Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paësiello ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
41
Paësiello— Pahkasika
42
Paësiello /-r’-/. C! i o v a n n i (1741-1816), il.
oopperansäveltäjä, Duranten oppilas. Toimi
opettajana Napoli’n konservatorissa. sittemmin
teat-terikapellimestarina Pietarissa (1776-84) ja
sen-jiilkeen (aas Napoli’ssa. Sävelsi etenkin
koomillisia oopperoita, mutta myös sinfonioja sekä
kirkko- ja kamarimusiikkia. I. K.
Pæstum, muinais-italialainen kaupunki
Amalfi-laliden rannalla. Sen perustivat Sybaris
kaupungista lähteneet siirtolaiset ja sen vanhin nimi
oli P o s e i d o n i a. Nykyisen Peston kylän
lähistöllä on joukko raunioita, m. m. temppelin
jäännökset vanhaa doorilaista tyyliä. E. Il-l.
Pætus, Cæeina, ks. Arria.
Paflagonia ks. P a p h 1 a g o n i a.
Pafos ks. P a p h o s.
Paganini [ Viii], Niccolo (1782-1840), it.
viuluvirtuosi, loistavin alallansa. Karkasi
kotoaan 1798 ja elätti
itseään siitä lähtien
kon-serttitaiteilijana koko
elinaikansa, paitsi 1805-08.
jolloin hän toimi Luccan
herttuan hovissa
soolosoit-tajana ja soitonopettajana.
Konserteillaan P. kokosi
suuren omaisuuden (lähes
2 milj. Smk. i. Hänen
kiertelevä ja monivaiheinen
elämänsä antoi aihetta
mitä merkillisimpiin
juttuihin, joista kumminkin
suuri osa on
mielikuvituksen liioittelemia. P.
esiintyi myös säveltäjänä.
I. K.
Paganini redivivus ks. B u r m e s t e r.
W i 11 y.
Paganus ks. Pakanat.
Pagina [pä-J (lat.), kirjan sivu. — P a g
i-neerata. merkitä sivunumerot.
Pagodi, Intiassa käytetty 1) paino; 2)
kultaraha. arvoltaan vaihteleva, tärkein on tähti-p.
n. 10 Smk. J. F.
Pagodi (dravid. pot/odi, < sanskr. bhagavati
-pyhättö), vapaana seisova temppeli Intiassa ja
Kiinassa (erotukseksi luolatemppelistä). P:t ovat
useimmiten komeita valtavia rakennuksia (kuvia
ks. Buddha ja Etu-Intia). — P:ksi
sanotaan myös p:ssa olevia jumalankuvia
(kuvapatsaita).
Pagopliila, valkealokki. ks. Lokit.
Pagurus ks. Erakkoäyriäine n.
Paha on periaatteellisesti kaikki mikä on
ristiriidassa tuntevien olentojen elämäntarkoitusten
kanssa. Filosofiassa on erotettu kolmenlaista p :aa:
metafyysillistä, fyysillistä ja moraalista
(Leibniz). Metafyysillisellä pahalla tarkoitetaan -^itä
epätäydellisyyttä, mikä välttämättä liittyy
kaikkeen äärelliseen siksi, että jokainen yksityinen
olio tai olento vastaa vain määrättyä olemisen
vaihetta tai astetta monien joukossa ja siten on
yksipuolinen. rajoitettu. Fyysillinen p. on kärsimys,
tuskantunne. olkoon mitä laatua tahansa.
