Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paikannimitutkimus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pailleron—Paimio
PaUleron IpmjrffJ, f. d o u u r d 11834-99). |
run-l kirjailija ja nä} teluiänkirjoittaja. Kir
joilcttnxan joukon näytelmiä hän ••uuvutti tuvat
t’mau mranivkwii huvinäytelmällään ..Le monde
■ •ö l’"u »’enuuie" 1881, •no||l. ,.Ikävä–ä -pii
tua"), jossa ivataan tniruliuiiii onttoutta ju
t\hjvyttä. Muista l’:n teok-ista mainittakoon
-atimnm runokokoelma ..Lf- parasites" .IStiOi
nay tWin.it ,Le niur mitoyen" (1801). ..I* dernier ■
<,u*rtier"" il*t> , ..Lf monde oit l’ou s’wnuse"
18(v> LVtineelle" 11679. suom. ..Kipuna"),
•ouris" (1887. suom. ..Hiiri"). P. on kirjoittamin
myüé uutterasti .Jtevue ilrs deux mondes" aika
kauskirjaan. II. Kr-n.
Paimenhuilu ks. Puuhuilu.
Paimenkirje. Katolisessa kirkossa sanotaan
p.iksi tltlrræ pattoralr») piispojen paa-toujan
• lkae–a julkaisemia kirjeitä, joissa annetaan
mliriykiiii vastaisen (maston laadusta ja pi
tuudfsta. l"sein on tällaisilla kirjeillä ollu*
kirkkopoliittinen sisältö. jonkatiiliden muuta
missä valtioina niiden julkaisemiseen vaaditaan
hallituksen plaeet. Protestanttisessa kirkossa oi.
tapana, että piispa astuessaan virkaansa
julkaiset-p n. jo–a hiin esittää ajatuksensa tärkeinimistii
ajanky-ymyk-istä hengellisellä alalla. K. K-a.
Paimenkoirat k*. Koira, palsta 1154.
Paimenlappalainen p o r o I a p p a 1 a i n e n
L tunturilapp n lainen (ks. Lappalai
«et).
Paimenlaulu ks. Bukolinen runous.
Paimenmulsto. papistoa, tuomiokapitulia,
koulujen opettajistoa v. m. kirkollisia toimilienki
löitä koskeva, henkilötietoja sisältävä
historiallinen esitys joltain määrätyltä kirkolliselta
alueelta. V seitiin p:hin sisältyy sitä paitsi tie
toja seurakunnista, niiden kirkoista y. m. nuo
mattavimmat Suomea koskevat p:t ovat: C. Il
Strandberg, ,.Abo stifta herdaminne ifrAn reformit
tionrns bSrjau tili närvarande tid". I II (1832-34).
M. Akiander. ..nerdaminne för fordna Wi
’ior-H nrli nuvurande BorgA stift", I II (1868-69),
O. I. Colliander. ..Suomen kirkon painieninuisto".
I (1910). K. G. Leinberp. ..Det odelade finska
; i-kop*-tiftet* herdaminne" (ulottuu v :een 1554i.
L WennerstrBm. ..Tilastollinen ja hiogrnfil
linen Suomen evankelis-lutlierilaisten seura
kuntain ja papiston matrikkeli" (1R85) sekä
\. Neo vi u*. Suomen evankelis-ltitlierilaisen
kirkon matrikkeli" (1898). A. J. P-ä.
Paimennaytelmä, inaalaisluontoim-n.
yksinkertainen näytelmä, jossa esitetään
maalais-likfä. tav. paimenia. Ransk. keskiaikaisessa
kir-I illisiiudensa tapaamme jo sellaisen
aito-maalajin )n luonteeltaan naiivin näytelmän, Adam de
la Halen ..Le jeu de Robin et Marion", miittu
varsinaisesti se kuuluu reiienanHsiaikuan. Ta
vallaan p.iimenn;iytelmä on jo Polizianon ..Orfeo"
147’J Etevimmät ovat T:is»on ..Aminta" (1573
ja fitiarini’n II pastor fido" (1590). Painu >i
näytelmiä suosittiin Ranskassakin. mutta kokn
tämä taidelaji kuoli 1000-luvulla, kun ooppera
»•tui tavallaan -en sijalle. n. Kr-n.
Paimenrunous k». Bukolinen runous.
Paimentolaiset harjoittavat elinkeinollaan
mikein yksinomaan karjanhoitoa, joka
kuitenkin »äännSllisesti on alhaisella kehitysasteella
koska pääpaino ei ole karjan Imulussa vaan
lukumäärässä. Paimentolaisen rikkauden ja yhteis
kunnallisen urvoti niittupuunn on hiilien
karja-luuiiiojensa lukiiiuäärU. eikä karjuu -iitä syystä
usi-inkuiin teuru.-tetn muuten kuin luitätilussu;
luiäruvintonu ovat maito ju mnitotuotteet.
