Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niccolini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1153
saarella kaksikin, Ometepe ja Madera. N:een
laskee luoteesta 35 km pitkän Panaloya-joen
kautta Managua-järvi; kaakkoispäästä lähtee
Atlantin valtamereen laskeva San Juan-joki
(200 km). Se on jokseenkin syvä, mutta
monien koskiensa takia vaikeakulkuinen. N:llä on
monta hyvää satamaa. Äkkinäiset myrskyt
tekevät merenkulun vaaralliseksi. Kalarikas. — San
Juan-joen, N:n ja Rivas-kannaksen kautta
suunniteltiin ennen Panaman-kanavan kaivamista
300 km pitkää Nicaraguan kanavaa, jota
varten 1890-93 jo tehtiin kaivauksiakin. V. 1913
Yhdysvallat hankkivat itselleen Nicaragualta
yksinoikeuden kanavan kaivamiseen,
ehkäistäkseen siten Panaman kanssa kilpailevat yritykset.
E. E. K.
Niccolini [-W-], Giovanni Battista
(1782-1861), it. runoilija, Italian yhteyden
huomattavimpia esitaistelijoita. N. sai 1807
kirjastonhoitajan ja historian ja mytologian
professorin paikan Firenzen yliopistossa. N:n
ensi-mäiset murhenäytelmät ajalta 1810-14
(,.Polis-sena", „Ino e Temisto", „Agamemnone",
,,Me-dea"). käsittelevät kreik. taruston aiheita
ranskalaisten ja Alfieri’n tapaan. Mutta pian hän
joutui romanttisten aatteiden valtaan ja vaihtoi
antiikkiset esikuvat Shakespeareen. Nyt syntyivät
draamat „Antonio Foscarini" (1823-27), jossa N.
koettaa sovittaa toisiinsa klassillista ja
romanttista suuntaa. „Giovanni Procida" (1817-30),
tulinen vastalauseena muukalaisvaltaa vastaan,
aatenäytelmät „Arnaldo da Breseia" (1837-43),
..Filippo Strozzi" (1847), v. m. N:n näytelmiä
kannattaa sytyttävä isänmaallinen intomieli,
mutta niiden luonnekuvaus ei ole syvällekäypää
ja koko sävy on enemmän eepillistä kuin
draamallista. N. kirjoitti myös lyyrillisiä
runoelmia sekä hist. tutkimuksia. [Vannucci, „Ricordi
della vita e delle opere di G. B. N." (1866) ;
I). E. Barella, ,,L’arte drammatica di G. B. N."
(1888).] ./. H-l.
Nice ks. Nizza.
Nicholson [niklsan], John Shield (s. 1850),
engl. taloustieteilijä, v :sta 1880 professorina
Edinburgh’ssä; vapaamieliseen koulukuntaan
kallistuva; teoksia: „Principles of politic-al
eco-nomy" (1890-1901), „Effects of machinery on
wages" (1878), „Strikes and social problems"
(1896), y. m. J. F.
Nicholson [niklsan], W i 11 i a m (s. 1872), engl.
taiteilija. Herätti 1890-luvulla huomiota James
Pryden kanssa julkaisemillaan afisseilla ja on
sittemmin piirustajana luonut erikoisen
omaperäisiä ja luonteenkuvaukseltaan mestarillisia
henkilö* ja eläinkuvia. N:n tyyliltään
yksinkertaistetut, ääriviivoiltaan paksut ja isoja, jyrkkiä
valo- ja varjopintoja osoittavat kuvat ovat
useimmiten ensin leikatut puuhun ja senjälkeen
siirretyt litografiakivelle sekä painetut muutamilla
niukoilla, mutta taidokkaasti valituilla väreillä.
Hän on myöskin maalannut muoto- ja
henkilökuvia ja tehnyt käsin väritettyjä puupiirroksia.
Hänen aikalaisiaan esittävistä kuvistaan
mainittakoon varsinkin kuningatar Viktoria, Gladstone,
Whistler ja Kipling sekä hänen
kuva-albumeistaan m. m. ,,An alphabet", London types"
(molemmat 1898), „Characters of romance" (1900),
..The square book of animals" ja „An almanac
of twelve sports". Nykyajan Englannin
taiteili-37. VI. Painettu 9/a 14.
