Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Onkkeli ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1551
Ontario-järvi—Onteloeläimet
1552
järven sekä Hudsonin-lahden välissä, Ottawa-joen
länsipuolella; 1,054,800 km2 (379,200 km2:n lisäys
1912), 2,523,274 as. (1911), Kanadan väkirikkain
maakunta. — 0:n pääosa on kolmion muotoinen
alue (n. 150,000 knr), Huron-, Erie- ja
Ontario-järvien, Lawrence- ja Ottawa-jokien välissä,
Old O. („Yanlia O"), jossa asuu 90% 0:n
väestöstä. Se on devonisista, silurisista ja
kambri-sista kerroksista syntynyt, hedelmällisen
merke-lin peittämä kumpumaa. Siitä luoteeseen ja
länteen oleva New O. (,,Uusi O.") on syntynyt
vanhoista purkautuneista vuorilajeista; kallio- ja
ki-vikkoseutujen lomassa on viljelyskelpoisia alueita.
Järviä ja jokia tavattoman runsaasti etenkin
»Uudessa Orssa": ne ovat reittiluontoisia.
Suurimmat järvet: Lake of the woods (länsirajalla),
Nipigon, Abitibi. Nipissing ja Simcoe.
Suurimmat joet: Albany, Moose (Hudsonin-lahteen),
Ottawa, Rainv river, Nipigon, French river,
Se-vern, Thames, Grand river ja Mattawa. Ne ovat
koskirikkaita, ja siitä syystä laivaliikenteelle
vähäarvoisia, mutta erinomaisia uittoväyliä ja
tärkeitä teollisuuden käyttövoiman antajina.
Liikenne suurilla järvillä (Yläjärven rannikko
korkeaa, harvaan asuttua) suunnaton. Niitä
yhdistävien virtojen ja putousten (Sault S:te Marie
jn Niagara) ohi on kaivettu kanavia (Sault S:te
Marie- ja Welland-kanava). — Ilmasto
mantereinen : lauhkein on järvien ympäröimän alueen
sää. Torontossa Ontarion rannalla v:n
keskilämpötila -f-6.8° C, tammik:n —5,s° C, heinäk:n
-f 19.8° C. v:n sademäärä 861 mm. -— Metsät
(puulajeista mänty tärkein) peittävät n. 280,000
knr, ainoastaan ’/2 alkuperäisestä alastaan.
Poh-jois-0:n metsissä on vielä paljon turkis- y. m.
metsänriistaa: hirviä, poroja, karhuja, kettuja,
saukkoja y. m. — Asutus on vanhempaa vain
..Vanhassa 0:ssa", jossa 1791 oli n. 20.000
henkeä. Seur. vuosisadan puolimaissa alkoi ..Uuden
O:n" asuttaminen, jota yhä jatkuu. V. 1824 0:ssal
oli 150,066 as., 1841 455,688 as., 1861 1,396.091 as.
— Intiaaneja nyk. n. 20.000, osaksi
»sivistyneitä". Paljon suomalaisia. — Uskontokunnista
on metodisteilla, presbyteriläisillä, episkopaaleilla,
katolisilla ja baptisteilla eniten tunnustajia. —
Elinkeinoista maanviljelys ja karjanhoito ovat
tärkeimmät. V. 1911 vehnänsato oli 5,s milj. hl,
kauran 35,9 milj. hl. ohran 6,5 milj. hl,
perunan 4.9 milj. hl. Tärkeä on hedelmäpuiden ja
yiuutarhanhoito (omenoita, persikoita, luumuja,
viiniä), »Vanhaa 0:ta" nimitetään Kanadan
puutarhaksi. Karjaa on enemmän kuin missään
muussa Kanadan maakunnassa; nautakarjaa
2.793,100, hevosia 791.000. sikoja 1,469,800.
lampaita 975,400 kpl. 1911. Kalastuksen tuotannon
arvo vuosittain n. 10 milj. mk.
Metsäntuottei-den arvossa O. vielä voittaa muut maakunnat.
Kanadan vuorityöntuotannon arvosta 1910 47,8 %
(220 milj. mk.) tuli 0:n osalle: tärkeimmät ovat
hopea (Cobaltin ympärillä), nikkeli (SudburjTi
kaivoksissa saadaan enemmän nikkeliä kuin
missään muualla maapallolla), vaski, rautamalmi.
Teollisuuden merkitys nopeasti kasvamassa:
tuotantoarvo 1906 oli 1.906 milj. mk. (51.2 %
Kanadan teollisuuden tuotantoarvosta). LTlkomaille
vientiä varten työskentelevät meijerit, myllyt,
sahat y. m. s. Kotimaista kulutusta tyydyttävät
villatehtaat, viinapolttimot. olutpanimot, nahka-,
rauta-, maanviljelvstarvetehtaat. konepajat y. m.
