Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Painin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
61
Painin—Paino
62
Kreikkalaisilta oppivat roomalaisetkin
painimaan, mutta he eivät osanneet antaa p:lle samaa
kasvattavaa merkitystä kuin kreikkalaiset. P. sai
siirtyä sirkusareenoille väistyäkseen pian
sieltäkin „jännittävämmän" sirkushuvin jaloista.
Koko keskiajan ja suuren osan uutta aikaakin p.
sai elää ylimystön uuhottamana, mutta
kuitenkin rahvaan rakastamana voimankoetuksena ja
markkinaväen liauskuttajana, sukeltaen
ainoastaan silloin tällöin jonkun humanistin
kasvatusjärjestelmän tai joidenkuiden ritarileikkien
ohjelmaan. Vasta 19:nnen vuosis. puolivälistä,
saatuaan ranskalaisilta parannetun antiikkisen
muodon, p. alkoi uudestaan kohota alennustilastaan,
anastaen nykyään sijan huomattavimpien ur
heilulajien joukossa „k r e i k k a 1 a i s-r a n s k a
laisen" (t. -roomalaisen) p :n nimisenä.
Alkaen tavallisesta „syli"-, „vyö"- ja
„housun-kaulus-p :sta", joissa on yksi ainoa ote
mahdollinen, on mitä erilaisimpia p.-lajeja olemassa,
ainakin yhtä paljon kuin on kansallisuuksiakin maan
päällä, (vrt. Catch as catch can,
Dzu-d z u t s u.) Paitsi näitä olkoon mainittuna sveits.
„S c h w i n g e n" ja isl. „G 1 i m a", joissa
toisella kädellä tartutaan kiinni vastustajan
housunkauluksesta ja toisella hänen ylöskierretystä
lahkeestaan ja koetetaan heittää hänet nurin.
Monipuolisimmat ja vaihtelurikkaimmat näistä
kaikista ovat „c.-a.-c.-c." ja
„kreikkalais-ranska-lainen". Molemmat aletaan „p y s t y p a i n i 11 a",
s. o. seisten, ja kun vastustaja on saatu heitetyksi
maahan, jatketaan »permanto- (parterre-)
painilla" siksi kunnes hänen hartiansa ovat
yhtaikaa koskettaneet maata, jolloin hän on
hävinnyt; samoin vaativat nämä molemmat
enemmän taitoa ja notkeutta kuin raakaa voimaa.
Jälkimäinen eroaa edellisestä vain kieltämällä,
ei ainoastaan kaikkia tämän kiellettyjä otteita,
vaan myöskin kaikki luonnottomat otteet ja
väännöt (kaikki dzudzutsu-temput, ,,kauluksen"
y. m.), kamppaukset ja yleensä tarttumisen
vastustajaan hänen vyötärönsä alapuolelta.
Kuitenkin ovat sen otteet ja heitot lukemattomat.
Tärkeimmät niistä ovat „o 1 k a h e i 11 o" (ransk. tour
de bras), „n i s k a-o t e ja heitto lanteen
yli" (tour de hanche en tëtej, „y 1 i s y ö k s y",
„k o k o"- ja „puolinelso n", „o 1 k
a-vääntö" y. m. m., joiden nimitykset yleensä
johtuvat siitä ruumiinosasta, josta ote tehdään,
tai myös keksijästään.
Ensimäinen
puolustusasento on „v
aro-asento" (en garde)
ja viimeinen ,,s i 11 a"
(le pont), jolloin
painijan selkä on jo
maahan päin, mutta
tästä vielä koholla
pään ja jalkojen
varassa.
Ennen tavoittelivat
painijat suurta kokoa
ja mahtavaa
lihaksistoa harjoittamalla
raskaiden painojen
nostoa, mikä on vieläkin
tavallista ammattipainijain (vrt. Atleetti)
piireissä, koska raskaampi painija on yleensä
edullisemmassa asemassa. Keveämpienkin paini-
jain etua silmällä pitäen jaetaan painijat
ainakin amatöörikilpailuissa eri ..painoluokkiin" eli
,.sarjoihin", joiden kansainvälisinä rajoina ovat
60, 67,s, 75 ja 82,s kg. Täten tulevat taito- ja
kestävyysharjoitukset tärkeämmiksi ja itse p.
monipuolisemmaksi ja terveellisemmäksi. Jos
p.-ottelu ei määrätyn ajan kuluessa ratkea,
käytetään usein „p i s t e-p :i a", jolloin
onnistuneemmista heiloista ja väistöistä annetaan „pisteitä"
ja se painija, joka täten saavuttaa useampia
,.pisteitä", julistetaan voittajaksi.
