Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pajamiilu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
73
Pajamiilu
—Pakanat
74
Altapuhaltava
pajahormi.
rustetaan palamisen ehkäisemiseksi sientä
muistuttavalla paksulla päällä, taikka tehdään ontoksi
jotta se voidaan jäähdyttää
vedellä. Levystä tehdyt jäähdytetään
myös aina vedellä.
Jäähdytysvesi nousee hormissa lämmettyään
putkea myöten jäähdytysastiaan,
josta se jäähdyttyään painuu
toisen putken kautta takaisin
hormiin. Altapuhaltavat p:t ovat
valettuja joko kuvullisia (kuva) taikka
kaukalo-maisia ja myös toisinaan vedellä jäähdytettäviä.
Pitkätulihormi on altapuhaltava ja siinä on joko
useampia rinnakkaisia puhallusaukkoja taikka
yksi ainoa pitkä, rakomainen aukko, niin että
tvökappale saadaan yhdellä kertaa pitemmältä
kuumennetuksi. Altapuhaltavat p:t antavat
yleensä tasaisemman kuumuuden ja polttavat
polttoaineen tarkempaan kuin sivulta puhaltavat,
vrt. Ahjo ja Hormi. P-o P-o.
Pajamiilu, rautaoksidulioksidi, FejO,.
Sitä syntyy hehkuvaa rautaa taottaessa sekä
rautaa poltettaessa hapessa. Luonnossa se esiintyy
magnetiittina.
Pajari (•< ven. boja’rin, joka vuorostaan on
mongolilais-turkkilaista alkuperää), Itä-Suomessa
vanhempana aikana ven. aatelismies. „P a j
a-rinlapset" (ven. boja’rskija de’ti)
muodostivat Novgorodissa osan sotaväkeä. He olivat
köyli-tyneitten p:ien jälkeläisiä eivätkä omistaneet
p:n arvoa. J. J. ii.
Pajarinlapset ks. Pajari.
Pajatso (it. pajazzo, < pagliaccio = olkipatja),
koomillinen henkilö it. rahvaanhuvinäytelmässä:
ilveilijä, kujeilija.
Pajou [-zü.’], Augustin (1730-1809), ransk.
kuvanveistäjä: opiskeli Pariisissa ja Roomassa,
tuli 1792 Pariisin akatemian rehtoriksi. Hänen
taiteessaan kuvastuu siirryntä rokokoajan
sirou-desta antiikkia noudattavan uusklassillisuuden
ankarampiin muotoihin. P:n veistoksista
mainittakoon Louvressa olevat marmorikuvat
..Bak-kantti-nainen" (1774) ja ..Hyljätty Psykhe"
(1790) sekä M:me Du Barryn ja Buffonin
rintakuvat (molemmat v:lta 1773) ynnä Institut de
Francessa oleva Bossuet-patsas. Erityistä
huomiota ansaitsevat myöskin hänen Pariisin
..Fontaine des innoeents" suihkukaivoon kuuluvat
najadi-korkokuvansa. [Elämäkert. kirj. Lebreton
(1810) ja Grandsard (1881).] E. R-r.
Paju fSalix), pajukasvien heimon (Salicacece)
pääsuku. käsittää 160 lajia. Pensaita tai puita,
harvemmin varpuja. Lehdet liuskattomat. tav.
suikeat, korvakkeelliset. Kaksikotisia
norkkokas-veja. kukkivat usein ennen lehtien puhkeamista,
mutta ovat hyönteissuosijoita. Kehä puuttuu.
Heteitä tavallisesti 2. Emiö 2-lehtinen.
Kukkapoli-juksella 1-2 pientä mesinystyrää. Hedelmä kota.
siemenet karvaisia. Kasvavat etenkin
vesiperäi-sillä paikoilla lauhkeissa ja varsinkin kylmissä
vyöhykkeissä, kuuluen viimemainittujen
huomattavimpiin kasveihin. — Sekamuotoja syntyy hyvin
helposti, ja niiden yleinen esiintyminen
vaikeuttaa usein lajien varmaa tuntemista. Lisääntyvät
helposti pistokkaista. — Luonnontiet. Suomessa
23 lajia. — Halava (S. pentandra) on
rannoilla ja niityillä kasvava, kauniisti
kiiltävä-lehtinen puu. Kukissa 5 hedettä. Raita
(S. caprea) on yleinen puu metsänreunoilla ja
metsissäkin. Lehdet" ovat leveähköt, alta
tiheä-karvaiset. Suuria pensaita kosteilla niityillä
ovat k i i 11 o 1 e li t i-p.
