Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Owen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Owen—Ovens
niihin kymmentä vuotta nuorempia lapsia
ensinkään, lyhensi työaikaa, perusti kaupan, josta
työväki sai tarpeensa ostohinnasta ja koetti
sopivilla toimenpiteillä edistää siisteyttä, raittiutta,
siveellisyyttä ja valistusta perustaen apukassan.
puutarhoja, kansankodin keittiöilleen, ruokahuo
neineen, kirjastoineen y. m. ja rakentaen mvö.s
kin mukavia työväenasuntoja. Erityisesti O.
harrasti lasten kasvatusta ja toteutti koulussaan
uusia kasvatusopillisia periaatteita kieltäen m. m.
rangaistusten käyttämisen. Huolimatta työväen
alussa osoittamasta epäluulosta ja aikaisempien
yhtiökumppaniensa vastahakoisuudesta hänen
onnistui kohottaa työväkensä siveellistä kantaa ja
luoda New Lanarkista pieni malliyhteiskunta, ja
vaikka 0:n menestyslaitosten kustannukset
olivatkin suuret, osasi hän samalla johtaa liikettä
niin, että se pitkin matkaa tuotti tavallista
suurempaa voittoa. O :n toiminta tuli pian laajalti
tunnetuksi ja kaikkialta saapui ihmisystäviä ja
valtiomiehiä tutustumaan häneen ja hänen
laitoksiinsa. Kaksitoistavuotisen kokemuksen
perusteella hän katsoi olevansa oikeutettu
suosittelemaan järjestelmäänsä yleisesti noudatettavaksi
ja julkaisi senvuoksi 1813 teoksen „A new view
of society, or essays upon the formation of humau
cliaracter", missä hän m. m. ehdottaa yleisen
kansakoululaitoksen perustamista ja
työttömyys-olojen järjestämistä varten tilaston ja
hätäaputöiden toimeenpanemista — toimenpiteitä,
joihin puoli vuosisataa myöhemmin katsottiinkin
välttämättömäksi ryhtyä, ensin Yhdysvalloissa.
Hänen aloitteestaan syntyi myöskin Englannin
ensimäinen uudenaikainen (puuvillateollisuuteen
rajoittuva) työväensuojeluslaki (1819). Kun
liike-pulan johdosta 1815 työttömyys ja hätä levisivät
pelottavassa määrässä, ehdotti O., että
perustettaisiin 500-1,500 henkeä käsittäviä työsiirtoloita,
maanviljelystä ja teollisuutta harjoittavia
yhdyskuntia, jotka itse tuottaisivat kaikki mitä
tarvitsivat, ja v. 1820 ilmestyneessä teoksessaan
..The book of the new moral world, containing
the rational system of society" hän luulee
voivansa ratkaista koko yhteiskunnallisen
kysymyksen tällaisilla pienillä kommunistisilla
yhteiskunnilla. Sosiaalireformaattorista oli tullut
sosialisti, joka myöskin pian ryhtyi käytännössä
toteuttamaan aatteitansa. V. 1825 hän perusti
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltoihin Indianaan
New Harmony nimisen kommunistisen
yhdyskunnan, mutta tämä siirtokunta samaten kuin
Glasgo\v’n läheisyyteen perustettu Orbiston ja
muut samantapaiset yritykset tekivät pian
haaksirikon; O. menetti näihin kokeiluihin
melkein koko suuren omaisuutensa. Näistä
vastoinkäymisistä huolimatta O. edelleen toimi suurella
innolla alempien kansankerrosten tilan
kohottamiseksi. Jo lS20-luvun alulla hän oli kehoittanut
työväkeä perustamaan kulutusosuuskuntia. Kun
hän 1828 oli luopunut Lanarkin tehtaan
johdosta, alkoi hän ajaa useita uudistuspyrintöjä
koettaen jälleen herättää harrastusta myöskin
osuustoimintaan (ks. t.). Huonompi menestys
oli hänen aloitteestaan perustetuilla
työnvaihto-punkeilla, joiden tarkoituksena oli hankkia
työmiehille tilaisuus vaihtaa tuotteet suorastaan
toisiin tuotteisiin ilman rahan välitystä ja siten
tehdä heille mahdolliseksi saada parempi korvaus
työstään ja samalla vapauttaa heidät tavaroita
kallistavista välittäjistä. Työn vai htopankit
osoittautuivat pian käytännössä mahdottomiksi. O.
