Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1283
Norja
1288
:S- maalla 2-osastoiset. Koulun johtokunnan
valinnan mukaan saa opetuksessa käyttää
..landsmaalia" tai ,,riksmaalia". Kansakouluissa
oli 1909 8,279 opettajaa. 374,432 oppilasta.
Valtionavustus tiliv. 1913-14 11 milj. mk.
Kansa-kouluopettajia valmistetaan 11 seminaarissa. —
Oppikoulut (de hniere almenskoler) jakaantuvat
kansakoulun kurssin päättävään keskikouluun
(opetus 3-4-vuotinen) ja lukioon (3-vuotinen).
Useimmat oppikoulut ovat j-liteiskouluja.
Sellaisia oppikouluja, joilla on oikeus laskea
oppilaita yliopistoon, oli 1910 90, joissa 17.861
oppilasta; main. oikeutta vailla oli 98 oppikoulua,
joissa 3,736 oppilasta. — Ammattikouluja ovat
Trondhjemin teknillinen korkeakoulu (1910),
Kristiaanian, Bergenin ja Trondhjemin
teknilliset keskikoulut, Karljohansværnin teknillinen
koulu: sotakorkeakoulu: Kristiaanian, Bergenin
ja Trondhjemin kunnalliset kauppalukiot; Aasin
maataloudellinen korkeakoulu; Kristiaanian
taideakatemia ja käsityö- ja taideteollisuuskoulu.
Kerkein tieteellinen oppilaitos on Kristiaanian
yliopisto (ks. Kristiaania).
Kirkolliset olot. N:u väestöstä 97.4%
kuuluu evankelis- luterilaiseen valtiokirkkoon.
Me-lodisteja, baptisteja v. m. s. oli 1910 21.738.
valtiokirkosta eronneita 17.466. vapaakirkollisia
15.287, roomal.-katolisia 2.046. juutalaisia 1.045,
mormooneja 714. -— N. jaetaan 6 hiippakuntaan
(Kristiaania. Hamar. Kristiansand, Bergen.
Trondhjem, Tromssa). Hiippakunnan
taloudellisia asioita hoitaa piispa ja n. s. stiftamtmand
yhdessä fstiftsdirektion).
Valtiomuoto, hallinto ja
oikeudenhoito. Perustuslaki on v :lta 1814 (sen
allekirjoituspäivä 17 p. toukok. on
kansallis-juhlapäivä). Sen mukaan N. on perinnöllinen
kuningaskunta. — Toimeenpanovalta on
kuninkaalla, jolla on neuvonantajanaan valtioneuvosto
(utatsraadet); siihen kuuluu valtioministeri ja
vähintään 7 jäsentä. Lainsäädäntö ja verotus
kuuluvat suurkäräjille (storfinget), jossa on 123
3 :ksi v :ksi valittua jäsentä (82 maalta. 41
kaupungeista). Äänioikeus on jokaisella 25 v.
täyttäneellä. 5 v. maassa asuneella N:n
kansalaisella (perustuslakimuutos v :lta 1913). Stortinget
kokoontuu joka vuosi ja jakaantuu sisäisen
vaalin perusteella lakikäräjät. lagtinget (31
jäsentä) ja maakäräjät, odelstinget (92
jäsentä) nimisiin osiin. Ne valitsevat itse
puhe-miehensä ja kokoontuvat erikseen.
Lakiehdotukset esitetään ensin odelstingetille, josta ne
lähetetään lagtingetiin. .los kuningas kieltäytyy
lakia vahvistamasta, saavuttaa se kuitenkin lain
voiman siinä tapauksessa että kolmet uusiin
vaaleihin perustuvat, lakimääräiset suurkäräjät
sen hyväksyvät. Perustuslakimuutokset
käsitellään vain suurkäräjäin täysistunnoissa, eikä
niihin tarvita kuninkaan vahvistusta.
Suurkäräjät käyttävät laajassa mittakaavassa pysyväisiä
valiokuntia (faste komittéer). joita on kaikkiaan
18 (niistä 2 suurkäräjäin sisäisiä asioita
varten). — Pääkaupunki on Kristiaania. —
Keskushallinto jakaantuu 9
departementtiin (jokaisen etunenässä valtioneuvos) :
ulkoasiain-, kirkollis- ja opetusasiain-, oikeus- ja
järjestysasiain-, yhteiskunnallisten sekä kauppa-,
teollisuus- ja kalastusasiain-, maanviljelysasiain-,
yleisten rakennusten, raha- ja tulliasiain-, puo-
lustusasiain- ja tarkastusdepartementit.