(S. pliylicifolia), jolla
lehdet alta maidonkarvaiset
ja musteneva p. (S.
nigricans), jonka lehdet
helposti mustuvat. Vasta
puikeat. alta korkosuoni
set lehdet on edellisiä
pienemmällä v i r p a-p :11 a
(S. aurita). Rannoilla ja
märillä niityillä kasvaa
v es i-p. (S. cinerea), jolla
lehdet ja nuoret oksat
runsaasti
harmaakarvai-sia. Hopealehtinen, pieni,
melkein varpumainen
h a n h e n-p. (S. repensI
kasvaa varsinkin
Etelä-ja Länsi-Suomessa.
Lapissa tavataan useita
pienen pieniä varpuja, joista
napa maitten p. (S.
polaris) on löydetty
sub-fossiilisena Karjalankannakselta. Useita lajeja
viljellään koristepuina ja -pensaina. Meillä ovat
tavallisia salava eli piilipuu (S.
fru-gilisj, jonka oksat ovat hyvin hauraita, ja
komea h o p e a-p. (S. alba), molemmat kookkaita
puita. Kori-p:ua (8. viminalis) viljellään ly
hyistä kepeistä istuttamalla suurin määrin
varsinkin Keski-Euroopassa korinvalmistusta varten
ja erilaisiin sitomotöihin. On menestynyt
meilläkin. I.ehdet ovat kapeita, pitkiä, alta
silkinkar-vaisia, vuosiversot hyvin pitkiä, haarattomia.
kuivinakin notkeita. Se kasvaa villinä
Fennoskandian itärajalla ja muodostaa Pohjois-Venäjän
ja Siperian jokilaaksoissa mahtavia, taajoja
kasvustoja. Koritöihin käytetään muitakin lajeja.
8. purpurea, S. amygdalina y. m., vähissä
määrin kotimaisia p:jammekin. Israelin lasten ..paju"
Ninivessä oli Populus euphratica. P:ja
käytetään rantapengerten. patojen, lentohiekkakenttien
j. m. s. sitomiseen. P :jen kuorista saadaan
parkkiainetta. jota ne sisältävät keskimäärin 8 %,
ja saliciinia. K. L.
Pajulahti, vanha herraskartano (verotila,
pinta-ala 425 ha). Virolahden pitäjässä, kuului
viime vuosis:n keskivaiheilla Miehikkälän
lahjoitusmaan omistajalle, kapteeni Apollon
Alftha-nille: v:sta 1872 Kvkkling-suvulla. Tiilitehdas.
A. Es.
Pajunetti ks. P a i n e t t i.
Pakaasi ks. B a g a g e.
Pakana ks. Pakanat. Pakanuus.
Pakanakristityt, sellaiset kristityt, joka ovat
pakanauskonnoista kääntyneet kristinuskoon.
Harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ovat
käännynnäiset nykyisillä lähetysaloilla juuri
pakana-kristityitä. ks. L ä h e t y s. V. P.
Pakanalähetys ks. Lähetys.
Pakanamaailma = pakanakunta. se osa
ihmiskuntaa. joka uskonnoltaan on pakanallista, ks.
P a k a n a t, P a k a n u u s. U. P.
Pakanat. Latinankielinen alkusana pagunus
merkitsi oikeastaan maalaista vastakohtana
kaupunkilaiselle. Kristinuskon tultua yleiseksi us-
liaita. l hedenorkkoja,
2 eminorkkoja kaniava
oksa. 3 hede-, 4 emikukka
suojussuomuineen, 5
lehtinen oksa hedelmien
kypsyttyä, 6 avautunut kota,
7 siemen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