Nykyajan taitavimmat painijat ovat yleensä
suomalaissukuisten kansojen keskuudessa. Näistä
ovat johtavassa asemassa suomalaiset, jotka
tutustuivat „kreikkalais-ranskalaiseen" p:iin 1890
luvulla, sekä unkarilaiset ja virolaiset.
Viimeisinä vuosina on myöskin ruotsalaisten
p.-taito-huomattavasti noussut. Kl. ü. 6’.
Painin ks. Painokone.
Paino, ihmisen, ks. Kasvaminen.
Paino. Kokemuksemme osoittaa, että kädessä
pidetty esine painaa sitä samoin kuin jokaista
alustaa, jolla se lepää. Päästyään irralleen
kappale rupeaa liikkumaan maata kohden 1. putoaa.
Oletetaan Newtonin mukaan, että syynä tähän
ilmiöön on kappaleen ja maapallon kesken
vaikuttava vetovoima n. s. painovoima (vrt.
Gravitatsioni). Tämän voiman suuruutta
sanotaan jokapäiväisessä elämässä kappaleen
p :ksi. Koska samalla paikalla maapalloa
kappaleen massa (ainepaljous) on verrannollinen
siihen vaikuttavan painovoiman suuruuteen, niin
kappaleen p. on siis myös sen massan suuruuden
ilmaisija. Kappaleen p. määrätään punnitsemalla.
Jos punnitaan tavallisella vaa’alla, niin saadaan,
vaikkakin painovoiman suuruus on erilainen eri
paikoilla maata, saman kappaleen p :sta aina
sama tulos, punnittakoon kappale missä tahansa
maan päällä, sillä voimat, joilla maa vetää
punnuksia ja punnittavaa esinettä muuttelevat
samassa suhteessa arvojansa. Punnitseminen
jousi-vaa’alla (ks. t.) tuottaa sitävastoin paikasta
riippuvia painotuloksia. Punnittaessa tavallisella
vaa’alla saadaan vain tietää, missä suhteessa
punnittavan esineen massa on yksiköksi valitun
kappaleen massaa suurempi. Punnitseminen
jousi-vaa’alla antaa käsityksen sen voiman
suuruudesta, jolla maa vetää kappaletta puoleensa. Kun
nimenomaan tarkoitamme tätä voimaa, sanomme
sitä painavuudeksi, välttäen siten p.-sanaa.
jota käytetään myös kappaleen massasta.
Nykyään enää vain tekniikassa käytettyä vanhaa
mittajärjestelmää (ks. Mitta) sovellettiin
aikanaan tieteellisiinkin tarkoituksiin. Siinä oli
perusyksikkönä voimayksikkö. Jotta tälle
saataisiin kaikkialla vakinainen arvo, oli
voimayksikkönä käytetyn kilogrammapunnuksen painavuus
muunnettava sellaiseksi, kuin se oli 45:nnell:i
leveysasteella merenpinnan luona. Sittemmin
(1901) sovittiin, että Sèvressä säilytetyn
malli-kilogrammapunnuksen (ks.
Metrijärjestelmä) painavuus Pariisissa ilmaisee
voimayksikköä, n. s. gravitatsioniyksikköä.
Kun tahdotaan laskea jollakin muulla
paikkakunnalla kilogramman painavuus, niin täytyy
tuntea sen paikan painovoiman akseleratsioni.
Pariisissa on painovoiman akseleratsioni 981 ja
koska voimat, jotka vaikuttavat samaan
kappaleeseen suhtaantuvat kuten niiden kappaleelle
„Siltau „jiisyöksynu
yhteydessä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