Departementeista riippumattomia ovat valtiosihteeristö
ja muutamat hallinnolliset virastot. —
Paikallishallintoa varten N. jakaantuu 20 amtiin
(myös overovrighedsdistrikter: Kristiaanian ja
Bergenin kaupungit, Smaalenenes, Akershus,
lledemarken, Kristians, Buskerud, Jarlsberg og
Larvik, Bratsberg, Nedenes, Lister og Mandal,
Stavanger, Sondre Bergenhus, Nordre Bergenhus,
Bomsdal, Sondre Trondhjem. Nordre Trondhjem,
Nordland, Tromsø ja Finmarken); jokaista johtaa
amtmand. Näistä Kristiaanian. Bergenin,
Hede-markenin, Lister og Mandalin, Sondre Trondhjemin
ja Tromson (Tromssan) amtmandit samalla ovat
stiftamtmandeja. — Kunnallishallinto.
N. jakaantuu 602 maalaiskuntaan (herred) ja
64 kaupunkikuntaan; näistä 42 on varsinaisia
kaupunkeja, byer, 22 n. s. lastauspaikkoja,
lade-steder, joilla suurkäräjissä on yhteiset edustajat
ympäröivän maaseudun kanssa. Äänioikeus
kunnallishallituksen vaalissa on jokaisella 25 v.
täyttäneellä, 5 v. maassa asuneella N:n
kansalaisella. -— Oikeudenhoito. Tuomarina
siviiliasioissa (jotka ensin koetetaan sovittaa
forlikskomissionissa) alioikeudessa on
sorenskri-veren: 23 kaupungilla on omat alioikeutensa,
tuomarina byfoged; Kristiaanialla ja Bergenillä
on kollegiaalinen tuomioistuin, byret. Muilla
kaupungeilla on yhteinen alioikeus ympäröivän
maaseudun kanssa. Alioikeuksista vedotaan
kolmeen ylioikeuteen, overret,
kaupunkioikeuksista kuitenkin niiden sivu suoraan ylimpään
oikeuteen IJnjesteret. — Rikosasioissa oikeusasteet
ovat forhørsret, meddomsret (valamiesoikeus) ja
lagmansret. — Hojesteretin, valtioneuvoston ja
suurkäräjäin jäseniä tuomitaan virkavirheistä
valtakunnanoikeudessa, riksretlcn (jonka
muodostavat Højesteret ja lakikäräjät). Kanteen
nostamisesta päättävät maakäräjät.
Valtion ra h a-a siat. Valtion tuloarvio
tiliv. 1911-12 nousi 180,8 milj. mk :aan.
Suurimmat tuloerät tulivat tullista 74.s milj. mk.,
liikennelaitoksista 55,5 milj. mk. (brutto),
veroista ja suostunnoista (paitsi tullia) 27,« milj.
mk. Suurimmat menoerät: liikennelaitokset 58,5
milj. mk., sotalaitos 29 milj. mk., valtiovelka 23,7
milj. mk., opetus ja sivistyslaitokset 17,1 milj.
mk. Tuloarvio tiliv :lle 1913-14 päättyi 197.3
milj. mk:aan (lisäksi vlim. tuloja 24,» milj. mk.).
— Valtiovelka 1912 500,7 milj. mk.
Sotalaitos. Jokainen asekuntoinen
norjalainen mies 011 sotapalvelukseen velvollinen
18-55 :een ikävuoteensa. Seisovaan sotavoimaan
(linje) hän kuuluu 22-34 :een ikävuoteen,
maanpuolustukseen (Inndvern) 35-42 :een ikävuoteen,
muun ajan nostoväkeen (landstorm). Rauhan
aikana sotavoimaan kuuluu 800 upseeria ja 37,700
sotamiestä ja aliupseeria, sota-aikana 1.600
upseeria ja 80.000 sotamiestä ja aliupseeria sekä
lisäksi maanpuolustusväki, 400 upseeria, 30,000
miestä. — Laivastoon kuuluu 59 sota-alusta
(lisäksi 14 kuljetus-, vahti- y. m. s. alusta),
depla-sementti 29.970 ton. Tykkejä on 236. miehistö
2,696 henkeä.
Vaakuna 011 etukäpälissään hopeista
kirvestä pitävä, kultainen seisova leijona punaisella,
kolmikulmaisen kilven muodostamalla pohjalla.
Lippu: makaava, sininen, valkoreunuksinen
risti punaisella pohjalla. Sotalippu samanlainen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
