Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Omphale ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1545
Omphale
Oncken
1546
tuu sukkulaan sovitetusta käämistä t. rullasta
ja sitä voidaan tarpeen mukaan pingoittaa.
Ylälanka tulee rullalta 11 ja johtuu neulansilmään
pingoittajan 18, langanantajan 19 j. n. e. kautta.
Langanantajan tarkoitus on laskea tai kiristää
lankaa sen mukaan, miten sen juoksu vaihtelee
neulan ylös ja alas liikkuessa sekä silmukan
muodostuessa. Nopeimpien koneiden pistosluku
voi nousta korkeintaan tuhanteen minuutissa.
Jottei puolattaessa koko koneiston tarvitse
pyöriä, voidaan vauhtipyörä erottaa sen yhteydestä.
0:isiin kuuluu tavallisesti koko joukko
kaikenlaisia lisälaitteita, kuten langankatkaisi ja ja
-silmäänpistäjä, neulansuojelija, puolauslaite,
reunuksen ompelija, nyörin- ja nauhanompelujalka,
poimun- ja laskoksentekijöitä, pauloitusjalka,
viivotin, laitteita parsimista, kutomista ja
koriste-ompelua y. m. varten.
Ensimäisiä yrityksiä o:n keksimiseksi tehtiin
18:nnen vuosis. lopulla ja seuraavan alussa
Englannissa, Itävallassa ja Ranskassa. Ensimäisen
kelvollisen jälkipistosta neulovan o:n rakensi
Walter Hunt 1834 New Yorkissa. Hänen
koneessaan oli jo neulansilmä lähellä kärkeä ja sukkula
alalankaa varten. Hän ei kuitenkaan saanut
asiaansa ajetuksi sen pitemmälle, vaan se
joutui unohduksiin, ja sivullinen henkilö Elias Howe
otti patentin hänen keksinnölleen 1846 sekä
rupesi suurissa määrin valmistamaan o-.eitä.
Ho-\ven suurimmaksi kilpailijaksi tuli J. M. Singer,
joka teki monia parannuksia sukkulakoneissa.
V. 1852 otti Allen B. Wilson patentin o:lle. jossa
sukkulan asemesta käytettiin pyörivää hakaa,
sieppaajaa ja paikallaan olevaa puolaa. Sam. v.
otettiin myös patentti Grover & Bakerin o:lle,
jossa sukkulan sijasta käytettiin kolmatta n. s.
sidelankaa kaksinkertaisen ketjuompelun
muodostamiseen; näitä koneita käytetään etenkin
ko-risteompeluun. Harsimaompelukoneen keksi
englantilainen Bostwick v. 1844. Enimmin
valmistetaan o:eita Ameriikassa, yksin singerkoneita
n. 2 milj. kpl. v:ssa; senjälkeen suurin määrä,
n. »/» milj. konetta, tehdään Saksassa. V. E.
Omphale f plia’lëj, kreik. tarustossa
lyydia-lainen kuningatar, jota Herakleen täytyi kolme
vuotta palvella orjana, jolloin hän naiseksi
puettuna sai kehrätä villaa, 0:n ylpeillessä hänen
nuijallaan ja leijonantaljallaan. O :n ja Herakleen
suhdetta käsitettiin välistä miestä alentavan ja
veltostuttavan lemmen perikuvana. 0. E. T.
Omphalos [-lo’s] ks. Del ph oi, palsta 231.
Ompteda, Georg von (s. 1863), saks.
kirjailija. Toimittuaan aluksi sotilasuralla 0.
antautui 1892 kirjalliseen työhön julkaisten
ensi-mäiset teoksensa salanimellä Georg
Eges-t o r f f. O. on etevä kertojakyky, joskin hänen
teoksensa ovat vailla viimeistelyä. Aiheensa hän
valitsee enimmäkseen aateliston piiristä. Paitsi
lukuisia novelleja ja romaaneja (,,Freilicht" 1892,
..Drohnen" 1893, ,.Unter uns Junggesellen" 1894.
„Leidensehaften" 1896. .,Der Zeremonienmeister"
1898, „Deutscher Adel um 1900" 1897-1902.
,.Hei-mat des Herzens" 1904. ,,Normalmensehen" 1906)
O. on julkaissut näytelmiä (..Die Wiedertäufer"
1893, „Nach dem Manöver" 1894. ..Eheliehe Liebe"
1898) sekä lyyrillisiä runoja. 77. Kr-n.
