Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Painokorko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Painorchu—Painovapaus
Paiaoptstr.
» le|i> mutaisteu yöunien keskipisteenä p. on
*tna nuuxJ kohdassa, käännettäköön
kappaletta kuinka tahansa. ha|>|>a!een p. määrätään
j< - o laskemalla tai kokeilemalla. Edellistä
menettelyä noudat taen tehtävä ou helppo vain
muu-ItnUsi jksinkertaisi.-a tapauksissa, mutta
vaatii vierus 4 infiuitesimaaliltf skenuon käyttöä.
Tutkitaan tässä tain lumiogeeuista ainetta olevien
kappaleiden p:itä. Aineellisen suoran viivan
molekvlijonon) p. on sen keskipiste, sillä
parit-tain yhdistettyjen, ylitä kaukana viivan
keskipisteeltä olevien molekylien painavuuksien
resultant|| vaikuttavat kaikki siinä pisteessä.
Kolmion tasapaksun kolmionmuotoisen levyn) p:ttii
malrättäessä kolmio ajatellaan jaetuksi oliuiliin.
yhden sivun [BD kuviossa)
suuntaisiin kaistaleisiin. Kunkin tällaiseu
kaistaleen p on sen keskipisteessä
ja kolmion keskipiste siis sivun
keskipistettä ja vastaisen kulman
kärkeä yhdistävällä suoralla AE.
.’siimoin on kolmion p. Al> ja AB
sivujen keskipisteitä ja B ja />
kulmien kärkiä yhdistävillä suorilla BC :llä ja
/•/»:11a. Nämä kolme suoraa kulkee siis saman
pisteen kolmion p.n läpi. Voidaan todistaa, että
KO AE. FOr 1 KD ja CO = ’),BC. Suunnikkaan
p. on Iät i-täjien leikkauspisteessä. Jos käyrällä
viitalla tai käyrällä pinnalla on geometrinen
keski-pi-te. niin tämä on samalla niiden p. Siten ovat
ympyrän. ellipsin, byperbelin, pallon, ellipsoidin ja
hv |ierlioloidin p:t niiden keskipisteissä. Suoran
• ilinterin p. on akselin keskipisteessä. Pyrnmidin
tai kartion p. on huipun ja aseman p:n
yhdistys-viivalla pisteessä, jonka väli aseman p:stä on
: , mainitusta yhdistysjanasta. P. voi olla
kappaleen ulkopuolellakin i rengas, pullo). Koska
nauhaan ripustetun kappaleen p. on nauhan
jatkoksella. saadaan p:n paikka kokeellisesti
ripustamalla kappale ensin toisesta ja sitten toisesta
kohdasta ja määräämällä nauhan jatkoksien
leikkauspiste. U. «:n.
Painorehu on tuoreesta ruohosta,
vikkerikau-rasta. naateista, perunoista, y. m. s. kokoon
puristamalla ja bakteerien aiheuttaman
käymisen avulla valmistettua mehevää eläinten rehua,
sitä valmistetaan maakuopissa, erityisissä
tarkoitusta varten laadituissa huoneissa 1. torneissa
-ilo tai aumoissa, joihin painorehun
valmistuk-aiotut kasviaineet levitetään tasaisina
kerroksina ja sullotaan tiukkaan. Jatkuva, rehun
kfiymisi-n aikana tapahtuva puristus saadaan
aikaan joko rehujoukon päälle painoksi luodulla
m «.dia tai erityisten vipulnitteiden ja niihin
so-ntHtujen painojen avulla. Puristuksen
tarkoituksena on vähentää ilman vaikutusta p:uun.
.h- puri-tu- on vähäisempi. piiii«ee ilma
parem-ii in vaikuttamaan, hokteeritoiminta on
vilkkua mpi ja retiun lämpötila kohoaa. Jos
puristu-’ t painetta) taas lisätään, estyy ilman
vai-k> i’i- )’ t.« on ->’urauk-< nu toisenlaisia
bnkteeri-■ i im i Korke.imrna –a lämpötilassa, n. 50" C
, -iit - ylöspäin tapahtuu p:s*a etupäässä
maito-ip|Mjkiiyminen ja tällöin saadaan n. s. imelää
I’ u • \ 11 i-"iiiin lämpötilassa, 40-50° (’,
ta-[ml.tuo taas etikka- ju voihappokäymisiä ja
syntyy n. s. hapanta p:ua. Edellistä pidetään
parempana kuin jälkimäistä. Lämpötilan ei san
antaa kohota +70’’C:een, sillä silloin p.-aine
kuoleentuu ja rupeaa mätänemättu. Noin 2-3
kuukauden kuluttua ou p. ruokintaan valmista.
