Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Osuustoiminta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1695
Osuustoiminta
1696
maanviljelijää jäseninä. Näillä yhdistyksillä on
ollut hyvin monipuolinen vaikutus Ranskan
talonpoikaisen väestön kohottamiseksi.
Taloudellisen osuustoiminnan alalla ne ovat saaneet
maan-viljelystarvikkeiden yhteisostot suureksi osaksi
käsiinsä, ja maanviljelystuotteiden myynninkin
alalla ne ovat saaneet hyvin paljon aikaan.
Kaikkiaan on näiden yhdistysten välittämäin tavarain
arvon laskettu nousevan satoihin miljooniin. —
Tämän lisäksi valmistettiin v. 1897 annetun
erityisen lain kautta tilaisuus osuuskassojen
perustamiseen, jollaisia katolisten pappien innokkaasti
auttaessa on perustettu 4,700 (1913); niihin on
liittynyt jäseniksi 190,000 maanviljelijää ja niillä
on noin 10 milj. mk. omia pääomia, jonka lisäksi
ne ovat saaneet valtiolta huokeakorkoisia
lainoja yli 55 milj. mk.
Ranskasta teollisuustyöväen
tuotanto-osuus-kunta-aate tuli Saksaan monta eri tietä.
Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen perustaja
Lassalle innostui siihen, ja Saksan o.-liikkeen
varsinaiset johtajatkin ovat nähtävästi saaneet
alkuaiheen siitä, vaikka he muodostelivat sitä
aivan itsenäisesti, kukin alallaan. Ensimäisenä
Saksan o.-liikkeen alkuunpanijana on pidettävä
Schulz e-D elitzschiä (ks. t.), joka sai
osuustoiminnan ajamiseen aihetta nähdessään
kotikaupungissaan, miten käsityöläiset kävivät
toivotonta taistelua tehdastuotteiden kilpailua
vastaan. Hän keksi heitä varten erityisiä
osuuskassoja, joista he saivat tarvittavaa
liikepää-omaa, jotta eivät olisi riippuvaisia
ammattitar-vikkeittensa kauppiaista. Lisäksi hän järjesti
heidät osuuskuntiin, jotka harjoittivat
kelvollisten ammattitarvikkeitten yhteisostoja, sekä
toisiin osuuskuntiin, jotka harjoittivat jäsentensä
tuotteitten yhteismyyntiä, ja vihdoin sellaisiin,
joissa jäsenet yhteisesti harjoittivat ammattiaan.
Maanviljelijäin osuuskassojen järjestäjäksi taas
tuli F. W. Raiffeisen (ks. t.), joka,
avustaakseen piirinsä pikkuviljelijöitä, jotka elivät
alituisessa puutteessa ja olivat kaikenlaisten
kau-pustelijain ja koronkiskurien nylkeminä sekä
nälkävuosien ahdistelemina, ensin kokeili
kaikenlaisilla hyväntekeväisyysseuroilla, kunnes hänelle
vihdoin Ranskasta saadun o.-herätyksen
vaikutuksesta selvisivät erityisesti pikkuviljelijöille
soveltuvien osuuskassojen perusajatukset, ne
samat, jotka sitten enemmän tai vähemmän
kehitettyinä on omaksuttu muissakin maissa (ks.
Osuuskassa). — Samoihin aikoihin kuin
osuuskassa-aate, tuli Saksassa tunnetuksi myös
osuuskauppaliike, ja sen synnyttäjä oli V. A.
Huber (1800-69). Mutta vasta v:sta 1903
alkaen se lähti ripeämmin kehittymään,
Heinrich Kaufman in johdolla kohoten suureen
voimaan. -— Nykyisin (1913) on Saksassa yli
33,000 osuuskuntaa, joista noin 80% on
maataloudellisia. Niiden joukosta on osuuskassoja
n. 19,000, osto-osuuskuntia yli 3,000,
varasto-huoneosuuskuntia 600, koneosuuskuntia 2.000,
osuusmeijereitä 3,300 ja osuuskauppoja 2,300.
Jäsenmäärä kaikissa näissä osuuskunnissa on
yli 5 milj. henkeä. — Toimintansa
edistämiseksi Saksan osuuskunnat ovat muodostaneet
maakunnallisia n. s. tilintarkastusliittoja
(nykyään 126), jotka taas vuorostaan ovat
yhtyneet viiteen suureen, koko valtakunnan
käsittävään liittoon. Huomatuin niistä on salaneu-
vos Wilhelm II a a s in (k. 1913) 1883
perustama ,,Saksan maataloudellisten osuuskuntain
valtakunnanliitto", johon kuuluu 28
paikallisliittoa ja kaikkiaan noin 15,000 osuuskuntaa.