Moraalisena p. on tahdon suuntautuminen ja
erityi-■^estikin it-etietoinen suuntaaminen johonkin
alempiarvoiseen korkeampien elämänarvojen
kustannuksella. ..Pahan probleemiksi" on sanottu
sitä kysymystä, miksi p. on olemassa. Fyysilli-
sen p:n eli kärsimyksen selittämiseksi voidaan
tuoda esiin sellaisia ajatuksia, että
kärsimyksellä on kurittava ja kasvattava merkitys, että
st voi syventää luonnetta ja kääntää
harrastukset korkeimpiin elämänarvoihin, mutta
kärsimyksen probleemia eivät tällaiset näkökohdat täysin
selitä; onhan eläinmaailmassakin paljon
kärsimystä, vaikka se ei siinä vaikuta siveellisenä
sy-ventämiskeinona. Vaikein kysymyksen kohta on
se. joka koskee moraalisen p:n olemassaolon
perustusta. vallankin jollei moraalisen p:n olemusta
lievennetä tahdonvoiman puutteeksi ja
heikkoudeksi, kuten esim. Leibniz kysymystä
käsitellessään, vaan pidetään p :aa olennaisena hyvän
vastakohtana, jopa niinkuin Kant esittää opissaan
..radikaalisesta p:sta", oletetaan ihmisessä
alkuperäinen, mutta samalla itsetietoinen ja
vapaaehtoinen antautuminen p :aan. Viimemainittu oppi
on sukua kirkolliselle perisynnin (ks. t.) opille
ja on kohdannut filosofiassa paljon vastustusta.
Arvokkaimmat ajatukset, jotka filosofiassa ovat
esiintyneet p:n selittämiseksi, ovat Leibnizin ja
Hegelin esittämiä. Leibniz on monien vähemmän
pätevien ajatusten ohessa pannut painoa siilien,
että kokemuksessamme tunnemme vain osan to
dellisuutta, joka oikeastaan on ääretön;
näkökoli-tiemme laajetessa voi moni siveellistä
arviointiamme loukkaava ristiriita hävitä ja
äärettömyyden tietoisuus kehoittaa meitä yhä enemmän
laajentamaan näköpiiriämme. Hegel on puolestaan
teroittanut sitä aatetta, ettei elämän arvo
puhkea esiin rauhallisesti kukoistavan kasvin tavoin,
vaan pontevassa työssä ja taistelussa, jossa
vastakohdat ovat tarpeellisia ja ulottuvat taistelijan
omaan sydämeenkin. Teoreettisesti pätevää
probleemin selvitystä tällaiset ajatukset eivät voi
antaa, sillä voi kysyä, miksi korkein elämänarvo
ei ole vähemmillä uhrauksilla tai ehkäpä aivan
välittömästi saavutettavissa, mutta ne ovat
kuitenkin elämän vakaumuksen muodostamiseksi
arvokkaita. „Pahan probleemi" 011 teoreettisesti
sellainen, että siihen voidaan antaa vastakkaisia
vastauksia, jotka suuresti riippuvat vastaajan
tunne-elämästä ja luonteesta (ks. O p t i m ismi.
Pessimismi). Z. C.
Paliajärvi, Pyhäjärven U. 1. pitäjän entinen
nimi.
Pahatauti ks. K u p p a.
Pahka, monenlaisista puiden runkojen epä
muodostumisista käytetty nimitys. P. voi syntyä
loissienien tai hyönteisten vaikutuksesta, olla
seurauksena ulkonaisista vahingoittumisista y. m.
— Myös eläin- ja ihmisruumiin kasvannainen,
tautiperäinen t. säännöllinen.
Pahkalampi, muinainen starovertsiluostari
Ilomantsin pitäjässä Vuottojärvien välillä olevan
samannimisen järven rannalla. Nykyään on pai
kalla metsänvartiatorppa.
Pahkasika fPhacnrhærus africanus), Keski
Afrikassa, etenkin alueen itäosissa asustava
sikaeläin. Pituus 1,5 m, korkeus hartiain kohdalta
70 cm. tupsupäinen häntä n. 45 cm. Iho yleensä
melkein paljas, sinertävänharmaa, otsasta lähtien
kulkee yli koko selän pitkäkarvainen musta har ja.
Pää hyvin iso, kärsä pitkä ja leveä, sen kuin
mailakin reunalla 3 ylöspäistä pahkaa,
torahampaat mahtavat, ylöskaartuneet. Elintavoista ovat
tiedot vielä sangen ristiriitaiset. Etelä-Afrikassa
p:aa vastaa toinen, sitä muistuttava laji.
Niccolo Paganini.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