koetti myöskin saada näihin aikoihin
voimakkaasti nousevaa ammattiyhdistysliikettä
kannattamaan aatteitansa. Ammattiyhdistysten tuli eri
teollisuudenhaarain alalla perustaa
tuotanto-osuuskuntia ja työnvaihtopankkien välityksellä
johtaa tuotteet niiden määräpaikkaan. 0:n lo
pullisena päämääränä pysyivät kuitenkin aina
kommunistiset yhteiskunnat, joiden
tienraivaajina nykyisen yhteiskuntajärjestyksen puitteissa
toimivain osuuskuntain, työnvaihtopankkien ja
ammattiyhdistysten tuli olla. Tällaiseksi
tulevaisuuden valmistajaksi oli myöskin aiottu v. 1834
syntynyt „kaikkien kansojen kaikkien luokkien
liitto", joka oli toimessa v:een 1846, jolloin 0:n
herättämä sosialistinen liike taukosi. 0:lle
ominainen piirre oli myöskin hänen vihansa
olemassa olevia uskontoja ja kirkkokuntia vastaan;
nykyajan vaikeasti purettavan ..pappisavioliiton"
hän hylkäsi yhtä jyrkästi kuin sen yhteydessä
olevan yksityisomaisuuden. — 0:lle oli kyllä sei
vinnyt hallitsevien ja hallittujen, työnantajain
ja työntekijäin etujen vastakohtaisuus, mutta
sittenkin oli koko hänen toimintansa
lähtökohtana se käsitys, että kaikkien ihmisten edut ovat
pohjaltaan sopusointuiset. Luokkataistelun aate
oli tälle hyvänsävyiselle ja rauhaa rakastavalle
miehelle aina vastenmielinen, ja siitä syystä hän
myöskin pysyi vieraana cliartismin liikkeelle.
Niinkuin kaikki n. s. ratsionaaliset sosialistit,
niin 0:kin luotti siihen, että hänen
suunnitelmiensa sisäinen totuus voittaisi kaikki esteet ja
ettei hänen tarvinnut muuta kuin tehdä ne
tunnetuiksi temmataksensa kaikki ihmiset mukaansa.
Vaikka hän epäilemättä omalla toiminnallaan
herätti Englannin työväestössä ennen kaikkea
juuri luokkahenkeä, oli hän varmasti vakuutettu
siitä, että työväki ainoastaan sopuisassa
yhteistyössä hallituksen ja ylempien säätyjen kanssa
saattoi päästä uusiin onnellisempiin oloihin.
[Owen, „The life of E. Owen. written by hirn
self"; Lloyd Jones, „Tlie life, times and labours
of R. O."; Helene Simon, ,.R. O., sein Leben und
seine Bedeutung fiir die Gegenwart", Laura
Harmaja, „R. O., yhteiskunnallisen uudistuksen [-tienraivaaja".]-] {+tien-
raivaaja".]+} J- F.
Owen [ottan], Richard (1804-92), engl. ana
tomi, Joh. Müllerin ohella vertailevan anatomian
perustaja; v:sta 1836 anatomian ja fysiologian
professorina College of surgeons-laitoksessa Lou
toossa.
Ovens [ö-], Juriaen 1. Jürgen (1623-78).
saks. taidemaalari. 0:n sanotaan opiskelleen
Rembrandtin johdolla Amsterdamissa, mistä yli
kymmenvuotisen oleskelun jälkeen muutti 1652
takaisin synnyinkaupunkiinsa Tönningeniin.
jonka herttualliseen hoviin hän maalasi
muotokuvia. Tultuaan Hedvig Eleonooran mukana
Tukholmaan ja saatuaan sen hovissa suuria
taulu-tilauksia (esim. ,,Hedvig Eleonooran ja Kaarle X
Kustaan vihkiäiset", Tukholman
kansallismuseossa), O. palasi 1657 Amsterdamiin, jossa
hän muodin ylistämänä muotokuvaajana saattoi
maineellaan Rembrandtinkin varjoon. V:stal663
hän asui Friedrichstadtissa
holstein-gottorpilai-sen herttuan hovimaalarina tehden muotokuvien
ohella historiallis-vertauskuvallisia tauluja. O. oli
taiteessaan ainoastaan eklektikko. joka mukaili
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
