Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pakkanen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Påk kohunlokauppn Pakkolunastus
SO
jan laskuun li.men lyydyttämisekseeii. Sellaista
p Ai ri meilU ole. vaan ainoastaan
konkurssimenettelyn j hteyde«sa olevaa konkurssihallintaa.
Tàü.j k.>tiK idnnnUtrat-ioni s.iattaa v :n 1868
koukur– -j.mil i 57 ^ u nojalla käydä hyvinkin
pitk*ik-> iseksi jos velkojat päättävät jatkaa
velallisen liikettä. El. K.
pakkohuutokauppa. Kun ulosmittaus
tuo-ntion tai ulosottovoimaisen asiakirjan nojalla
velallisen pesissä on tapahtuuut. on ulosmitattu
tavara, ellei se ole rahaa tai ulostuomittu
määrä-esine tiuimiUisrui tapauksessa p:lla myytävä
riosUtolain 5:s luku). Eräs p:n laji on
konkurssihuutokauppa. ks. Huutokauppa.
n. h.
Pakkokasvatus -anaa käytetään osaksi
suo-jeluskasvatus sanan kanssa samaamerkitsevänU
nimityksenfi, osaksi merkitsemään eräissä
määrin -uojeluskasvatuksen vastakohtaa. Oikeinta on
olla koettamatta tehdä mitään erotusta niiideu
kahden nimityksen välillä, sillä kumpainenkin
merkitsee yhteiskunnan, valtion ja kunnan,
lapsia ja nuorisoa varten järjestämää kasvatusta,
joka säännöllisesti tapahtuu alaikäisen oman
kodin ulkopuolella. Nimitykset eivät ole päässeet
käytäntöön kaikissa kielissä; ne ovat alkujnan
tulleet käytäntöön Saksassa, jossa
Zvvangserzieh-un? i pakkokasvatus) ja Ktlrsorgeerxieliung
(suo-jelusk.is\atus tätä nykyä ovat käytännössä
toistensa rinnalla. Osassa Saksan liittovaltioita on
t< inen nimitys otettu käytäntöön, toisessa osassa
toinen nimitys. Pakkokasvatus on
lainsilädäntö-tieta alkujaan i Englnnnissa 1854) pantu
käytän-t.- n sovellettavaksi nuoriin lainrikkojiin
kärsityn rangaistuksen jälkeen ja sittemmin
astuakseen rangaistuksen sijaan sellaisiin nuoriin
nähden mutta vähitellen on tätä kasvatusta
julki-s<-sa lasten- ja nuorisonhoitotvössä yhä
enemmän ruvettu käyttämään keinona lasten ja
nuorison pahantapaisuuteen ja rikollisuuteen
lankeamisen ehkäisemiseksi. Useimmissa sivistysmaissa
on nyttemmin olemassa lakisäännöksiä, joiden
no.nll i alaikäisiä määrättyyn ylimpään ikärajaan
asti voidaan ottaa pakko- eli
suojeluskasvatuk–een j<- he ovat tehneet rangaistavan teon tahi
jo» he ovat siveellisesti huonohoitoisia eikä heitä
roili ojentaa kodin ja koulun kurilla, tahi jos
he kasvavat kodeissa, joissa vanhemmat tai
edusmiehet hoidollaan ja kasvatuksellaan panevat
alttiiksi lasten ruumiillisen tai siveellisen hyvän.
Se alaikäiset, jotka asianomaisen viranomaisen
päät .k -<-n perusteella otetaan pakkokasvatukseen,
• iioitetaan joko laitoksiin tahi yksityisiin
ko-tei! in, ja tämän toimenpiteen yhteydessä on
omien vanhempien tai edusmiesten nlaikäisiin
n . .’!<-n omaaman vallan rajoittaminen
suuremmassa tai vähemmässä määrässä.