Omri, Israelin valtakunnan kuningas (n.
887-876), siirsi kuninkaan asuinpaikan pois
Thir-zasta. missä Simri oli poltattanut poroksi kunin-
kaallisen palatsin, ja perusti uuden pääkaupungin
Samarian strategisesti hyvin edulliselle paikalle.
Tämän toimenpiteen vuoksi 0. on pidettävä
Israelin valtakunnan varsinaisena perustajana.
Assyrialaiset tavallisesti sanoivatkin Israelia
,,Omrin maaksi". O. taisteli menestyksellä
Moa-bia vastaan ja teki Kemosgadin veronalaiseksi.
Sitävastoin hänen oli pakko Damaskokselle
luovuttaa muutamat rajaseudut. Vahvistaaksensa
voimaansa O. naitti poikansa Ahabin Tyroksen
kuninkaan Ithobaalin tyttärelle Isebelille ja piti
rauhaa Juudan kanssa. K. T-t.
Omsk, kaupunki Länsi-Siperiassa, Irtysin oik.
rannalla siihen laskevan Om-joen suussa, Siperian
radan varrella, Tjumenjin radan pääteasema,
Akmolinskin provinssin ja
Arokenraalikuverne-meutin pääkaupunki; 127,865 as. (1910). -— O. on
Länsi-Siperian aroalueen pohjoisrajalla, ilmasto
kuiva (vuotuinen sademäärä 309 mm),
mantereinen (v:n keskilämpö —0,i° C, tammik:n
— 20.5° C, heinäk:n -f-19,7° C), rajuja lumi- ja
hietamyrskyjä. — Huomattavia rakennuksia:
Nikolainkirkko, roomal.-katolinen ja luterilainen
kirkko, upseerikasino, kadettiosaston rakennus,
kaupunginteatteri, Venäjän maant. seuran
Länsi-Siperian osaston museo, vanha linnoitus;
muutamia oppilaitoksia. Teollisuutta edustavat suuret
rautatienkonepajat. Useita hallinnollisia,
sotilaallisia, kirkollisia y. m. keskusvirastoja. —
Länsi-Siperian tärkeimpiä kauppakeskustoja:
liikennettä välittävät main. rautateiden ohessa
Irtys-virtaa kulkevat höyryalukset. Kahdet
markkinat. — Nyk. 0:n paikalle perustettiin 1717
puulinnoitus. O. oli Länsi-Siperian
pääkaupunkina 1839-82. Sen kehitys alkoi Siperian radan
avaamisen jälkeen; 1895 vain 43.226 as.
E. E. K.
Omulonga, entinen lähetysasema Ondongassa
Ambomaalla. Aseman perusti lähetyssaarnaaja
T. Reijonen 1874. Siellä toimitettiin Ambomaan
ensimäinen pakanakaste 1883. Samoin kuin
Omandongo jäi Omulongan asema autioksi, kun
sieltä lähetyssaarnaaja Alen 1888 päällikkö
Ne-halen ilkivaltaisuuden tähden lähti pois. U. P.
Onager 1. gurkur (Equus onager), Syyrian
ja Afganistanin välisissä seuduissa asustava
aasilaji, josta arvellaan etenkin Arabiassa ja
Egyptissä kesynä pidetyn valkean t.
vaaleanharmaan, etelä-eurooppalaista paljon virkumman
ja kauniimman aasin polveutuvan, vrt. Aasi.
1. V-s.
Onajena, lähetysasema Ondongassa
Ambomaalla. Sen perustivat v. 1902
lähetyssaarnaajat Glad ja Liljeblad. Siihen kuuluvan
seurakunnan väkiluku oli v. 1913 235 henkeä;
koulunkävijöitä oli n. 400. V. P.
Onandjokue ks. O n i i p a.
Onania ks. Itse saastutus.
Onatas [-nä’täs], kreik. kuvanveistäjä,
Aigi-nan taidesuunnan etevin ja kehittynein edustaja
(5:nnen vuosis. alkupuoliskolla e. Kr.): laati
pronssisia pystykuvia ja ryhmiäkin (esim. Troian
sodan kreikkalaissankarit arvalla valitsemassa
keskuudestaan taistelijaa Hektoria vastaan
[Olympiassa]). ks. Kreikkalainen taide
(palsta 1540). O. E. T.
Oncken [onkkan], 1. Wilhelm O.
(1838-1905), saks. historioitsija: v :sta 1870
professorina Giessenissä: v:sta 1873 Hessenin maapäi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
