Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nostradamus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1323
mopterygiot trias-kaudelta, varsinaisia
joutsen-liskoja yleensä melkoisesti pienemmät.
F. A. K-io.
Notozero ks. Nuortijärv i.
Notre Dame [notr du’m] (ransk.. = meidän
rouvamme). Neitsyt Marian ransk. nimitys; usean
hänelle pyhitetyn kirkon nimi: niistä on
kuuluisin Pariisin N. D.
Notsjö ks. N u u t a j ä r v i.
Nottebohm [böm ], Martin Gustav
(1817-82), saks. musiikkikirjailija. Julkaisi
etenkin Beethovenia käsitteleviä teoksia, m. m.
Beethovenin skitsivihkoja (1865 ja 1880). Toimi
musiikinopettajana W ienissä (v:sta 1845). /. K.
Nottingham [notirjam]. 1. Kreivikunta (myös
Nnlts) Keski-Englannissa, Penniuin-vuorten
itä-rinteellä Trent- ja Idle-jokien ympärillä: 2.185
km3, 344.194 as. (1911), lukuunottamatta N:n
kreivikunnan muodostavaa pääkaupunkia. —
N. on enimmäkseen kaunista kumpumaata.
lännessä korkeampaa (180 m yi. merenp.),
pohjoisessa ja yllämainittujen jokien laaksoissa
alavampaa. Viljavaa, lukuunottamatta lännessä
olevaa Sheruood forest-metsää; 86% on
viljeltyä maata, vain 5 % metsää. Saadaan m. m.
kivihiiltä (11.6 milj. ton. 1911). Sukka- ja
pitsi-teollisuudet ovat korkealle kehittyneitä. —
2. Yllämain. kreivikunnan kreivikunnan
muodostava (v:sta 1888) pääkaupunki Trentin ja Grand
trunk-kanavan varrella, usean radan
risteyksessä; 259.904 as. (1911). Katolisen piispan
istuin. useita kauniita kirkkoja: oppi- ja
sivistyslaitoksia: university college, grammar school
(v:sta 1513), lähetyskoulu. työväenopisto, iso
yleinen kirjasto, luonnonhistoriallinen museo,
taidekokoelma. — Teollisuuskeskustana N. on iki
vanha; sinne J. Hargreaves 1768 siirsi vuotta
aikaisemmin keksimänsä jenny-koneen. siellä
R. Arkwright 1769 keksi water-kehruukoneen ja
J. Heathcoat 1809 pitsiteollisuudessa
käänteentekevän bobbinet-koneen. Nyk. X. on Englannin
puuvilla- ja silkkisukkateollisuuden keskus. —
X. (anglosaks. Stiotingham) on kenties kelttien
perustama. (E. E. K.)
Notturno ks. Nocturne.
Noudemies ks. No u de väki.
Noudeväki 1. n outo väki on se seurue,
jonka kanssa sulhanen tulee häätaloon häitä
pitämään ja morsiantansa noutamaan. Vanhan
tavan mukaan ovat vieläkin usein kaikki seuruein
jäsenet miehiä, joiden luku saattaa vaihdella
5-30:eenkin. Joskus on nykyään sulhas-en isä
joukossa, äiti ei milloinkaan. Välistä sanotaan
kaikkia seurueen jäseniä puhemiehiksi. X:n
johtajana esiintyy pääpuhemies. Miehinen
noudeväki on meillä muistona niiltä ajoilta, jolloin
tyttö käytiin väkivallalla ryöstämässä isänsä
kotoa miehelään. X:stä on erotettava
Etelä-Karjalan nuodemiehet 1. n u o t e e t. Kun
siellä n :eä vastaava juohtoväki lähti viemään
morsianta läksiäistalosta sulholaan, lähti heitä
hetkisen kuluttua takaa ajamaan morsiamen
miessukulaisia. joille annettiin nimi
nuodemiehet. nuoteet. Ensimäisenä 1. vanhimpana
nuode-miehenä oli tavallisesti joku morsiamen eno
tahi setä, joka esiintyi joukon johtajana. Hän
myöskin talutti häätalossa morsiamen
häävuoteeseen. sulhasen taas johti sinne juohtomies
(täällä = puhemies). Nimitettyjä nuodemiehiä usein
1324
oli kolme, joskus useampiakin. N. oli alkujaan
se tytön sukulaisjoukko, joka lähti takaa
ajamaan neidon ryöstäjiä, ottaakseen heiltä tytön
pois (ks. Häämenot). J. L-n.
