Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nielukatarri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1159
Nielsen—Nielu
1163
2. Maatila Sortavalan pitäjässä Laatokan
rannalla. Omistaja (1914) maisteri O. Nissinen. —
Saha ja mylly. — Yhdistetty karjanhoito- ja
meijerikoulu (oppi jakso 2-vuotinen).
3. ks. Niemi-Niemelä. A. Es.
Niemen (ven. Njeman, lat. Chromis, Saksan
alueella Memel), joki Länsi-Venäjällä ja
Itä-Preussissa, alkaa rämeissä Minskin
kuvernemen-tissa, Minskin eteläpuolella, virtaa läntistä
pääsuuntaa Grodnoon asti, siitä pohjoiseen,
muodostaen Puolan ja Venäjän välisen rajan,
kääntyy ennen Kovnoa länteen, virtaa
Schmalle-ningkenin kohdalla Preussin alueelle, haarautuu
kahtia (Russ ja Gilge) 8 km Tilsitin
alapuolella viljavalla, padoilla suojatulla Tilsitin
alangolla, laskee 8-haaraisena Ivurisches Ilaffiin;
788 km (josta Preussissa 112 km), vesialue
90,548 km!. Suurimmat lisäjoet Vilija oik.,
Stsara ja fiesupa vas. Rantaseudut ovat
osittain alavat, rämeiset. — N. on jokseenkin
vuolas; höyrylaivat kulkevat ainoastaan Kovnoon
asti, ylempänä laivaliikennettä vaikeuttavat
lukuisat koskipaikat. Talvinen jääpeite kestää
3-4 kk. Liikenne N-.llä on kuitenkin melkoinen:
sitä myöten uitetaan Venäjältä suuret määrät
puutavaraa, viljaa, pellavaa, pellavaöljyä,
hamppua, kiveä y. m. Tärkeimmät satamat: Stolitsy,
Grodno, Kovno, Jurhurg ja Tilsit. Liikenteen
helpottamiseksi on kaivettu König Wilhelms
kanal-kanava vaarallisen Kurisches Haffin ohitse
haffin suulle lähelle Memeliä, Oginskijn kanava
Stsarasta Pripetin lisäjokeen Strumenjiin,
Av-gustovskijn kanava Veikseliin laskevan Narevin
lisäjokeen Biebrziin y. m. E. E. K.
Niemen kartano ks. Niemi.
Niemenlautta, herraskartano Säkkijärven
pitäjässä kauniilla paikalla Viipurinlahden
rannalla aivan Viipurin pitäjän rajalla. Laivaliike
Viipurista. Lastauspaikka. Pinta-ala n. 1,500
tynnyrinalaa kalavesiä lukuunottamatta. Omistajat
1800-luvulla: kauppias Lorenz Ilarthin, hänen
tyttärensä rouva O. Naeslindh, tämän
sisarenpoika tuomari E. A. Andersin ja nykyään (1914)
hänen perillisensä. Päärakennus v:lta 1821.
A. Es.
Niernes [-im ] (tsek. Mimon), kaupunki
Pohjois-Böömissä, Elben lisäjoen Polzenin varrella;
6,024 as. (1900), enimmäkseen saks. Melkoinen
teollisuus.
Niemeyer [nimaier], August Hermann
(1754 1828), protestanttinen jumaluusoppinut ja
pedagogi, tuli 1777 dosentiksi, 1779
professoriksi Hallen yliopistoon. Toimittuaan v:sta 1784
yliopistollisen virkansa ohella Francken
laitoksiin kuuluvan pedagogiumin tarkastajana hän
tuli 1799 mainittu jen laitosten johta jaksi. V. 1808
N. nimitettiin Hallen yliopiston kansleriksi ja
pysyi tässä toimessa kuolemaansa asti. Mieli
piteiltään valistusaikaisen ratsionalismin
kannattajana N. julkaisi useita teoksia, joista
mainittakoon : „Grundsätze der Erziehung und des
Unterrichts" (3 nid. 1796, useita pain.,
viimeinen 1894), „Charakteristik der Bibel" (5 nid.
1795), ..Handbuch für christliche Religionslehrer"
(2 nid. 1805-07), ..Religiöse Gedichte" (1814).
[Oppermann, „A. H. N., sein Leben und seine
pädagogischen Werke"’ (1904).] A. J. P-ä.
Niemi (ruots. Niemi s), maatila Kalvolan
pitäjässä Kalvolan järven rannalla 3 km Kuu-
riiaa rautatieasemalta kaakkoon, käsittää nyk.
