Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordenskiöld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1265
Nordenskiöld
1267
uusi retki Huippuvuorille tälläkertaa N:n
johdolla. Runsaat tulokset ovat esitetyt teoksissa
,,Utkast tili Spetsbergens geologi",
„Antecknin-gar tili Spetsbergens geografi" ja ,,Förberedande
undersökningar rörande utförbarheten af en
gradmätning på Spetsbergen" (molemmat
viime-main. N. K. Dunerin kanssa). V. 1867 avautui
vielä kerran mahdollisuus saada N. kiinnitetyksi
■entisen kotimaansa palvelukseen. Saatuaan
kehotuksia täältä N. nim. haki geologian ja
mineralogian professorin virkaa Helsingissä. Konsistori
ehdotti hänet siihen yksimielisesti, mutta
valtiollisista syistä ei häntä virkaan nimitetty.
V. 1868 N. jälleen läksi tutkimusmatkalle
Huippuvuorille. Retken pääkustantaja oli tukkukauppias
0. Diekson, joka sitten suurenmoisella tavalla
avusti N:n muitakin retkiä. Matkalla
saavutettiin 81° 42’ poh j. lev., pohjoisin kohta, mihin
siihen saakka oli laivalla päästy. Seur. v. Diekson
tarjoutui kustantamaan uuden retken, tällä
kertaa oli aikomus lähteä Huippuvuorten
pohjoisrannikolta tunkeutumaan rekival jakoilla
pohjoista kohden. Osaksi saavuttaakseen kokemusta
koirien sopivaisuudesta napaseutumatkoihin N.
teki 1870 matkan Grönlantiin, kulkien m. m.
r.. 50 km pitkin sisämaan jäätikköä, jolla siihen
saakka vain jonkun kerran oli ihmisjalka
astunut. Disko-saarella N. löysi joukon
jättiläismäisiä rautamöhkäleitä, jotka hän selitti
meteorista alkuperää oleviksi. Myöskin runsaita
kasvi-fossiilikerrostumia löydettiin retkellä. V. 1872
lähdettiin sitten edellämainitulle Huippuvuorten
matkalle. Tunkeutuminen pohjoiseen ei
kuitenkaan onnistunut, m. m. karkasi suurin osa
mukanatuotuja poroja, jotka N. oli arvellut
koiria edullisemmiksi. Tämänkin retken tieteelliset
tulokset olivat kuitenkin arvokkaat. Kesällä 1875
N. läksi tutkimaan Kaarian-meren
purjehdus-kelpoisuutta ja pääsikin Jenisein suulle saakka,
josta hän kulki jokea ylös ja palasi maata
myöten kotiin. Myöskin laiva pääsi vaikeudetta
palaamaan. Todistaakseen, ettei retken
onnistuminen ollut vain onnellinen sattuma, N. teki
seuraavana kesänä uuden matkan Jenisein suulle.
Menestys saattoi hänet suunnittelemaan uutta,
entisiä vielä suurenmoisempaa yritystä,
koillisväylän purjehdusta, joka jo oli katsottu
mahdottomaksi. Varat saatiin kuningas Oskar
TI :lta. Dicksonilta ja siperial. kauppiaalta
A. Sibirjakovilta. ja niin pääsi kaikin puolin
täydellisesti varustettu retkikunta lähtemään
matkalle Tromsasta heinäk. 21 p:nä 1878.
Siihen kuului lukuisa joukko tiedemiehiä, m. m.
suom. O. Nordqvist. Retkikunta matkusti
..Lena" ja „Vega" laivoilla, joihin myöhemmin
liittyi pari pienempää varastolaivaa (Jenisein
suulle saakka), Lena-virran suulle, josta „Vega",
päällikkönä A. Palander (Palander af Vega),
jatkoi yksin matkaansa itäänpäin saapuen
onnellisesti melkein matkansa päähän. Syysk. 28
se kuitenkin sulkeutui jäihin lähellä Pitlekain
kylää Tsuktsien niemimaan pohjoisrannikolla, ja
retkikunta oli pakotettu talvehtimaan.
Pakollinen pysähdysaika käytettiin mitä
monipuolisim-piin, erittäin tulosrikkaisiin tieteellisiin
tutkimuksiin. Seur. kesänä ..Vega" pääsi irti vasta
heinäk. IS p:nä. jonka jälkeen matka sujui
nopeasti Beringinsalmen kautta Japaniin, josta
sähkösanoma syysk. 2 p. 1879 ilmoitti, että
koillisväylä oli purjehdittu. Kotimatka tapahtui
Aasian ympäri ja sitten Suezin kanavan kautta.
