Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osoitekäyrä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1649
Osoitekäy rä— Ossian
1650
leen 1700-luvun keskivaiheilta alkaen. •— O :ssa
tehtiin Saksan ja Ruotsin välillä Westfalenin
rauha 1648. E. E. K.
Osoitekäyrä, diagrammi (ks. t.).
Osoitetoimisto (tiedonantotoimisto), toimisto,
missä annetaan tietoja henkilöiden nimistä,
ammateista, olopaikoista, avoinna olevista viroista,
palkollisista ja työntekijöistä, jotka hakevat
työtä (ks. Työnvälitys) j. n. e. — O :ksi
sanotaan joskus myöskin luottotietotoimistoa(ks. t.).
Osoittaja ks. Murtoluku.
Osoitus 1. maksuosoitus
(assignät-sioni) on asiakirja, jolla joku henkilö
(as-signantti) kehoittaa toista (sitä, jonka
maksettavaksi osoitus tehdään, assignaatti)
kolmannelle henkilölle (o :n saajalle 1. a s s i g n
a-t a a r i 11 e) maksamaan määrätyn rahasumman
tai n. s. paljousesineitä (varsinainen maksu-o.)
tai jättämään hänelle yksilöllisesti määrätyn
esineen (o.). Maksu-o. ei ole luoton, vaan maksun
välikappale, ja sitä ei sentähden esitetä
hyväksyttäväksi, vaan se on esitettävä maksettavaksi
niin pian kuin mahdollista. Se eroaa avista- ja
muista lyhytaikaisista vekseleistä (tratoista)
siinä, että sen tekstissä ei ole sanaa vekseli, joka
jälkimäisille antaa niiden tehokkaan
vekselivoi-man. Sekä posti-o. että pankkien antamat n. s.
postilähetysvekselit 1. pankkiposti-o :t eivät ole
mitään o:ia juridisessa mielessä, koska
kummassakin tapauksessa sama henkilö, postilaitos
tai pankki, on sekä asettajana että maksun
suorittajana. Ainoa lainpaikka meidän
oikeudessamme, jossa maksu-o :ta ja ylipäänsä o:ta
säännöstellään, on Ulosottolain voimaanpanoasetuksen
14 §. Sen mukaan nauttikoon se, joka on
osoitettu saamaan maksun nimitetyltä mieheltä, eikä
häneltä saa, maksun o.-kirjan antajalta ynnä
korkoa kuusi sadalta vuodessa, ellei o.-kirjan saajaa
todisteta syypääksi siihen, ettei maksu ole
oikeassa ajassa tapahtunut. Todistusvelvollisuus ei
siis lankea o.-kirjan saajan niskoille, koska tässä
tulisi kysymykseen n. s. kielteinen todistus, jota
on perin vaikea hankkia, ja koska hän lisäksi
esiintyy jutussa hakijana, todistekappaleenaan
maksu-o.-kirja, sekä koska assignaatin
kieltäytyminen maksamasta on saattanut riippua o:n
antajasta. Mutta laki osoittaa viimemainitulle
selvän puolustuskeinon: hänen tarvitsee vain
näyttää, ettei o:ta ole ,,oikeassa ajassa" esitetty.
Jos o. tulee maksetuksi, kumoutuu se velka, jonka
maksuksi o. annettiin. Jos o:ssa on useampia
siirtäjiä, ei näihin nähden sellaista
takautumis-1. regressioikeutta, kuin vekseleistä on säädetty,
synny, vaan kunkin oikeus riippuu siirron
perusteena olevasta asiallisesta oikeussuhteesta.
Kukin siirtäjä on seuraavaan nähden siinä
asemassa, kuin jos hän olisi o:n antajana.
Erityinen laji o:ta on pankki-o. 1. sekki. El. K.
Osramlamppu, sähkölamppu, jossa hehkuva
me-tallilanka on osmiumin ja volframin sekoitusta.
Ossa (nyk. Kissavos), vuori Kreikan
itärannikolla, Thessaliassa, Olympos-vuoren eteläpuolella,
pohjoisrajana Tempe-joki; korkein huippu 1,953 m.
Metsärikas, vaikeapääsyinen.
