Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oulun tuomiokunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Oulun tuomiokunta käsittää seuraavat 4 kä
räjäkuntaa: 1. Oulujoki (Oulun maalaisk.),
Oulunsalo ja Hailuoto; 2. Siikajoki, Revonlahti,
Paavola ja Rantsila; 3. Muhos ja Utajärvi; 4.
Liminka, Lumijoki, Temmes, Kempele ja Tyrnävä.
Vaasan hovioikeuden alainen.
Oulun vapaaherrakunta, joka 1651
annettiin valtaneuvos Erik Gyllenstiernalle, käsitti
v:sta 1654 n. 78 manttaalia Oulun pitäjässä;
siihen kuuluivat myöskin pitäjässä olevat
kruunun-kalastukset. J. F.
Oulun viikkosanomia, sanomalehti, joka
ilmestyi, kahta väliaikaa lukematta, 1829-41 ja
1852-71; perustajat S. V. Appelgren, P. Ticklén
ja H. Nyman; vv. 1852-53 oli toimittajana Elias
Lönnrot.
Oulu-yhtiö (myös U 1 e å-y h t i ö, ruots:
U 1 e å-b o 1 a g e t; omistaja Aktiebolaget
U 1 e å osakeyhtiö) Oulussa, perustettiin
1912 13,»i milj. mk:n pääomalla yhdistämällä
seuraavat Oulun tienoon puutavarayhtiöt: G. & C.
Bergbom o.-y., Oulun sahateollisuus
0.-y., Varjakan p u u t a v a r a-o.-y., J. W.
Snellman G:son, joiden osakkaat tulivat
uuden yhtiön omistajiksi. Johtokunnan nyk.
jäsenet: R. Weckman (puheenjohtaja), Karl Pentzin,
K. Th. Sohlberg. — Yhtiö omistaa laajoja,
huolellisesti hoidettuja metsiä Oulujoen, Iijoen y. m.
Pohjanmaan vesien varrella, arvokkaan osan
Niskakoskea, Korkeasaaren (per. 1872, uusittu
1886), Pateniemen (per. 1873, uusittu 1908),
Toppilan (per. 1878, uusittu 1901) ja Varjakan (per.
1899) sahat (yhteensä 20 raamia, joista 4
kaksinkertaista, 10 reunauslaitosta, keppi-, lehteri-,
kimpi-, höyläys- v. m. laitoksia). Lastausta
varten on n. 20 hinaajaa, lisäksi proomuja y. m.
aluksia. ULEA-merkillä leimatut valmisteet,
vuosittain n. 35,000 standerttia arvoltaan 7 milj. mk.,
viedään etupäässä Englantiin. Pateniemen
sahalla jätteistä poltetaan hiiltä, jota viedään
Ruotsiin. — Sahojen työväestö 1,000-1,200
henkeä. E. E. K.
Ounasjoki, Kemijoen suurin lisäjoki, pit. n.
300 km. alkaa Enontekiön Lapista useammalla
latvahaaralla (Näkkälänjoki, Pöyrisjoki,
Käk-kälöjoki y. m.), joiden lähteet ovat vain
pienten kannasten erottamia Alattionjoen ja
Tenojoen lähteistä, joten veneitä saattaa helposti
vetää 0:n latvahaaroilta mainittuihin Jäämereen
1. VII Painettu ’«/i,14
laskeviin vesistöihin. Saatuaan oikealta O u n a
s-järven (Enontekiön kirkon seuduilta) O.
virtaa kaakkoa tai etelää kohti Kittilän ja
Rovaniemen pitäjäin läpi ja laskee Kemijokeen
Rovaniemen kirkonkylän kohdalla. Huomattavimmat
lisäjoet: Levijoki, Aakenusjoki. Lainiojoki ja
Marrasjoki oikealta, sekä Tepastojoki, Loukinen
(ynnä Kapsajoki) ja Meltausjoki
(Unarinjär-vestä) vasemmalta. — O. tuo Kemijokeen
keski-veden aikaan n. 223 ms vettä sek:ssa (korkean
veden aik. n. 1,400 m’ ja matalan veden aik.
n. 140 m3). — Kalastus on 0:ssa ja varsinkin
»en monessa latva- ja sivujoessa hyvin tuottavaa.
Pitkin jokea käy vilkas veneliike ja
Rovaniemeltä pari peninkulmaa ylöspäin säännöllinen
moottori veneliike.
Ounasjoen koskiluettelo:
Nimi 1
Putouskor-I k e us m [-Hevos-voimamttttrA-] {+Hevos- voimamttttrA+} keskiveden aikaan
Jalkakoski | . 10171
Molkonkilngäs /..........M
Lohikoski . 2.4 5,568
Marraskoski . . . 5,» 16,781
Aapiskoski...... . . 2,4 7,136
L. H-nen.
Ounasjärvi, järvi Enontekiössä, varsinaisen
Ounasjoen lähtöpaikka, pit. 15 km, suurin lev.
n. 1,5 km; pohjoisrannikon keskikohdalla
Enontekiön kirkonkylä.
Ounasselkä on nimenä laajalla tunturi- ja
ylänköseudulla, joka lähtee Maanselästä Suomen
pohjoisrajoilta Jerstivaarasta, ja tunkeutuu
etelää kohti Muonio-Torniojoen ja Ounasjoen
väliin; 0:ään tulevat niinmuodoin kuulumaan esim.
Ounastunturi, Pallastunturit,
Äkäs-kero, Yllästuuturi (ks. n.) y. m. m.
L. H-nen.
Ounastunturi, tunturi Enontekiössä, n. 17
km Ounasjärvestä kaakkoon ja jokseenkin saman
verran Pallastuntureista luoteeseen; 0:n
korkein laki. Outtakka, kohoaa 762 m yi.
me-renp. O. kuuluu n. s. Ounasselkään (ks. t.).
L. H-nen.
Ounasvaara, korkeahko vuori Kemijoen
vasemmalla rannalla, vastapäätä Ounasjoen lasku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
