Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nya Sverige ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1377
ilmestyä uudestaan v:n 1905 suurlakon jälkeen,
v:sta 1906 iltapäivälehtenä; päätoimittaja A. J.
Lille. Yhtyi 1914 ,.Dagens Tidning"in kanssa
samaksi lehdeksi nimellä ..Dagens Press".
Nya Sverige ks. Uusi Ruotsi.
Nyberg [nybärj], Alfred Reinhold
(1846-1909), suom. insinööri, salaneuvos, opiskeli
valtion kustannuksella Aleksanteri I:n
kulkulaitos-insinööriopistossa Pietarissa, johon opintonsa
päätettyään jäi opettajaksi tullen 1886
satamain-rakennusopin professoriksi. Oli useampien
kulkulaitos- ja sisäasiain ministeriössä toimivien
teknillisten komiteain jäsenenä. Nimitettiin 1896
Suomen Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen
päälliköksi, josta toimesta erosi 1903 sokeuden ja
kivuloisuuden takia. Julkaissut laajan
venäjänkielisen teoksen satamarakennuksista. J. C-én.
Nyberg [nybärj], Julia Kristina, o. s.
Svärd ström (1785-1854), ruots. kirjailijatar,
tunnettu nimimerkillä ..Euphrosyne". Julkaisi
1817 ensi kerran muutamia lyyrillisiä runoja,
joita vuosien kuluessa ilmestyi sekä kalentereissa,
lehdissä että eri kokoelmina. Lähinnä hän
liittyi fosforistien piiriin. TI. Kr-n.
Nybergh [nybärj], August (s. 1851),
laki-v mies, tuli 1892 Viipurin hovioikeuden asessorina
lainvalmistelukunnan jäseneksi sekä 1898
senaattoriksi oikeusosastoon, josta virasta 1900 otti
eron. N. nimitettiin 1905 uudestaan
senaattoriksi tullen talousosaston oikeustoimituskunnan
päälliköksi. Tässä virassa N. pysyi v :een 1909,
jolloin pyynnöstään sai virkaeron, siirtyen
takaisin lainvalmistelukuntaan. N. on myöskin
ollut jäsenenä 25 tammik. 1909 Pietarissa
asetetussa komiteassa, jonka tuli ehdottaa, missä
järjestyksessä valtakunnallista merkitystä olevia
Suomen lakeja oli säätäminen. N:n
senaattorin-virastaan luopumisen syynä oli sekä 1900 että
1909 hänen kieltonsa julkaista lainvastaisia
määräyksiä. V. 1903 N. hallinnollista tietä
karkoi-tettiin Suomesta (palasi v:n 1904 loppupuolella).
N. on ollut säätvvaltiopäivillä porvarissäädyn
jäsenenä 1894, 1897 ja 1904-05 valtiopäivillä sekä
ruots. kansanpuolueen valitsemana Uudenmaan
vaalipiirin edustajana 1910. 1911, 1912 ja 1913
valtiopäivillä, ottaen tehokkaasti osaa
lainsäätä-niistyöhön. N. on Suonien parhaita ja
taitavimpia lakimiehiä. A. Ch.
Nyblaeus [-le’-], Johan Axel (1821-99),
ruots. filosofi, oli 1856-86 praktillisen filosofian
professorina Lundissa. On julkaissut teoksen
,,Den filosofiska forskningen i Sverige" (4 os.,
(1873-99). jossa hän hyvin seikkaperäisesti tekee
selkoa filosofisesta ajattelusta Ruotsissa
1700-lu-vun lopussa ja 1800-luvun alkupuolella, lopettaen
esityksensä Boströmiin. On myöskin Boströmin
filosofian kannalta käsitellyt valtio- ja
uskonnon-filosofisia kysymyksiä teoksissaan „Om
stats-maktens grund och väsende", ,.Om statens
straff-rätt", ,.Trenne religionsfilosofiska uppsatser" y. m.
A. Gr.
Nyblom [nyblum], Carl Rupert
(1832-1907), ruots. (isä suomalaissyntyinen) esteetikko
ja runoilija, v :sta 1867 professorina Upsalassa.
Julkaissut useita runokokoelmia („Dikter", 1860,
,.Bilder fräu Italien", 1864; „Nya dikter", 1865)
sekä käännöksiä vieraista kielistä, joista varsinkin
hänen etevät Shakespearen sonettien käännöksensä
ovat mainittavat. Merkittäviä ovat myös hänen
tai-44. VI. Painettu »/, 14.