Eurooppaan saavuttua se muodostui
suoranaiseksi riemukuluksi, jonka huippukohtana oli
Vegan juhlallinen vastaanotto Tukholmassa.
N. sai vastaanottaa suurenmoisia
kunnianosoituksia kaikkialta sivistyneestä maailmasta,
myöskin entisestä kotimaastaan; Ruotsin kuningas
korotti hänet vapaaherraksi. Matka on kuvattu
teoksessa „Vegas färd kring Asien och Europa",
joka on käännetty 10 eri kielelle, m. m.
suomeksi. Suurenmoiset tieteelliset tulokset ovat
esitetyt teoksissa „Vega-expeditionens
vetenskap-liga iakttagelser" (5 os.. 1882-87) ja „Studier
och forskningar föranledda af mina resor i höga
Norden" (1883). — Jo 1883 N. teki uuden
tutkimusretken napamaihin, nytkin Dicksonin
kustannuksella. Retkikunta pur jehti Grönlannin
itärannikolle ja läksi sieltä tunkeutumaan
sisä-maanjäätikölle, lähinnä saadakseen selville, oliko
Grönlannin sisäosa jäätöntä, kuten N. oli
otaksunut. Tämä ajatus näyttäytyi kuitenkin
vääräksi.
Tämä oli N :n viimeinen napamaaretki. mutta
senkin jälkeen hän on yhtenä
huomattavimmista auktoriteeteista vaikuttanut suuresti
napa-maatutkimuksiin. ja hänen omat retkensä ovat
huolellisen valmistuksensa ja johdonmukaisen
tieteellisen työskentelyn puolesta olleet
esimerkkinä muille. Retkiensä väliajoilla ja niiden
jälkeen N. oli yhtämittaisessa tieteellisessä työssä,
julkaisten tärkeitä tutkimuksia etenkin
mineralogian. geologian ja maantieteen alalta.
Myöhemmistä julkaisuista mainittakoon: .,Om den
geo-logiska betydelsen af kosmiska ämnens
nedfal-lande tili jordytan särskildt med afseende på den
Kant-Laplace’ska teorien" (1883), jossa esitetty
omintakeinen teoria maapallon synnystä ja
suhteesta muihin taivaankappaleihin ei kuitenkaan
ole saavuttanut kannatusta. „Om borruingar
efter vatten i urberget" (1896) sekä maantieteen
historiaa käsittelevät ,.Om bröderna Zenos resor
och de äldsta kartor öfver Norden" (1883).
..Facsimileatlas tili kartografiens historia" (1889)
ja ..Periplus. utkast tili sjökortens och
sjöböeker-nas äldsta historia" (1897). Näistä maantieteen
historian tutkimuksista on sanottu, että ne jo
sinänsä ovat suuri elämäntyö. Se runsas
kokoelma vanhoja karttoja ja maant. teoksia, jonka
N. niitä varten keräsi, lunastettiin hänen
kuoltuaan Helsingin yliopistolle 200.000 kruunusta.
N. otti osaa myöskin valtiolliseen elämään
ollen sukunsa edustajana Ruotsin
säätyvaltiopäi-villä 1862-63, 1865-66 sekä Tukholman
edustajana toisessa kamarissa 1869-71, 1881-87 ja
1891-93 kuuluen vapaamielisiin. — Entisen
kotimaansa oloja N. seurasi aina suurella
mielenkiinnolla. V. 1881 hän teki matkan Suomeen
ja Pietariin tullen Helsingissä ja Viipurissa
suurenmoisten kunnianosoitusten esineeksi. Hän
oli myöskin mukana viemässä keisari Nikolai
II:lie n. s. eurooppalaista adressia (ks. t.)
Suomen puolesta 1899. [W. Ramsay, ,.Minnestal öfver
professorn friherre Adolf Erik Nordenskiöld
(1903).] (I. V-s.)
7. Nils Otto Gustaf N. (s. 1869), N. 3 :n
pojanpojan poika, ruots. geologi ja
tutkimusmatkailija: f il- toht. ja dosentti Upsalan
yliopistossa 1894. maantieteen ja kansatieteen pro-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
