Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Odottava hoitotapa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1431
Oekologia—Officium
1432
gissa O. meni 1520 Altenmiinsterin
birgittalaisluostariin, jossa liän kirjoitti ensimäiset
reforma-toriset kirjansa Eekiä vastaan, arvostellen
varsinkin roomalaiskatolisen kirkon rippioppia ja
Marianpalvelusta. Lähdettyään luostarista 1522
O. tuli Baseliin kirkkoherraksi saaden P.
Raamatun lehtorin arvonimen. Nyt alkaa hänen
yhteistoimintansa Zwingli’n kanssa
uskonpuhdistuksen hyväksi Sveitsissä. O. otti huomattavalla
tavalla osaa tärkeihin uskonväittelyiliin
Badenissa 1526 ja Bernissä 1528, ja pani
uskonpuhdistuksen täydellisesti toimeen Baselissa v:sta
1529. Zwingli’n rinnalla hän väitteli Lutheria
ja Melanchtonia vastaan Marburgissa 1529, ollen
ehtoollisopissa kokonaan Zwingli’n kannalla.
Pantuaan uskonpuhdistuksen toimeen useissa
kaupungeissa, esim. Uimissa yhdessä Bucerin kanssa,
O. kuoli 1531. [Hagenbach: ,,Oeeolampads Leben
und ausgewählte Schriften" (1859).] E. K-a.
Oekologia 1. O i k o 1 o g i a ks. Ekologia.
Oelreich [oireili], Niklas von (1699-1770),
ruots. virkamies ja politikko; tuli 1732
yliopis-tonkirjastonhoitajaksi; 1737
kirjallisuushistorian ja 1739 teoreettisen filosofian professoriksi
Lundiin; 1746 sensoriksi. Ollen turhamainen ja
riidanhaluinen O. joutui alituisesti rettelöihin
muiden kirjallisuutta valvovien viranomaisten
kanssa, mutta hoiti sensorintointa
vapaamielisesti ; hänen avullaan m. m. Forskål ja Chydenius
saivat kirjoituksensa julkaistuiksi. Vv. 1755-56
O. julkaisi Ruotsin ensimäistä valtiollista
aikakauskirjaa „En ärlig swensk", jossa hän
puolusti silloista säätyvaltaa ja hattuhallitusta;
liittyi sittemmin myssyihin ja nimitettiin 1762
valtiosihteeriksi ja 1767 kauppakollegin
presidentiksi.
Oenanteetteri [en-], neste, jota saadaan
tislaamalla viinihiivaa hyvin laimean rikkihapon
kanssa. Sisältää kapriini- ja kapryliliapon
etyli-eetteriä. Käytetään keinotekoisen viinin
jakon-jakkiessenssin valmistamiseen. S. 8.
Oenometri [en-] (kreik. oinos = viini, ja metron
= mitta), kone, millä mitataan viinin
alkoholin-pitoisuus. S. S.
Oenothera, h el ok k i, Oenotherace«e-heimoon
kuuluvia, suuri- ja kauniskukkaisia ruohomaisia
kasveja. Kotimaa Pohjois- ja Etelä-Ameriikka.
Useita viljellään koristekasveina. O. Hennistä.
möyheiden juuriensa vuoksi myös salaattikasviua,
ei kuitenkaan meillä. Muutamat O.-lajit ovat
kuuluisia II. de Vriesin mutatsionikokeista. K. L.
Oersted, Hans Christian ks. Örsted.
Oeser [o-], Adam Friedrich (1717-99),
saks. taidemaalari, kuvanveistäjä ja
vaskenpiir-täjä. Kuului ystävänsä Winckelmannin kanssa
antiikin esitaistelijoihin, toimi v:sta 1764
Leipzigin taideakatemian johtajana ja oli m. m.
Goethen opettaja. [Diirr, „Adam Friedrich öser"
(1879).] E. R-r.
Oesophagus, ruokatorvi, ks.
Ruuansulatuskanava.
Oestridae ks. S a i v a r t a j a t.
Oettingen [öt-] Alexander von ks. ö
t-t i u g e n.
Oetzthal ks. ö t z t h a 1.
Oeuvre [ovr] (ransk.), teos; tarkoittaa myös
kirjailijan, säveltäjän tai varsinkin
kuvaamataiteilijan kaikkia teoksia käsittävää tuotantoa.
Ofen, Budan saks. nimi, ks. Budapest.
