Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Origenistinen riita ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1599
Orimattilan puuvillakutomo—Oripää
1600
suuslaitoksia: Viljamaan kehruutehdas,
Orimattilan villatehdas, Pihlmanin kutomo; Niinikosken
ja Koivikon höyrysahat; Kuivannon höyrysaha,
mylly ja meijeri; Hakoisten ja Keiturin
vesi-sahat ja myllyt; Sommarnäsin vesisaha; Ruhan,
Kankaan, Niinikosken, Pakaan ja Heinämaan
meijerit; Vääränkosken sähkötehdas;
kirkonkylän ja Niemen myllyt; Vierenojan mylly ja
saha; Hevoskosken luujauhotehdas; Niinikosken
ja Sommarnäsin tiilitehtaat. Laajalla alalla
toimiva puhelinyhtiö. — Huomattavana
kotiteollisuutena harjoitetaan pitsien nypläystä,
nauhojen ja kankaiden kudontaa sekä puuastioiden
valmistusta. -— Vanhoja kartanoita; Sommarnäs,
Ruha ja Terriniemi. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Porvoon hiippak., Iitin rovastik.;
alkujaan Hollolaan kuulunut kappeli, joka
erotettiin omaksi khrakunnaksi kunink. käskykirj.
26 p :ltä heinäk. 1636. Kirkko, harmaasta
kivestä, rak. 1862-66. [.,Muutamia piirteitä
Orimattilan kirkoista" („Lahti" 1911. n:o 112).]
L. H-nen.
Orimattilan puuvillakutomo ks.
Viljamaan kehruutehdas.
Orimattilan villatehdas Orimattilan
kirkonkylässä, 1 km Orimattilan asemalta, omistaja
Orimattilan villatehdas o.-y.—O r
i-mattila vllefabriks a.-b., pääoma 300,000
mk., vararahasto 10,000 mk. (1914). Tehtaan
perusti 1882 K. H. Attila, siirtyi 1905 insinööri
G. G. Elmgrenille, 1913 nyk. o.-y;lle (pääosakas
G. G. Elmgren). O. v., johon kuuluu
villakeh-räämö, -kutomo, vanutus- ja värjäyslaitos,
jalostaa etupäässä maakunnan rahvaan tuotteita
valmistaen villalankaa, saaleja, huopia, sarkoja,
villavanua y. m. Valmistuksen arvo 1913 300.000
mk. (villalankaa 44,600 kg). Työväestö 37 henkeä.
E. E. K.
Orinoko [-no’-] 1. Orinoco (< karibink.
Ibiri-nico), joki Etelä-Ameriikan pohjoisosassa,
kooltaan Etelä-Ameriikan kolmas, 2,400 km,
vesialue n. 1 milj. km2. O ;n vielä tutkimattomat
lähteet ovat Brasilian ja Venezuelan rajalla,
Serra Pariman 1,000 m korkealla Pic de F.
Lesseps nimisellä huipulla. Sieltä O. virtaa
luoteista pääsuuntaa savanniseutujen lävitse,
lähettäen Casiquiare nimisen haaran Amazon-virran
lisäjokeen Rio Negroon, saa oik. Rio Venturi
nimisen lisäjoen, kääntyy länteen, Venezuelan ja
Kolumbian rajalla siihen yhtyy vas. lisäjoet
Atabapo ja Guaviare, sitten O. kääntyy
pohjoiseen, virtaa aarniometsien halki Kolumbian ja
Venezuelan rajajokena muodostaen
graniittipen-kereitten poikki kulkiessaan Maypures ja Atures
nimiset kosket. Sen jälkeen alkaa sen
keski-juoksu llanos-alueitten kautta, ensin koilliseen
Apuren (lisäjoki vas.) alapuolelta itä-koilliseen.
Se on tällöin n. 2-21i2 km leveä, saa useita
iisä-jokia. Ciudad Bolivarin (ent. Angostura)
kohdalla O. puristuu graniittikallioiden lomassa
850 m leveään uomaan. Jonkun matkaa Ciudad
Bolivarin alapuolella alkaa 0:n 25,300 km2 laaja,
vain mitättömästi merenpinnan yläpuolella oleva,
monisokkeloinen delta. — 0:n vuosittainen
tulva-aika alkaa huhtik:ssa, on suurimmillaan
syys-k:ssa (jolloin 0;n vesi paikoitellen leviää liki
200 km uoman ulkopuolelle), päättyy helmik:3sa.