Mutta meillä ja myöskin muutamissa muissa
nuixa tehdään osittain vielä erotus
pakkokas-ratuk«-n ja suojeluskasvntuksen välillä. Tällöin
katsotaan edellisen merkitsevän sitä kasvatusta,
johon tuomio -tuin määritä lap-en, joka on
tehnyt tainrikkomuk-en, mutta on vielä alaikäinen
rikosoikeudellisessa suhtees-u, tahi rikollisen
nuoren henkilön, milloin laki sallii rangaistuksen
vaihtamisen erlissä olosuhteissa
laitoskasvatuk-•een. Kun meillu yhteiskunnan lasten- ja
nuo-ri"-»ni ’«itoa «i vielh ol< lain-aädäntötiettt
järjestetty on tälli H yleisen tuomioistuimen asiana
lapseen uiihden, joka. ennenkuin on täyttänyt
viisitoista vuotta, on tehnyt rangaistavan teon,
voida määrätä lapsi, jos se on täyttänyt
seitsemän vuotta, pantavaksi yleiseen
kasvatuslaitokseen. Siten järjestettyä, valtion kustantamaa
kasvatusta on täällä tapana vielä nimittää pakko
kasvatukseksi suojeluskasvntuksen vastakohtana,
joka meillä tarkoittaa kunnallisen viranomaisen,
yhdistyksen tai yksityisen henkilön toimesta
järjestettyä kasvatusta laiminlyödyille tai siveel
lisesti huonohoitoisille lapsille, joiden
kasvattamisesta vanhemmat vapaaehtoisesti ovat
luopuneet tai joihin nähden vanhemmilta ou tuomittu
kasvatusoikeus holhouslain 57:nneu §:n 3:nnen
kohdan nojalla. Joka tapauksessa ovat kuitenkin
niinhvvin pakkokasvatus kuin
suojeluskasvatuskin niveliä siinä yhteiskunnan järjestämässä
kasvatustyössä, jonka tehtävänä on vastustaa
rikollisuutta ja pahantapaisuutta kasvavan
sukupolven keskuudessa (ks. S u o j e 1 u s k n s v a t u s).
A. v. B.
Pakkokurssi. Pahalla, varsinkin paperirahalla,
on p. silloin kuin se on julistettu lailliseksi
maksuvälineeksi, niin että jokaisen valtion alamaisen
on pakko ottaa sitä maksunsuorituksissa vastaan
nimellisarvosta.
Pnkkolaina, laina, jonka valtio pakollisesti
vaatii kaikilta tai erityisiltä kansanluokilta,
joko korvausta vastaan tai ilmaiseksi. Se
määrätään omaisuuden suuruuden mukaan. P:aa voi
pitää ylimääräisenä varallisuusverona, ja sitä
sanotaankin usein verolainnksi. Ennen
vnnhnan valtion usein täytyi turvautua tällaisiin
lainoihin, mutta koska ne kohtaavat kansalaisia
hyvin epätasaisesti ja vaikuttavat lamauttavasti
tuotantoon, ei niiden ottamista voi pitää
oikeutettuna muuta kuin suurimman hädän vallitessa.
Laajemmassa merkityksessä luetaan piihin vielä
suorittamatta jätetyt valtiomenot. myöhemmin
maksettaviksi käyvien verojen
ennakoltaperimi-nen. virkamiesten suoritettava ylöskantovakuus
ja ennen kaikkea valtion paperiraha.
Pakkolaki (lat. juu cogena). ehdoton
lainniiiä-räys. vastakohta jus dispoaitivum 1.
dispositiivi-nen lainmäärävs. josta asialliset saavat toisin
bo-pia. Julkinen oikeus on enimmäkseen ehdotonta
oikeutta. El. K.
Pakkolunastus (ruots. exproprintion).
sellainen laillinen menettely, jolla yleisen edun
nimessä joltakulta korvausta vastaan luovutetaan
oikeus kiinteään omaisuuteen taikka sellaista
oikeutta supistetaan. P:n ehtoina on: 1)
asianomainen lupa. Luvan antaminen uuden yleisen
tien tekemiseen, tientekoaineen ottamiseen ja
kiinteän omaisuuden käytön ohimenevään
supis-tami-een on kuvernöörin asiana (Laki p:st« 14
p:ltä heiniik. 1808). Luvan kiinteän omaisuuden
p:een sotatarvetta varten kuin myös kaupungin,
rautatien ja kanavan perustamista taikka muuta
yleistä, suurisuuntaisempaa tarkoitusta varten
antaa keisari ja suuriruhtinas, sekä mtiitn
tarkoituksia varten senaatin talousosasto (Keis.
julistus 29 p:ltä tammik. 1900). 2) Yleinen tarve.
Jollei toimenpiteellä ole yleistä merkitystä,
saattaa esineen kuitenkin erityisissä tapauksissa
korvausta vastaan lunastaa (esim. lauttauksen
harjoittamista varten, v. 1902 vesioikeuslain 2
luvun 3 § :n 1 kohta, tai ojan kaivamista varten
toisen maan läpi j. n. e.), mutta sellaisissa ta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