1154
joista N. on harvinaisen miehekäs, terve ja
suorasukainen aiheenvalinnassaan ja tekniikassaan.
E. R-r.
Nickby [ by]. 1. ks. Nikkilä. — 2.
Rautatieasema Keravan-Porvoon yksityisellä radalla
Sipoon pitäjässä Keravan ja Andersbölen
asemien välillä. 39 km Helsingistä, 23 km
Porvooseen.
Nicolai [-a’-], Christoph Friedrich
(1733-1811), saks. kirjailija, Lessingin ja
Men-delssohnin ystävä, vastusti Gottschedin suuntaa
aikakauskirjoissaan ,.Bibliotek der schönen
Wis-senschaften" (1757-58) ja ,.Briefe die neueste
Litteratur betreffend" (1759-65). Myöhemmin hän
kangistui mitä runottomimpaan järkeilyyn.
Uudet, syvemmät virtaukset filosofiassa ja
runoudessa saivat hänet sotajalalle. Hän kirjoitti
Kantia ja Herderiä vastaan („Feyners kleyner
Almanach", 1777-78), samoin Goetheä (satiirinen
rcmaani „Freuden des jungen Werthers", 1775)
j. n. e. Niinpä kirjailijat tekivätkin hänestä
pilkkaa, m. m. jo mainitut sekä Schiller
(Kenioissaan") ja veljekset Schlegel. N:n Sterneä
jäljittelevällä romaanilla „Das Leben und die
Meinungen des Herrn Magister Sebaldus
No-thanker" (1773-76) on ajankuvauksena vielä
arvonsa. [Göckingk, „N:s Leben und literarischer
Nachlass"; Altenkrüger, ,,N:s Jugendschriften";
Schwinger, „N:s Roman ,S. N."’ (1897).]
J. H-l.
Nicolai /-o’-/, Otto (1810-49), saks.
säveltäjä, Zelter’in ja Bainin oppilas. Toimi (1833-37)
Roomassa Preussin lähetystökappelin urkurina,
sittemmin Wienissä kapellimestarina (1837-38 ja
1841-47) ja siirtyi viimein Berliiniin,
tuomio-kirkkokuoron ja kunink. oopperan orkesterin
johtajaksi. Sävelsi oopperoita („Windsorin
iloiset rouvat" 1849), 2 sinfoniaa, soolo- ja
kuorolauluja y. m. I. K.
Nicolaij ks. Nicolay.
Nicolaus de Lyra [lä’-J (1270-1340),
fran-siskaanimunkki, vaikutti v:sta 1325 professorina
Pariisin Sorbonnessa. Hänen pääteoksensa on:
„Postillæ perpetuæ sive brevia commentaria in
Vetus et Novum Testamentum", jossa hän
suureksi osaksi perustaa raamatunselityksensä
Raschi nimisen juutalaisen rabbiinin
kommen-taareihin. Entisen allegorioimisen sijaan hän
otti käytäntöön enemmän asiallisen selitystavan,
llänen kunnianimensä oli: Doctor planus et
utilis. Koska Luther selityksissään Raamattuun
on runsaasti käyttänyt N. de L:aa, syntyi
sananlasku : ,,Si Lyra non lvrasset. Lutherus non
sal-tasset". " ’ E. K-a.
Nicolaus Hermanni /-/«’- -a’n-] 1. Nils
Hermansson (1326-91), ruots. piispa ja
pyhimys, oli nuorena pyhän Birgitan lasten
opettajana ja kävi sitten oppia ulkomaan
yliopistoissa, tullen Orléans’issa lainopin tohtoriksi.
V. 1374 hän tuli Linköpingin piispaksi. N. H.
otti pontevasti osaa niin kirkon kuin valtionkin
asioihin, oli Bo Joninpojan testamentin
toimeenpanijoita ja ensimäisiä, jotka liittyivät
Marga-reeta kuningattareeu. Vadstenan luostarin
perustamista hän innolla harrasti. Jo Konstanzin
kirkolliskokouksessa tehtiin ehdotus hänen
julistamisestaan pyhimykseksi, mutta vasta 1499
paavi siihen antoi suostumuksensa ja 1520
tapahtui hänen ruumiinsa juhlallinen arkkuun pa-
Niccolini—Nicolaus Hermanni
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
