Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paavinistuin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Paavola Pacific-aika
mau ylimystö paaviuistuimesta. V. 1059 paavi
Nikolaus II ».iäti. että p oli kardiuaalikollegin
»oimitrttava. Gret:oriu» X :u 1274 autatnai»
sftÄ-d>»ten mukaan p. toimitetaan konklaavissa (ks. t.)
• illå paikkakuunalla, jossa edellinen paavi on
kuollut. Y:*ta 1303 p. on kalita poikkeusta lu
kuunottamatta toimitettu Vatikaani—a. Konklaavi
kokoontuu l0:ntenl päivänä paavin kuoleman tai
I ! inen hautaamisensa jälkeen ja työsken-
telee pelkkäin äänestysten kautta, ilman mitään
keskusteluja. Valitun täytyy saada vähintään ■/»
annetuista äänistä, mutta jokaisella kardinaalilla
on oikeus luovuttaa itse saamansa äänet toiselle.
IUn*kan. Itävallan ja Ks|>anjan hallituksilla on
oikeu* e-tää jonkun niille vastenmielisen
kardinaalin valitseminen, mutta ainoastaan yhden
kerran. Valittu ilmoittaa uuden nimensä, puetaan
paavilliseen pukuun ja ottaa vaalikappelissa
vastaan kardinaalien alamnisuudenosoitukset.
Hallituskausi luetaan kuitenkin alkavaksi vasta
kruunauksesta, joka toimitetaan tavallisesti
seuraavana sunnuntai- tai juhlapäivänä. [Wurm.
..Die PapMuahl, ihre Geschichte und Gebräuche"
1902 . Ganpusch, ..Das Reehtsinstitut der
Papsl-wahl" (1905).] A. J. M.
Paavola aikaisemmin Pehkot a ensimäisen
kirkonkylän nimen mukaan). 1. Kunta.
Oulun 1., Sälöisten kihlak.. Paavolan -Rantsilan ni
mismiesp.: kirkolle Ruukin asemalta 10 km.
Lapin asemalta 11 km. Pinta-ala 540,• km’, josta
viljeltyä maata (1910) 6.254 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 4 415 ha). Manttaalimäärä 42 ’•/„•
talonsavuja 199, torpansavuja 115 ja muita
savuja 45 (19071. 5.786 aa. (1913), joista 21
ruotsinkielistä: 854 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoittavia 541 (1901).
490 hevosta. 2,970 nautaa (1911). —
Kansakouluja 6 (1914). Säästöpankki. Raahen
haara-apteekki Ruukin asemalla. —
Teollisuuslaitoksia : Raahen puutavarayhtiön saha. Suomen
sysi-liikkeen saha (omist. Raahen puutavarayhtiö),
Ruukin s*ha; Paavolan kirkonkylän meijeri,
Yli-pään höyrvmeijeri; Hemmin mylly: Ruukin,
Topin ja Suomen sysiliikkeen tiilitehtaat. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion
hiippak., Raahen rovastik.; Siikajokeen kuulunut
kappeli, sai kappelioikeudet 1811; oma kirkko
P:lla oli jo vuodesta 1691 ja oma saarnaaja
v :«ta 1694. P. määrättiin erotettavaksi omaksi
krirakunnaksi keis. käskykirj. 9 p:ltä syysk. 1874
(eroaminen tapahtui 1 p. toukok. 1889). Kirkko
puusta, rak. 1756. perinpohjin korjattu 1856.
L. Il-nen.
Pablanice f-i’l»ej, teollisuuskaupunki Puolassa,
Piotrkotrin kuvernementissa, I.odzista (jonne
sähkVata) etelään. Ncr-joen varrella: 38,932 as.
’1910). Monenlaisia teollisuuslaitoksia,
varsinkin puuvillatehtaita. Kauppa vilkasta.
Paca caelogenys = Ccclogenys puen
(ka. C).
Pacchalenlu». 1. Andreas Mikaelinpoika P.,
«iiom. virkamies ja kirjailija, oli ensin
lain-lukijana Vll-Satakunnasaa, sitten alaloamnnniua
Pobjois-Suomen lakikunnassa. Illin sai 1648
muiden kan»<a toimeksi tarkastaa A. Kollaniuksen
lainsuomennosta ja ryhtyikin työhön suurella
innolla. niin että bänen ja (Etelä-Suomen)
ala-laamannin Henrik Jaakonpojan mainitaan
valmistaneen aivan uuden suomennoksen, joka 1653
oli valmiina. Mutta painumatta molemmat
jäivät V 1667 hän Turussa julkaisi suomennoksen
Porvoon piispan 11. Carsteniuksen kirjasta
„Can-teyguea, se on meidän Herran Jesuxen
Chris-tuxeu vijineisest puhest, ristin päälle rippuessa".
