäsentä
kummassakin (1912), sekä muitakin kirkollisia yhdyskun
tia. Useita suom. raittiusyhdistyksiä on N. Y:ssa,
samoin on suomalaisilla naisyhdistys, torvisoitto
kuntia, lauluseuroja, voimisteluyhdistyksiä,
kristillisiä nuorisoyhdistyksiä y. m. Niinikään
heillä on sosialistiosasto. jolla on oma
huoneistonsa. Useimmat heistä ansaitsevat elantonsa
satama-, rakennus-, tehdas- y. m. töissä, monet
myös käsityöläisinä, onpa muutamia suom.
kauppaliikkeenharjoittajiakin. Paljon suom.
naisia on palvelijattarina. Suomen höyrylaiva
o.-y :llä on N. "S’ :ssa oma konttorinsa, joka
harjoittaa piletti- ja rahalähetysliikettä.
11. R:o (J. S :nen.)
Historia. Sittenkuin hollantilaiset olivat
perustaneet Uuden Amsterdamin Manhattan
saarelle 1614 (vrt. N. Y., valtio, hist.), ostivat he
1623 intiaaneilta koko saaren. V. 1642 sinne
rakennettiin ensimäinen kirkko; 1664 kaupunki
joutui englantilaisille, saaden silloin nyk.
nimensä. V. 1700 asukasluku oli 6.000 henkeä.
Vv. 1776-83 vapaussodan aikana N. Y. oli
englantilaisten hallussa. Vv. 1785-90 se oli
liittohallituksen istuin. 1789 Washington siellä asetettiin
presidentinvirkaansa. V. 1807 Fulton rakensi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