Osseetin kieli, indoeurooppalaisen kielikunnan
iraanilaiseen kieliheimoon kuuluva. Kaukaasiassa
asuvien osseettien puhuma kieli. O. k :tä on kaksi
päämurretta: 1. itäinen 1. ironin
(tagau-r i n) murre Kaukasus-vuorten pohjoispuolella
Terekin keski juoksulla sekä sen syrjäjokien
Gi-zeldonin, Ardonin, Saudonin ja Fiagdonin
varsilla; 2. läntinen 1. digorin murre
niinikään Kaukasus-vuorten pohjoispuolella Terekin
syrjäjoen Uruchin varsilla; eteläinen
tua-1 i n murre Kaukasus-vuorten eteläpuolella on
itäisen (ironin) murteen alimurre. Suurin osa
kirjallisuutta (sisällykseltään enimmäkseen
uskonnollista) on kirjoitettu ironin murteella.
[Kansanrunoutta ovat julkaisseet Schiefner
(Pri-loz. k. XIV t. Zap. Imp. Akad. Nauk, N:o 4,
1868), Vs. Miller (Osetinskie etjudy I ja III),
sekä Vs. Miller ja R. v. Stackelberg, „Fünf
osse-tische erzählungen in digorischem dialekt" (1891) ;
kielitieteellistä kirjallisuutta: A. J. Sjögren.
„Ossetische Sprachlehre" (1844), Vs. Miller,
..Osetinskie etjudy" II, III (1882 ja 1887), R. v.
Stackelberg, „Beiträge zur Syntas des
Osse-tischen" (1886), J. H. Hübschmann, „Etymologie
und Lautlehre der ossetischen Sprache" (1887).]
vrt. Indoeurooppalaiset kansat ja
kielet, Iraanilaiset kansat ja
kielet. (Y. W.)
Osseetit (< gruusialaisten os = Ossethissa.
asuvat; ven. oseti’ny. 0:11a ei ole itsestään mitään
yleisnimeä, laajimmalle levinnyt on ir 1. iron
nimi), iraanilaiseen ryhmään kuuluva
indoeurooppalainen kansa Kaukaasiassa; sen
asuma-alue (n. 11,500 km2) on molemmin puolin
Kaukasus-vuorta Dariel-solan ympärillä, Terekin ja
Rionin latvojen välissä, Terekin provinssissa ja
Tiflisin kuvernementissa. 0:n lukumäärä oli
v :sta 1833 v:een 1891 kasvanut 35,750 :stä
156,814 :een. — O. ovat voimakasrakenteisia,
enimmäkseen tummasilmäisiä ja -tukkaisia, otsa
leveä, huulet kapeat, nenä iso, suora. O. ovat
tiedonhaluisia, oppivaisia, harkitsevia.
Alkuperäisiä ominaisuuksia on harvinaisen suuri
vieraanvaraisuus. Huomattavista runollisista
taipumuksista kertovat eepilliset sankarirunot ja
ly-hemmät, usein satiiriset laulut. — Elinkeinoina
ovat karjanhoito ja innolla harjoitettu
maanviljelys. Naiset tekivät ennen kaiken työn.
Asumukset enimmäkseen kivestä; entisinä
rauhattomina aikoina niitä käytettiin linnoina.
Vaateparsi samanlainen kuin muualla
Kaukaasian vuoristossa. — Yhteiskuntarakenne alkuaan
puhtaasti kansanvaltainen. — O. ovat
enimmäkseen kristittyjä, vähemmän on muhamettilaisia:
pakanallisia menoja ja ajatustapoja on säilynyt.
— 0:eja pitävät useat tutkijat alaanien (ks. t.)
jälkeläisinä. 0:n esi-isät asuivat laajalla alueella
Donin ja Kubanin seuduille asti. Mahtavuuden
aikana o:n ruhtinaat suorivat sotaan
kymmeniin tuhansiin nousevin ratsujoukoin
gruusialaisia vastaan. Tataarit kukistivat heidän valtansa,
kabardalaiset, gruusialaiset y. m. naapurit
ahdistivat heidät vuorille, joilta vasta venäläiset
heidät päästivät väljemmille maille. — 0:n
kielestä ks. Osseetin kieli; vrt. liitekuvaa
Aasialaisia kansantyyppejä I, 12.
E. E. K.
Osseiini (< lat. os = luu), luiden liimaa
antava orgaaninen aines.
Osservatore romano [-tö’- -mä’-], 1861
perustettu paavin virallinen lehti.
Osseter ks. Sampi.
Ossian, gaelink. Oisian, iirink. Öisin,
nuoremman iiriläisen satupiirin sankareita, kuningas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
