Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ojituskaava ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1479
Okavango Oker-Blom
1480
Okapi.
välillä. Väritys on hyvin luonteenomainen.
Yleis-väri on punaisenruskea tai mustahko. mutta pää
on sivuilta valkea ja
jaloissa vuorottelevat
valkeat ja tummat vyöt ja
viirut. Uusimpain
havaintojen mukaan o.
asustaa sangen laajalla
alueella Afrikan
vuoristo-metsissä ekvaattorin
tienoilla, mutta on
harvinainen. ilmeisesti
sukupuuttoon kuolemaisillaan
ja hyvin arka eikä elä
parvissa, jota paitsi vain
vähän tunnettu
kääpiö-kansa vambuttu tuntee sen
omalta näkemältä ja metsästää sitä. Siten on
hyvin ymmärrettävissä, että eurooppalaiset oppivat
tuntemaan sen niin myöhään. Samoinkuin
ulkomuodoltaan, muistuttaa o. sirahvia myöskin
elintavoiltaan. Se käyttää mieluimmin ravinnokseen
puiden lehviä, juodessa tai maasta syödessä sen
täytyy kuten sirahvinkin siirtää takajalat
haralleen. O. liikkuu etupäässä öisin ja pelkää
voimakasta päivänvaloa. I. V-s.
Okavango 1. Kubango (myös Cvbango), joki
Lounais-Afrikassa, alkaa Bihén ylätasangolta
Portugalin Angolassa, virtaa kaakkoista pääsuuntaa,
muodostaa pitkällä matkalla rajan Angolan ja
Saksan Lounais-A f rikan välillä, kulkee Saksan
alueen poikki ja laskee monihaaraisena
Englannin Betsuaana-suojelusalueella Ngami-altaaseen.
Usean uoman kautta O. on yhteydessä Sambesin
kanssa, johon se sadeaikana purkaa vettä.
Okeanos [ökenno’s] (lat. Oce’anus),
kreikkalaisten alkuperäisen käsityksen mukaan
maailmanvirta. jonka luultiin mahtavana jokena
juoksevan kehässä maan ympäri: siitä muka saavat
vetensä meri (Välimeri) ja kaikki joet, purot ja
lähteet. Kaukana lännessä meri yhtyy 0:een;
tämän vastakkaiselle (toisten selitysten mukaan
maanpuoliselle) rannalle Odysseia asettaa
Haa-deksen synkän valtakunnan. 0:sta aurinko ja
tähdet nousevat ja sinne laskevat; 0:ta pitkin
aurinko-jumala (Helios) kultaisessa aluksessa
(„maljassa") palaa yön aikana lännestä itään.
5:nnellä vuosis. alkaa päästä valtaan se
käsitys, ettei O. olekaan mikään joki vaan
valtameri. -— Jumalaksi olennoituna O. kuvataan
kunnianarvoiseksi ja lempeäksi haltiaksi, joka
puolisonsa Tethyksen kanssa elää kaukana muista
jumalista, ollen kuitenkin mitä ystävällisimmissä
väleissä heidän kanssaan. Hesiodoksen mukaan
O. on Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maan)
lapsia: Homeroksessa häntä joskus sanotaan
kaikkien jumalien alkujuureksi. Hänen poikiaan
ovat kaikki jokijumalat; hänen tyttäriään,
okea-nideja. ovat lukemattomat vedenneitoset.
O. E. T.
Okeghem 1. Oekenheim. Jean (noin
1430-95), alank. kuorosäveltäjä. Dufayn oppilas,
johdonmukaisen jäljittelytyvlin ensimäinen
mestari. Hänen oppilaitaan olivat Josquin des Prës,
Brumel, de la Rue y. m. Toimi v:sta 1453
enimmäkseen Pariisissa, kunink. kapellimestarina.
Sävelsi messuja, motetteja y. m. I. K.