Kun p:n valmistuksessa aina joku miiärii
remu kuluu hukteeritoimintaun. parhaassa
tapauksessa (torneissa) 5-10 % ja epäedullisemmissa
■ iloissa (aumoissa) 30-50’";., tulee liima rehun
valmistustapa — varsinkin aumoissa —
kysymykseen ainoastaan silloin, kun tuoretta rehua
<<i voida muutoin talteen ottaa, siis esim. jos
myöhempään syksyllä sateitten tähden rehua ei
■ •niUl saada heinäksi kuivatuksi jn sitä ei
run–nutensu vuoksi ehditä tuoreena syöttää tai
tnr-lolla olevaa rehulnatua eläimet eivät sinänsä syö,
ios se on rikkaruohoisia j. n. e. P:ui voidaan
valmistaa myös silloin, kun juurikasveja ou niin
vähän, että ne eivät riitii koko
talviruokinta-kaudeksi. Vielä voidaan p:ua käyttää
katovuosina hätärehuna. Sitä voidaan uim. valmistan
myöskin lehtipuitten hienoimmista oksista ja
lehdistä (lehtikerpuistu) y. m. vähemmän
tavalli–ista rehunineista panemalla joukkoon jotakin
mehevämpiiä rehua, ruohoa, perunanvarsia, y. m.
P:iia käytetään lehmien ja sikojen
ruokintaan kevätpuolella talviruokintakautta sen
jälkeen kuin juurikasvit jo ovat loppuneet.
J. F. S.
Painos, painotuotteen (esim. kirjan,
sanomalehden i painettu kappalemäärä.
Painosidos, side. joka asetetaan siten, että se
mekaanisella puristuksellaan esim. vuotavaa
haavaa vastaan tvrehyttiüi verenvuodon.
Painotonni, kansainvälinen painoyksikkö. —
1. Kymmenjakotonni = 1.000 kg. — 2.
Englannin tonni =2,240 engl. naulaa eli noin 1,016.m kg.
F. 11’. L.
Painotulli ks. Tulli.
Painotuotteet. Kaikki kirjapainotaidon, vaski-,
teräs-, kivi-, puupiirros-, valo-, metallipainon.
hekto- jn papyrografian avulla y. m.
mekaanisilla keinoilla monistetut tuotteet y. m. niiden
tapaiset monistelut sekä myöskin
korjausvedokset käsikirjoituksilleen kuljetetaan postissa
alemman n. s. ristisidetaksan mukaan.
Painovapaus on oikeus ajatuksen esittämiseen
painotuotteessa, oikeus kirjoituksen ja kuvallisen
esityksen painosta julkaisemiseen ilman
ennakkotarkastusta. Elokuun 20 p. 1906 annetulla
perustuslailla on .Suomen kansalaisille periaatteellisesti
taattu p.. mutta tälle pohjalle laadittua
edus-kuntalakia. joka tarkemmin säännöstelisi
painoasiat. ei ole saatu aikaan, vaan tässä suhteessa
on 31 p. toukokuuta 1867 annettu hallinnollinen
asetus siilien myöhemmin tehtyine muutoksineen
■ tielleen voimassa, mikäli se ei sodi vastoin
paino-vapuusperiaatettn. — Suomessa vallitsee siis
nykyään p.. kuten yleensä kaikissa sivistysmaissa
Venäjää lukuunottamatta. Tämä kansojen
vapaudelle jn edistykselle ylen tärkeä periaate on
kuitenkin vasta pitkän ja vaiherikkaan kehityksen
tulos. Useita vuosisatoja kirjapainotaidon
keksimisen jälkeen katsoivat hallitukset painettua
sanaa liian vaaralliseksi keinoksi jättää
kansalaisten vapaasti käytettäväksi. Jokainen
painotuote oli ennen julkaisun hallituksen puolesta
tarkastettava 1. sensuroitava. Eikä siinä kyllin,
että hallitus esti painattamasta mitään, joka ei
ollut sille mieleen, vaan usein hallitukset vallan
painostusta käyttäen suorastnnn pakottivat
yksityisiäkin julkaisuja palvelemaan sen tarkoituksia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