Asui Ritarlan rusthollissa Tyrväällä, jonka
kirkolle ou lahjoituksia tehnyt, ja kuoli 1670-luvulla.
[\V. G. Ijigus, „Om liuska lagöfversilttningur"
(1863).]
2. Thomas P. (1704-841, suom. pappi, tuli
1738 Vanajan kappalaiseksi ja 1740
kirkkoherraksi. Tunnetuksi P. 011 tullut sen
maonkavallus-jutun kautta, joka 174S nostettiin häntä vastaan.
H&ntit syytettiin venäläisten suosimisesta
edellisen sodan aikana ja siitä että sen jälkeenkin
oli ollut yhteydessä heidän kanssansa ja pitänyt
kapinallisia puheita. Joulukuussa 1750 Turuii
hovioikeus hänet vapautti. Valtiopäivillä 1756
hänelle myönnettiin rahakorvaus
kärsimyksestään ja 1762 hänet nimitettiin Lohjan
kirkkoherraksi. Aivan perättömät syytökset P:ii
suhteista venäläisiin eivät kuitenkaan näy olleen.
[Y. Koskinen, ,,Kirkkoherra T. P:n asia" (llist.
Arkisto IV) ; K. E. F. Ignatius. „0m
kyrko-herden T. P:s högniAlsproeess" (llist. Arkisto
XVIII).] K. 0.
Pace Ipcis] (engl.), askel, tahti;
urlieilumerki-tyksessä: vauhti.
Pacemaker /pcismeikaj (engl., = vauhdin
aikaansaaja) ks. Edeltäjä.
Paclieco IpalsCko], F r a n c i s c o (1571-1654),
esp. taidemaalari ja -kirjailija. Tärkeämpi sija
kuin maalarina, jona P. teki enimmäkseen
uskonnollisia tauluja, on hänellä opettajana
syn-tymäkaupunkiinsa Sevillaan perustamassaan
taidekoulussa, jossa hänen oppilaanaan oli m. m.
hänen kuuluisa viivypoikansa Velasquez.
Nykyaikana P. on saavuttanut päämerkityksensä
maalaustaidetta käsittelevällä kirjallaan ..El Arte
de la Pintura" (1649). P. oli myöskin runoilija
ja arkeologi ja hänellä oli vaikutusvaltainen
asema inkvisitsionin valtuuttamana Espnnjassa
tehtyjen uskonnollisten maalausten
puhdasoppisuuden tarkastajana. [Francisco Asensio (1876).]
E. R-r.
Pachelbel [-ah-}, Johann (1653-1706), saks.
urkusäveltäjä, oli etevimpiä urkutyylin kehittäjiä
ennen Bachia. Toimi urkurina useissa paikoissa.
v:sta 1695 Nilrnbergissä. /. K.
Pacher /pahliar]. Michael (k. 1498), saks.
puunveistäjä ja taidemaalari; synt. 1430-luvulla
Bruneckissa Tyrolissa. P., joka aikanaan oli
Etelä-Saksan huomattavimpia taiteilijoita, on
suurityylinen, täysin itsenäinen persoonallisuus,
joskin hän luonnonkäsityksessään osoittaa
sukulaisuutta alankomaalaisten kanssa ja on oppinut
erinomaisen perspektiivitaitonsa sekä
muodon-käsittelynsä Padovan koulusta. Hän on tehnyt
isoja kuvapatsailla ja maalauksilla koristettuja
loistoalttareita St. VVolfgangiin (pääteos,
1477-81), Griesiin Bozenin luona, Brixeniin
(MUnclie-nin ja Augsburgin museoissa alttarikaapin sii
vet), Salzburgiin y. m. [II. Sampc, ,,Die Brixener
Malerschule und ihr Verhältnis zu M. P." (1891).]
E. R-r.
Pachydermata ks. Paksunahkaiset.
Pacific-aika fpatVfik-J, Pohjois-Ameriikan
länsiosien (esim. San Fransiscon) aika, joka on !>
tuntia jäljessä Greenwichin ajasta. (E. il-nen.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