— O. on höyryaluksilla kuljettava 1,130 km
ylöspäin Caribenin koskille (alapuolella Aturesin kos-
kia). Säännöllinen höyrylaivaliikenne on Ciudad
Bolivarin ja Trinidadin välillä. ■—0:n suun löysi
Alonso de Hojeda 1499, sen juoksua tutkivat
Diego de Ordaz (1531), Humboldt (1800),
Schom-burgk (1839), Chaffanjon (1887; pääsi lähelle
O ;n lähteitä). E. E. K.
Oriolus ks. Kuliankeittäjä.
Orion [öri’ön, öri’ön]. 1. Alkuaan O a r i o n.
kreik. tarustossa uupumaton metsästäjä, joka
vielä manalan haamunakin nuijallaan ahdistaa
petoja (niin Homeros). O. oli niitä kauniita
nuorukaisia, jotka Eos (Koitar) ryösti omikseen;
jumalat eivät kuitenkaan sallineet tätä
lemmen-liittoa, vaan Artemis surmasi 0:n lempeillä
nuolillaan. Toisinaan 0:ia ajateltiin jättiläiseksi,
joka saattoi vaeltaa läpi syvien merten.
Yleisimmin häntä kuitenkin kuvailtiin tähtikuvioksi
muuttuneeksi: taivaan laella hän muka yhä
jatkaa metsästystään, mukanaan ajokoiransa (= Sei
rios 1. Sirius tähti). O. E. T.
2. Tähtit. Suuri ja tähtirikas tähtikuvio
ekvaattorin ja Linnunradan kohdalla, parhaiten
meillä näkyvissä etelätaivaalla marras- ja
joulukuussa myöhään illalla. Kuvion monista
loistavista tähdistä ovat punertava a Orionis
(Betei-geuze) ja valkoinen ß Orionis (Rigel) ensimäistä
suuruusluokkaa. Tähdet ö, e ja £ yhdessä
rivissä muodostavat tunnetun Orionin vyön
(Väinämöisen viikate, Kalevan
miekka. Kolmitähti, Pietarinsauv a).
Neljä kuvion tähteä on toista, seitsemän on
kolmatta ja 12 neljättä suuruusluokkaa. Kuviossa on
erinomaisen monta kaksoistähteä ja tähtiryhmää
sekä vaihtelevia tähtiä. Kuuluisa, on tähti t> Orionis
(»trapetsi"), mikä kiikarissa hajaantuu kuudeksi
eri tähdeksi. Taivaan suurin nebuloosa on 0;n
tähtikuviossa „vyön" eteläpuolella (Orionin
nebuloosa, keksitty 1618). Sen pinta-ala
taivaalla on n. li2° neliössä, fyysillisesti se on
yhteydessä sekä kuvion kautta kulkevien
hajanaisten nebuloosaviivojen että myöskin kuviossa
näkyvien tähtien kanssa, jotka täten muodostavat
mahtavan ja loistavan, tieteelle erittäin
mielenkiintoisen kokonaisuuden. H. R.
Oripohja 1. Orihpohja, rautatiepysäkki
Tampereen-Haapamäen rataosalla, Oriveden
aseman ja Hirsilän pysäkin välillä (pohjoiseen
Oriveden asemalta).
Oripää 1. Orihpää (myös O r i p p ä ä;
vanhoja muotoja: „Orhenpæ", »Orhinpæ" [-[1400-luvulla]).-] {+[1400-
luvulla]).+} 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Maskun kihlak., Pöytyän-Yläneen-Oripään
nimis-miesp.: kirkolle Kyrön asemalta 22 km. Mellilän
23 km ja Loimaan asemalta 23 J/2 km.
Pinta-ala 106,i km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,446 ha (siinä luvussa puutarha-ala 5,82 ha ja
luonnonniityt 811 ha). Manttaalimäärä 12 ufE.
talonsavuja 41, torpansavuja 78 ja muita
savuja 260 (1907). 1,875 as. (1913); 364
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 177 (1901). 261 hevosta, 824
nautaa (1911). — Kansakouluja 2 (1914), kolmas
parhaillaan perustettavana. Säästöpankki
(»Loimaan ja Pöytyän säästöpankki", sijaitsee
Oripäässä). Kunnanlääkäri yhteinen Pöytyän ja
Yläneen kanssa: lähin apteekki Pöytyällä;
yhteinen kunnansairaala Pöytyän ja Yläneen kanssa.
— Teollisuuslaitoksia: Uotilan saha; Oripään
vesimylly. — 2. Seurakunta, konsistorilli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
