Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo / 1515-1516 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Olympia ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ja airuet julistivat heidän nimensä, sukunsa ja
kotikaupunkinsa. Senjälkeen seurasi uhreja,
loistavia juhlakulkueita, voittajain juhla-ateria O:n
prytaneionissa v. m. kemut. — O:n
oliiviseppeleen voittaminen oli kreik. käsityksen mukaan
miltei suurin onni, mikä saattoi tulla
kuolevaisen osalle. Maineen loisto ympäröi voittajan
koko hänen elinikänsä, vieläpä se ulottui hänen
sukuunsa ja hänen yhteiskuntaansa. Hänen
kotimatkansa oli juhlallinen riemusaatto; hän sai
elinajakseen oikeuden aterioida kaupunkinsa
prytaneionissa; hänellä oli kunniasi ja valtion
julkisissa juhlissa j. n. e. — O:n kisat olivat (toisin
kuin esim. Delphoin) yksinomaan gymnillistä
laatua; muusalaisia kilpailuja niissä ei ollut.
Mutta silti oli taiteella, runoudella ja muilla
henkisillä harrastuksilla kyllä sijansa
urheilukilpailujen ohessa. Olihan ensiksikin koko pyhä
alue ikäänkuin jonkunmoinen Hellaan
keskusmuseo, johon vuosisatojen kuluessa oli
kerääntynyt taiteen jaloja tuotteita tuhansittain.
Kirjailijat ja puhujat saattoivat siellä esittää
teoksiansa kaikilta helleeniläismaailman ääriltä
kokoontuneen yleisön kuultaviksi. Ja suuret
runoilijat, sellaiset kuin Simonides ja Pindaros
y. m., sepittivät lennokkaita, syväaatteisia
runojaan juhlakoorien esitettäviksi voittajain
kunniaksi joko itse O:ssa taikka (enimmäkseen)
niissä juhlissa, joita voittaja vietti
kotikaupungissaan. Näin saattoi O:n kilpajuhlista tulla
jonkunmoinen helleeniläiselämän ihanteellinen
polttopiste. Siellä helleenit — jotka muuten
olivat niin pahoin pirstoutuneet — saattoivat
ihaillessaan kilpailuissa ja niiden yhteydessä
ilmenevää tulista tarmoa, kuntoa ja kauneutta,
tajuta olevansa yhtä kansaa, jolla oli sama
hengenlaatu, samat pyrkimykset, sama kiihkeä
etevämmyyteen ja kauneuteen pyrkimys. Ja siten O:n
kisat olivat omiaan osaltaan vahvistamaan ja
kehittämään sitä, mitä helleeniläiskansalla oli
yhteistä ja parasta. O. E. T.

Olympiadi, kreikkalaisilla kahden
Olympia-juhlan välinen, neljä vuotta käsittävä ajanjakso.
O:eja alettiin laskea v:sta 776 e. Kr.; kun
Olympia-juhlat lakkautettiin 394 j. Kr., oli
292:s O. Ajanlaskussa ruvettiin lukemaan O:ien
mukaan n. 260 e. Kr. E. R-n.

Olympialaiset kisat, nykyaikaiset
(muinaisista o:sta k:sta ks. Olympia). Jo useat
kerrat 19:nnen vuosis. kuluessa oli
ruumiinharjoitusten ja urheilun ystävissä herännyt ajatus
elvyttää entiselleen muinaisajan o. k., mutta
vasta vuosisadan lopussa oli kansainvälinen
urheiluelämä kehittynyt niin pitkälle, että
ajatuksen toteuttaminen kävi mahdolliseksi. Ransk.
vapaaherra Pierre de Coubertin matkusti
Englannissa ja Ameriikassa valmistelemassa
maaperää asialle, ja hänen kutsustaan Pariisiin
kokoontuneet henkilöt perustivat 1894
kansainvälisen olympialaisen komitean. Puheenjohtajaksi
valittiin Coubertin. ja jäseniksi
vaikutusvaltaisia urheilunharrastajia suurimmista
sivistysmaista. Sittemmin komitea on täydentänyt
itseään kutsumalla jäsenikseen edustajia melkein
kaikista sivistysmaista (m. m. Suomesta
vapaaherra R. F. v. Willebrandin). Näiden
alkuunpanosta on eri maissa perustettu kansallisia
olympialaisia komiteoja, useat edustuspohjalle
järjestettyjä. Kansalliset komiteansa oli 1912

I

Ateenan stadion v. 1906.

seur. mailla: Belgialla, Böömillä. Egyptillä,
Isolla-Britannialla, Kreikalla, Norjalla,
Ruotsilla, Saksalla, Suomella, Tanskalla, Unkarilla,
Venäjällä ja Yhdysvalloilla. Kansainvälisessä
komiteassa olivat sitäpaitsi edustettuina
Austraalia, Bulgaaria. Espanja. Hollanti. Italia, Japani.
Meksikko. Monaco, Peru, Portugali. Ranska,
Romaania, Sveitsi ja Turkki.

Ensimäiset o. k. päätettiin pitää Ateenassa
1896. Aleksandrian-kreikkalaisen Averoffin
miljoonalahjoitus teki mahdolliseksi Ateenan
muinaisen stadionin jälleenrakentamisen. Kisat
houkuttelivat lukuisasti kilpailijoita kaukaisistakin
maista ja muodostuivat siihenastisista
urheilujuhlista suurimmaksi. Ameriikkalaiset
hallitsivat vapaaurheilussa (= juoksu-, heitto- ja
hyppy-kilpailuissa). Ranska miekkailussa ja pyöräilyssä,
Unkari uinnissa, ja Englannilla oli kelpo
edustajia kaikilla aloilla. — 1900 v:n kisat liitettiin
etupäässä taloudellisista syistä Pariisin
maailmannäyttelyn yhteyteen, jonka rinnalla niiden
merkitys häipyi huomaamattomiin. Ainoastaan
urheilutulosten puolesta ne onnistuivat, sillä
Ameriikka oli lähettänyt perin voimakkaan
vapaa-urheilija joukkueen. Ilman sitä olisi o. k:jen koko
olemassaolo epäilemättä joutunut vaaraan.
Myöskin St. Louisin kisat tapahtuivat
maailmannäyttelyn yhteydessä ja niitäkin, samoinkuin
Pariisin kisoja, haittasi ohjelman laajuus ja sen
suorituksen venyttäminen — kilpailualueita oli 390
ja niiden suorittamista kesti koko kesän.
Osanotto Euroopasta oli peljättyjen ameriikkalaisten
takia perin niukkaa, ja vain 14 kilpailulajissa
jäi ensi palkinto Ameriikkaan joutumatta.
Järjestys ja kilpailutulokset olivat kuitenkin
ensiluokkaiset. — 1896 v:n kisojen jälkeen heräsi ajatus,
että varsinaisten o:n k:n välivuosina olisi
Ateenassa säännöllisesti pidettävä n. s. kreik.
välikisat, joihin kaikki kansat saisivat ottaa osaa.
Tällaiset järjestettiin ensi kerran 1906.
Pariisin ja St. Louisin juhlien rinnalla ne
muodostuivat loistavaksi menestykseksi. Niiden
ohjelma oli suppea, sisältäen pääasiallisesti vain
vapaaurheilua, painia, uintia y. m. hengeltään
klassillisia voimanmittelyjä, joita kesti kaiken
kaikkiaan kaksi viikkoa. Niitä oli saapunut
katsomaan 100.000 vierasta, joista ulkomaalaisia
oli 40,000. Osanottajiksi oli 19 maasta ilmoitettu
901. Parhaiten suoriutuivat jälleen ameriikka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>