— Kanadan pacific-rata kulkee 0:n halki
yhdistäen toisiinsa »Vanhan 0:n" ja Manitoban
taajat rautatieverkot. Kanadan paeific-radan
pohjoispuolella, erämaiden halki kulkeva Grand
trunk-rata on äsken (1914) valmistunut. Tärkein
kauppakaupunki on O :n pääkaupunki Toronto.
— Oppi- ja kansakouluja 1909 oli 6,494, joissa
504,192 oppilasta; koulupakko.
University-oppi-laitoksia on 5, lisäksi maanviljelyskorkeakoulu.
— Hallinnon etunenässä on liittohallituksen
5 v:ksi nimittämä kuvernööri, jonka rinnalla
toimeenpaneva neuvosto. Lakiasäätävässä
eduskunnassa on 106 jäsentä. Kanadan senaattiin
O. lähettää 24, alahuoneeseen 86 edustajaa. —
0:ssa sijaitsee koko Kanadan pääkaupunki
Ottawa. — Historia. Ensimäinen
valkoihoinen, joka tiettävästi 0:n alueilla kävi, oli
Champlain (1613 ja 1615-16). 0:n varsinainen
asutus alkoi 1782, jolloin joukko lojalisteja
Yhdysvalloista pakeni O :oon. ks. Kanada,
historia. E. E. K.
Ontario-järvi [-tefiriou-], itäisin ja pienin n. s.
Kanadan järvistä, Kanadan Ontario-maakunnan
jA Yhdysvaltain New Yorkin valtion välissä;
suurin pituus lounaasta koilliseen 318 km, suurin
leveys 85 km, rantaviivan pituus 870 km,
18,800 km2. Keskisyvyys 185 m, suurin syvyys
225 m. Pinta on 71 m yi. merenp» 100 m
alempana Erie-järven pintaa. Erie-järvestä vesi
tulee Niagara-virran ja -putouksen kautta 0:een,
josta St Lawrence-joki vie Kanadan järvien
vedet mereen. — O :n rannat ovat enimmäkseen
tasaiset, alavat, taajaan asutut. Laivaliikenne
vilkasta. Welland-kanavaa myöten päästään
Erie-järveen, Rideau-kanavaa Ottawaan ja
Oswego-kanavaa Hudsoniin. Tärkein satama on Toronto
Kanadan puoleisella rannalla. E. E. K.
Onteloeläimet (Cælenterala), yksi
eläinkunnan pääjaksoista, alhaisin monisoluisten joukossa,
I sillä rakenteen kehitys on pysähtynyt
gastrula-asteelle, joka muilla monisoluisillä on vain
väliaikainen, yksilökehityksen alussa esiintyvä (ks.
Gastrula). Ruumis on peruskaavaltaan
toisesta päästä avonainen malja tai pussi, jonka
seinä 011 kahden solukerroksen muodostama:
ulkopintaa peittää ektodermi, sisäpintaa, pussin
sisustaa, entodermi. Näiden välissä on laadultaan
ja vahvuudeltaan vaihteleva, ei kuitenkaan
koskaan varsinaisesti soluista kokoonpantu
keskikerros. Ektodermi jatkuu entodermiksi pussin
suun, gastrulan »alkusuun" reunassa. Alkusuu
jää toisilla pysyväksi, yleensä sekä suu- että
hylkyaukkona toimivaksi aukoksi, toisilla taas se
sulkeutuu ja syntyy yksi tai useampia uusia
aukkoja. Suu johtaa ruumiin ainoaan onteloon,
n. s. ontelovatsaan (cælenteronj, joka
toiminnaltaan vastaa muiden monisoluisten
ruumiinonteloa. ruuansulatuskanavaa ja myöskin
verisuonistoa — ontelovatsa lähettää m. m. usein
ravintoa-johtavia haaroja ruumiin eri osiin.
Mukaisuus-suhteiltaan o. ovat säteittäisiä, jonka vuoksi ne
ennen yhdistettiin todellisuudessa paljon
korkeammalle kehittyneiden piikkinahkaisten kanssa
ryhmäksi Radiata (ks. t.). Suuri osa o:iä elää
alustaankiinnittyneinä, usein muodostaen
runsaasti haaroittuneita runkokuntia. Ulkonaisesti
o. täten usein muistuttavat kasveja, siitä vanha
nimi Zoophyta 1. Phytozoa, kasvieläimet.
Lisääntyminen voi tapahtua suvullisesti tai. hy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