Oken (alkuaan Ockenfuss), Lorenz
(1779-1851), saks. luonnontutkija ja luonnonfilosofi.
tuli 1807 Jenaan ylim. lääket. professoriksi ja
1812 luonnonhistorian professoriksi, josta
toimesta kuitenkin luopui 1819, saatuaan
Weima-rin hallitukselta käskyn joko erota virastaan tai
luopua 1816 perustamansa .,Isis" nimisen
yleissivistyksellisen, etupäässä kuitenkin luontoa
käsittelevän ja vallanpitäjien tyytymättömyyttä
herättäneen aikakauskirjan julkaisemisesta. V. 1828
O. tuli professoriksi Miincheniin ja 1832
Zii-riehiin. O. on laatinut uuden luonnonfilosofisen
järjestelmän, jossa hän koettaa, esittää koko
elävän ja kuolleen luonnon yhtenäisenä, samoista
„elementeistä" kehittyneenä kokonaisuutena.
Järjestelmä perustuu kyllä Schellingin
luonnonfilosofiaan, mutta sen ohessa myöskin
omintakeiseen luonnontieteelliseen katsantotapaan, jonka
nojalla O. kehittää sitä varsinaiseksi
polvea-tumisopiksi. Hän on innokas tämän opin
kannattaja — ensimäisiä Saksassa
esiintyneitä. Luonnonfilosofiset pääteokset ovat
,,Lehr-bueh des Systems der Naturphilosophie" (1808-11.
3 :s pain. 1843) ja ..Lehrbuch der Naturgeschichte"
(1813-27, 3 os.). O. toimi myös ahkerana tieteen
kansantajuistuttajana, julkaisten m. m. laajan
.,Allgemeine Naturgeschichte für alle Stände"
(1833-45, 7 os.). I. V-s. <C- A. Gr.
Oker-Blom [ökerblum], 1. Christian
Theodor O.-B. (1822-1900). sotilas, virkamies;
tuli upseeriksi 1844;
Suomeen sijoitettujen
sotajoukkojen esikuntapäälliköksi 1861,
kenraalimajuriksi 1863; oli
1866-82 Viipurin läänin
kuvernöörinä toimien
tehokkaasti lahjoitusmaiden
lunastamiseksi ja
kansakoulujen sekä Kurkijoen
maanviljelysopiston ja
Sortavalan seminaarin
perustamiseksi; otti
huomattavalla tavalla osaa
yleisen asevelvollisuuden
toimeenpanemiseen
maassamme asevelvollisuus-valiokunnan jäsenenä vv.
1877-78 valtiopäivillä ja
uuden sotalaitoksen
voimaan saattamista varten asetetun
järjestelykomitean jäsenenä 1879-80; tuli 1876
kenraaliluutnantiksi ja 1882 senaattoriksi ollen ensin
siviili- ja sittemmin sotilastoimituskunnan
päällikkönä; 1888 Suomen asiain komitean jäseneksi
Pietariin, 1889 jalkaväen kenraaliksi; hoiti
kenraalikuvernöörin virkaa jonkun aikaa v. 1891,
jolloin erosi viroistansa; korotettiin
aatelissää-tyyn 1865: julkaissut m. m. ..Kort öfversigt
af försvarskrafternas organisation" (1872), jossa
puolti yleisen asevelvollisuuden toimeenpanemista.
2. Maximilian Ernst Gustaf O.-B.
(s. 1863), edellisen poika, lääkäri, yliopp. 1883,
lääket. lis. 1891. lääket. toht. 1898, fysiologian
dosentti 1901, Helsingin kaupungin suom.
kansakoulujen lääkäri. 0:n tieteellisistä julkaisuista
mainittakoon ,.Experimentelle Untersuchungen
iiber das unter Einwirkung des konstanten
elek-trisehen Stromes stattfindende Eindringen von
medikamentösen Stoffen in Thierkörper"
(väitöskirja, 1898) sekä eläimellisiä nesteitä ja kudok-
Christian Theodor
Oker-Blom.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