1378
detta ja kirjallisuutta arvostelevat teoksensa:
,,Es-tetiska studier" (1873), ja „Ny samling" (I-II,
1884) sekä hänen taiteilija- ja
kirjailijaluonne-kuvausa: Sergei, Runeberg, Scholander, Wallin
y. m. N :n julkaisema on myös Runebergin
koottujen teosten toinen, uusittu painos (1870). —
N. ei ole ollut kovin tuottelias, mutta hänen
vaikutuksensa varsinkin myöhempiin
kirjallisuushistorian tutkijoihin on ollut suuri. H. Kr-n.
Nybom [nybum], Fredrik Kristian
Jeremias (s. 1838), pankkimies; yliopp. 1857;
perusti 1866 tuonti- ja vientiliikkeen Haminaan,
tuli 1873 Pohjoismaiden pankin Helsingin
haarakonttorin johtajaksi, 1892 Kansallisosakepankin
pääjohtajaksi, jossa toimessa ollessaan laski
lujan perustuksen pankin vastaiselle kehitykselle:
oli edustajana valtiopäivillä Helsingin puolesta
1877-78, 1882, 1885 ja Kajaanin puolesta 1894;
jäsenenä suuressa verokomiteassa 1879-80 ja 1883
komiteassa, jonka tuli tehdä ehdotus laiksi
yksi-tjispankkeja varten; korotettiin 1904
aatelissää-tyyn.
Nybom [nybum], Johan (1815-89), ruots.
runoilija, herätti jo koululaisena huomiota
runollisilla ja soitannollisilla taipumuksillaan. Hänen
ensimäinen huomattavampi runoteoksensa on
,,ßyron i Grekland" (1838) ; s. v. hän sai Ruotsin
akatemian toisen palkinnon runolla „Amina’s
säng", joka muodosti runoelman „Sista natten i
Alhambra" episodin. Muista N:n tuotteista
mainittakoon: ,,Dikter" (1840), „Kristliga
ele-gier" (1845) ja „Samlade dikter" (3 nid.
1844-48). Tähän N:n varsinainen tuotanto
supistuukin. Loppuelämänsä hän vietti ahtaissa oloissa,
matkusti jonkun aikaa ympäri maata lausuen
sekä laulaen omia runojansa (,,Minnen från en
sängarfärd genom Sverige", 1854). Sittemmin N.
toimi sanomalehtimiehenä. H. Kr-n.
Nyborg [nyborj], kaupunki Tanskassa Fynin
saaren itärannalla, Ison-Beltin lahden
N.-fjorde-nin rannalla; 8,470 as. (1911). — Kristian IX :n
patsas, muutamia kouluja, valtion vankila. Hyvä
satama; ylimenopaikka Korsøriin Sjællandissa.
Kauppa melkoinen, teollisuus vilkasta
(laivaveis-tämöitä). — N. per. 1170, sai kaupunginoikeudet
1271. Siellä pidettiin useimmat danahof-kokoukset
ja kuningas asui ajoittain N:n linnassa; siellä
syntyi Kristian II (1481). N. kärsi pahoin
kreivi-sodassa 1534-35 ja ruotsalaisten hyökkäyksessä
Tanskaan 1658-59. Marraskuussa 1659
9.000-miehiselle saks.-tansk.-hollantilaiselle sotajoukolle
N:ssa antautui Sulzbachin pfalz-kreivin ja G. O.
Stenbockin johtama 5,500-miehinen ruotsalainen
armeia; päälliköt pääsivät kuitenkin pakenemaan.
(E. E. K.)
Nyborgin kreivikunta [nyborj-], joka 1652
läänitettiin Arvid Wittenbergille, käsitti
Jou-liion (nyk. Parikkalan) ja Uukuniemen pogostat
(Käkisalmen läänissä), n. 600 talonpojan tilat,
yhteensä 2,661 arvioruplaa.
Nyby [nyby], 1. Rälssitila Iin pitäjässä,
meren rannalla. 4 km Olhavan rautatieasemalta
luoteeseen. — Oululainen kauppias, hovineuvos
Johan Nylander perusti tilalle 1783 lasitehtaan,
joka ensimäisinä vuosinaan valmisti tavaroita 20
il 30,000 riikintaalerin arvosta. Tuotanto väheni
kuitenkin pian, kun tulva ja tulipalo vv. 1793-94
pahasti vahingoittivat tehdasta. V. 1795 tehdas
joutui pois perustajaltaan. Seur. vuosis:lla N.
Nya Sverige—Nyby
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