Lau-tiiojiu-u mukana p. siirtyvät luidunpuikiiltu toi-
Ile i justa syystä asumukset ovat helposti
siirrettäviä majoja’ usein suunnattomia matkoja,
käyttäen kuitenkin tav. samoja, esi-isien
kiiyt-tiluiiä laidunsetitujn. Yhteiskunnalliset jn
valtiolliset -iteet ovut yleensä löyhät, eivätkä p:n
iiiuiMlo-tum.it valtiot -iitä syystä ole pitkiiikiiisiii.
mutta sensijaan perustujuinsu sotakiintoisuuden
ju liikkuvaisuuden takia usein sangen laajoja
hunnit, mongolit, arabialaiset). –
Paimentolaiselämän edellytyksenä ovat suuret, yhtenäiset arot.
P:n kotipaikkoja ovatkin Aasian ja Afrikan
urorikkaat maanosat: Euroopassa vain
Mustanmeren ja Kaspianmeren rantamailla on ollut
tilaa suuremmille puimentolaiskansoille.
Pohjoisilla tunturi-aroilla paimentolaiselämän
kehittymistä ehkäisee alueen ahtaus ja epäsuotuisat
ilmasto-olot (poro vain viihtyy). (E. E. K.)
Paimentorvi 1. tuohitorvi tavataan m. m.
Suoni (–a ja Virossa. Sen siivelalue rajoittuu
enim-miten kvarttiin tahi kvinttiin. Kuitenkin soitetaan
silli! lukuisia sävelmiä, jotka sekä rvtmillisesti ettii
melodisesti huomattavalla lailla eroavat toisistaan.
P:n soitolla oli alkuaan määrätty tarkoitus, esim.
merkinantona vihollisen lähestymisestä,
lemmen-kaiptitiii ilmaisijana y. iii. P. on luultavasti
samaa sukua kuin p u u t o r v i. jota tavataan
munilla kaukaisilla seuduilla, kuten Siamissa.
Mongoliassa, tataareilla sekä Alppimaissa. Kaikesta
päättäen on tämä soitinlaji perua ikivanhoilta
ajoilta. /. K.
Paimio (ruots. Pemar). 1. Kunta, Turun
ja Porin I.. Piikkiön kililak., Paimion
nimis-iniesp.; kirkolle Paimion rautatieasemalta ’/, km.
Kauhaisten pysäkiltä 5 km. Pinta-ala 288.» knr.
josta viljeltyä inuata (1910) 7.410 ha (siinä
luvussa puutarha-ala 30,■• ha ja luonnonniityt 2871.
Manttaalimäärä 117’1,,, talonsavuja 239.
torpan-savuja 219 ja muita -avuja 091 (1907). 4.833 u-.
(1913), joista ruotsinkielisiä 20: 1.081
riiokakiin-(ua, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 637 (1001). 667 hevosta. 2.311 nautaa
11011). — Kansakouluja 7 (1914).
Varsinais-Suomen kansanopisto; Jokelan emäntäkoulu.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri; apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Tupilan. Tuuvalan, Juntolan.
Saaren ja Lopen sahat: osuusmeijeri:
Rnviteolli-suiis o.-y.: Tuuvalan tiilitehdas; Vainio &
Sainion myllynkivitehilas: Juntolan. Askalan.
Suk–elan ja Lopen vesimyllyt: Ernvallin myllylaitos
(sähköllä käypä): 3 turvepelikiitehdasta. —
Vanhoja kartanoita: Viksherg. Meltola, Spurila
(I. Loppii. Silkkilä. Kuuliainen ja Juntola. —
Luonnonnähtävyyksiä: Nakolinnan vuori,
Rivon-mäki. Viiron vuori y. m. Laivaliike (merellä)
Tuuvalan rantaan, josta kirkolle 11 km. —
2. S e u r a k u n t a. keisnrill.. Turun
arkki-hiippak.. tuomiorovastikiintaa: mainitaan omana
pitäjänä jo 1300-luvun alulla (todennäköisesti jo
1325); onni khra ainakin 1346; P. oli akatemian
pnlkkapitäj&nB 1690-1834. P :—a oleva Pyhän
Jaakobin rukoushuone (..seitsemän pitäjiin kirkko")
on todennäköisesti keskiajalta. Kirkko kivestä,
ra k. 1(18!) uudistettu 1803. [A. Bjßrek.
„Miii-niiismuistojn Piikkiön kihlakunnasta" (Suomen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