Offenbach [-hah], kaupunki Saksassa,
Hessenin suurherttuakunnassa, Mainin varrella. 9 km
kaakkoon Frankfurtista; 75,583 as. (1910). —
Kymmenkunta kirkkoa, Isenburgin ruhtinasten
renesanssityylinen linna, lukio, kauppakoulu,
kauppakoulunopettajaseminaari,
taideteollisuuskoulu. O. on Hessenin etevin teollisuuskaupunki;
tunnettuja ovat varsinkin 0:n nahkateokset,
salkut, lompakot, kukkarot, jalkineet y. m.
Kemiallisia, tupakka-, koristetavara-,
saippuatehtaita, konepajoja y. m. Kauppa vilkasta;
joki-satama, rautatieristeys, sähköraitiotie
Frankfurtiin. E. E. K.
Offenbach [ah], Jacques (1819-80),
ope-rettisäveltäjä. Kölnin juut. kanttorin poika. Toimi
nuoruudestaan asti Pariisissa, ensin sellistinä,
sittemmin, v:sta 1849, teatterikapellimestarina
ja vihdoin, 1855-66 ja 1872-76.
teatterinomistajana (Bouffes Parisiennes ja Theätre de laGaité).
Sävelsi 102 näyttämösävellystä, joista enin osa on
läpitsensä pintapuolista, usein ivallista ja
hermoja hivelevää tyylilajia. Niiden merkitys on
siinä, että ne kuvastavat 2:sen keisarikunnan
sivistyshistoriallista luonnetta. Elämänsä lopulla
O. sävelsi korkeammalle tasolle pyrkivän
koomillisen oopperan ..Hoffmannin kertomukset"
(esitetty myös Helsingissä). Hänen opereteistaan ovat
tunnetuimmat ..Orfeus manalassa" (1858).
..Kaunis Helena" (1864) ja „Pariisin elämä" (1866).
1. K.
Offensiivi (lat. offe’ndere = hyökätä
kimppuun), hyökkäävä, hyökkäys-.
Offertorium f-ö’-], mus. (lat., = uhrivirsi).
rooni.-kat. messuliturgiaan kuuluva laulu, aik. psalmi,
jota laulettiin ehtoollisaineita ja niihin liittyviä
rakkaudenantimia tuotaessa. Sittemmin o.
lyhennettiin kuten myöskin introitus (ks. t.) ja
muuttui koloratuuriseksi soololauluksi.
Uskonpuhdistuksessa o. poistettiin ja sijalle pantiin n. s.
saarnavirsi. I. K.
Offertti (lat. offe’rre = tarjota), tarjous.
Office [ofi’s] (ransk.), virasto, toimisto.
Office du travail [ofi’s dy -va’ij] (ransk.),
työvirasto, Ranskan ja Belgian työtilastollinen
virasto ks. Työtilasto.
Officinalis [-&’-] (mlat. < offici’na = työpä,a,
m. m. apteekki), kasvit., yleinen lajinimi
kasveille, joista valmistetaan tai on valmistettu
lääkeaineita (esim. Althaea officinalis, Taraxacum
officinale). vrt. Offisi n eiliset aineet.
Officium [-fi’-] (lat.), velvollisuus, tehtävä;
virka; room. virasto, joka oli kunkin sotilas- tai
siviiliviranomaisen apuna. —- O. d i v i n u m,
katolisen kirkon jumalanpalvelus. — O. s a c r u m,
„pyhä virka", s. o. inkvisitsioni.
Officium [-fi’-] (lat., = toimitus), aik.
liturginen jumalanpalvelus yleensä, sittemmin
nimenomaan liturginen rukoushetki. erotukseksi
messu-liturgiasta. 0:iin kuuluu rukouksia, responsoreja,
psalmeja antifoneineen ja virsiä. Tärkeimmät
o :t, matutinum (aamulla) ja vespertinum 1.
vesper (päivän laskiessa), päättyvät
uustestamentil-liseen ylistyslauluun, joko Sakariaan (Benedictus)
tahi Marian (Magnificat). O.-sävelmät ovat
enimmäkseen yksinkertaisia ja kansanomaisia.
Ainoastaan mainitut päätöslaulut ovat
rakenteeltaan taidokkaammat. Erikoisissa tilaisuuksissa
sisältyy o:iin myös litania, pitkine
responsorei-neen. Uskonpuhdistuksen jälkeen säilytettiin lu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