N :n ratsuvelvollisen säterin (2,5 manttaalia,
5,792,960 ha) ja Kuurilan allodisäterin (1
manttaali, 1,384,540 ha), yhteensä 7,177.500 ha. •—
Tilalla on höyrysaha ja -mylly sekä sähkövoima.
— N :n omistajana oli 1697 kornetti Adam
Kristian Vedel, jonka tyttären naimisen kautta
tila joutui Tammelander-suvulle ollen sen
hallussa v:een 1825. Viimemainittuna v. osti sen
taloustirehtööri Adam Ludvig Granfelt (k. 1862).
V. 1867 tuli N :n haltijaksi maanmittari Volter
Blåfjeld (puoliso o. s. Granfelt), jolta se oston
kautta siirtyi 1870 kunnallisneuvos J. F.
Lönn-holtzille. Nyk. omistaja (1914; v:sta 1896)
tilanomistaja V. Lönnholtz. — Kuurilan
allodisäterin omisti 1500-luvulla ja 1600-luvun alussa,
n. s. Kuurilan aatelissuku, jonka muuan jäsen
käytti sukunimeä Finne, myöhemmin 1600-luvulla
Johan de la Gardie ja Späre-suku, 1700-luvulla
von Gertten-suku, jolta sen naimisen kautta peri
kapteeni Magnus Lagermarck (k. 1811). Niemen
kartanon yhteyteen joutui säteri jo
Tammelan-derien aikana. — N:n päärakennus on viime
vuosis:n keskivaiheilta.
N.-nimisiä tiloja on sitäpaitsi m. m.
Kauhavalla (höyrymylly ja saha; omistaja [1914]
V. Niemi), Ylöjärvellä (höyrysaha; omistaja
Antti Ahlström osakeyhtiö) y. m. A. Es.
Niemi, Aukusti Robert (s. 1869),
kansan-runoudentutkija, yliopp. 1888, f il. kand. 1891,
fil. lis. 1899, suom. kansanrunouden dosentiksi
sam. v. Suom. kirj. seuran sihteerinä 1900-09.
Kerännyt kansanrunoutta Virossa 1898, Venäjän
Karjalassa 1901 ja 1904. Liettuassa 1900, 1902 sekä
1909-12. N. on kohdistanut tutkimuksensa toiselta
puolen suom. kansanrunouden keräyksen
historiaan ynnä Kalevalan kokoonpanoon, toiselta
puolen liettualais-lättiläiseen kansanlauluun ja
sen kosketuksiin suom. kansanrunoudessa.
Runon-keräysharrastuksemme alkuvaiheisiin hän on
uutta valoa luonut: „Kaksi kansanrunokokoelmaa
viime vuosisadalta" (1897), „Kansanrunoja
1700-luvulta" (1899), ..Tutkimus Sakari Topelius
vanhemman runonkeräyksistä" (1896), „A. J.
Sjögrenin kansanrunokokoelma" (1898) sekä
alkupuoli väitöskirjaa „Kalevalan kokoonpano" I
(1898), jossa tutkimuksessa hän sitäpaitsi on
laskenut perustuksen Lönnrotin toimitustyön
yksityiskohtaiselle selvittämiselle. Julkaissut myös
„D. E. D. Europæuksen kirjeitä ja
matkakertomuksia" (1903) ja ..Runonkerääjäimme
matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle" (1904).
Ryhtynyt toteuttamaan jo v:sta 1866 suunniteltua
Suomen kansan vanhojen runojen painatusta:
„Vienan läänin runot" I II (1908). Julkaissut
suuren kokoelman liettualaisia kansanlauluja
alkukielellä (1912) ja „Tutkimuksia liettualaisen
kansanlaulun alalta" I (1913).
Niemi-Niemelä, maatila Kemin pitäjässä.
Omistaja pormestari M. Niemelä (1913). Tilalla
on karjanhoitokoulu (yksivuotinen kurssi).
Niemiskosken o.-y. ks. Tuokslahti.
Niepce [nieps], J o s e p h-N icéphore
(1765-1853), ransk. fyysikko ja kemisti, valokuvauksen
keksijä, antautui 1789 sotapalvelukseen ja otti
osaa Italian sotaretkeen 1794. Jätettyään
saira-loisuuden tähden sotilasuran, hän sai omistaa
aikansa tieteellisiin tutkimuksiin. Hänen onnistui
pysyvästi kiinnittää camera obscuran kuvia 1824.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