Lisäksi Saksan osuuskunnat ovat perustaneet
joukon keskusliikkeitä, joista monet ovat
mahtavia liikeyrityksiä. Esim. „Valtakunnanliiton"
keskuslainarahastojen rahanvaihto teki v. 1912
yhteensä 8,000 milj., niiden omat varat noin 40
milj. ja vuosivoitto lähes 3 milj. mk. Saman
liiton keskusliikkeet maanviljelystarvikkeita
varten myivät v. 1912 noin 275 milj. mk:n arvosta.
Saksan osuuskauppojen keskusosuuskunta on
nuoruudestaan huolimatta (per. 1894) kehittynyt
hyvin nopeasti, niin että sen myynti 1912 nousi lähes
170 miljoonaan ja vuosivoitto 2,400,000 mk:aan.
Se omistaa useita suuria tehtaita. Voimakkaan
tuen, keskittäjän ja kehittäjän Saksan o.-liike
sai, kun valtio 1895 perusti sitä varten erityisen
rahalaitoksen, nimellä ..Preussin
keskuslaina-raliasto" („Preussische
Zentral-Genossenschafts-kasse"). Tämä laitos, jolle vuosien kuluessa on
myönnetty kaikkiaan lähes 100 milj. mk.
huokeakorkoisia valtion varoja, on liikeyhteydessä
ainoastaan keskuslainarahastojen kanssa, siten
pakottaakseen paikallisia osuuskuntia liittymään
keskusjärjestöihinsä. Keskusliikkeet saavat
välittää Preussin keskuslainarahaston myöntämiä
rahoja sekä maataloudellisille että
teollisuustyö-väen osuuskunnille.
Pääasiassa samaan suuntaan kuin Saksassa on
o.-liike kehittynyt Itävallassa, missä v:n
1910 lopussa oli 16,535 osuuskuntaa ja niissä
2,400,000 jäsentä. Osuuskunnista oli
osuuskassoja 10,954, osto- ja myynti- sekä
tuotanto-osuuskuntia 3,827, osuuskauppoja 1,382 ja loput
erilaisia muita osuuskuntia. — Varsin
huomattavaksi on osuustoimintaliike kehittynyt
myöskin Unkarissa, varsinkin senjälkeen kuin
kreivi Aleksanteri Kärolyi ryhtyi asiaa
ajamaan. V. 1912 oli Unkarissa 3,137
osuuskassaa. niissä 1911 jäseniä 640,000, osuuspääomaa
yli 70 milj. ja säästöönpanoja yli 200 milj.
markkaa. Osuuskauppoja oli Unkarissa 1912 n.
1,800, osuusmeijereitä 605 (1911) sekä joukko
viljanmyyntiosuuskuntia y. m. Voimakkaan tuen
ja kehittäjän sai Unkarin maataloudellinen o.
1S98 perustetusta, koko maan käsittävästä
keskus-lainarahastosta, joka ei myönnä lainoja
ainoastaan osuuskassoille, vaan muillekin osuuskunnille,
etenkin osuusmeijereille, ja joka nauttii siinä
määrin valtion kannatusta, että sitä täytyy
pitää puolittain valtion laitoksena. Osuuskaupoilla
on niinikään oma keskusliikkeensä, H a n g y a.
Aatteelliseksi keskustaksi koko Unkarin o:lle
perustettiin 1908 ,,Unkarin osuuskuntien liitto",
johon sekä maataloudelliset osuuskunnat että
osuuskaupat kuuluvat ja jonka johdolla o. tässä
maassa on kehittynyt suuriarvoiseksi
yhteiskunnalliseksi ja isänmaalliseksi liikkeeksi. —
Vanhaa juurta on o. Sveitsissä, sillä jo
keskiajalta lähtien on siellä ollut osuusmeijereitä,
jotka ovat valmistaneet juustojaan ja myyneet
niitä yli maailman. V. 1910 oli näitä meijereitä
2,810. Osuuskauppoja oli main. v. 486 ja näillä
keskusliike, joka verrattuna maan väkilukuun on
maailman ensimäisiä. Osuuskassoja oli 322.
Erityisyytenä tälle maalle mainittakoon vielä
maanviljelijäin vesijohto-osuuskunnat, joita siellä on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