Noumea ks. N u m e a.
Nousiainen (ruots. Nousis). 1. Kunta,
Turun ja Porin 1., Maskun kihlak.,
Maskun-Vahdon-Nousiaisten nimismiesp.; kirkolle Turusta
25 km. Naantalista 22 km. Pinta-ala 195,7 km3,
josta viljeltyä maata (1910) 5,622 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 723 ha ja puutarha-ala
14,29 ha). Manttaalimäärä 72 ’/„, talonsavuja 196,
torpansavuja 115 ja muita savuja 461 (1907).
2.961 as. (1913) : 716 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 419
(1901). 648 hevosta, 1,948 nautaa (1911). —
Kansakouluja 4 (1914). Säästöpankki yhteinen
Maskun v. m. kuntain kanssa. —
Teollisuuslaitoksia: Kärmälän höyrysaha ja mylly;
Pyy-kosken mylly: Sukkisten meijeri; Varvanummen
tiilitehdas; Killaisten turvepehkutehdas. —
Vanhoja kartanoita: Silkkinen ja Köönikkälä. —
2. Seurakunt a, keisarillinen, Turun
arkki-hiippak.. Mynämäen rovastik.; Suomen
vanhimpia seurakuntia, peräisin kristinuskon
alkuajoilta, vaikka mainitaan vasta 1232 omalla
sielunpaimenella varustettuna, jolloin N. on
todennäköisesti ollut piispan palkkapitäjänä.
Kirkko harmaasta kivestä, rak. 1230 Pyhän
Marian nimikoksi: varustettu alsecco-maalauksilla.
Kirkossa on Piispa Henrikin sarkofagi, joka
tuotiin sinne 1370. Kirkko korjattiin perinpohjin
1901 säilyttämällä vanhat historialliset
muistomerkit, silloin rakennettiin myös Piispa
Henrikin hautakuori. [K. Killinen, ..Kiinteitä
muinaisjäännöksiä Maskun kihlakunnassa" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. III, sivv. 103-107) ; F. O.
Leivo, H. A. Reinholm v. m., ,,Vanhan ajan
muistoja Nousiaisista" (Suomen museo 1902. N :o 3):
Hj. Appelgren, ,,Suomen muinaislinnat" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XIT. sivv. 50-52).]
L. Il-nen.
Nousis ks. Nousiainen.
Nousuputki, putki, jota pitkin vesi tahi muu
neste paineen vaikutuksesta nousee ylöspäin.
J. C-én.
Nousutahti ks. K o h o k e.
Nousuvesi ks. Luode ja vuoksi.
Nouveauté [nvvotf] (ransk.), uutuus,
varsinkin muotiuutuus.
Nova, taivaalle ilmestyvä uusi kiintotähti.
ks. Tähtitaivas.
Novaattalaiset ks. Novatiaanit.
Novaja Ladoga ks. Laatokan kaupunki.
Novaja Zemlja [-ja’] (ven., = ..uusi maa"),
Venäjän Vienan kuvernementtiin kuuluva
suunnaton. Matotskin sar-salmen kahteen osaan jakama
saari Pohjois-Jäämeressä Barentsin-meren ja
Kaarian-meren välissä. 70° 30’ ja 77° pohj. lev.,
51° 30’ ja 69° it. pit.: Vajgatsin- 1.
Kaarian-salmi erottaa sen etelässä olevasta
Vajgatsin-saaresta. X. Z:n pituus lounaasta koilliseen on
yli 1.000 km. suurin leveys 140 km. Sen
Pohjoissaari on 50.115 km®, Eteläsaari 40.955 km3;
lisäksi siihen luetaan etelärannikolla oleva Mezdu
sarski j-saari. 321 km3, sekä suuri joukko
pienempiä rannikkosaaria, joten koko saariryhmä on
91.791 km3. — N. Z. on, pohjoisinta päätä
lukuunottamatta. niissä kivihiilikauden muodostuk-
Notozero—Novaja Zemlja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
