Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paleotyypit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Palestiina II.
Elonkorjuu!» Palestiinassa
Herodotoksella myös sisämaan nimenä;
nykyi-»<–-.> merkityksessään yleisesti käytetty
ajanlaskumme alusta), eteläinen osa siitä Välimeren
rantamaasta, joka ulottuu Taurus-vuorista
Egyptin rajalle asti. Luonnollisina rajoina ovat
liin-ixe—a Välimeri, pohjoisessa Libanonin ja
Auti-lilnnonin vuoret, idässä ja etelässä erämaa; n.
rtO.OOO km’, joista lähes 20.000 tulee Jordanin
länsipuolella olevan maan osalle.
P. jakaantuu neljään toisistaan jyrkästi
eroavaan osaan. Välimeren rannikolla.
Knrmelin-vuo-rests eteläänpäin on 165 km pitkä. n. 15 km leveä
rannikkotasanko (ranta enimmäkseen
matala, hiekkakinoksinen. huonosatamuinen),
varsinainen Kanaan, jossa etenkin |iohjoisosa on
tavattoman hedelmällistä nlltiviaalimnata. — Itäänpäin
mentä<—i pengermäisen kumpuinaan < 200-500 m
yi. merenp.i kautta tullaan melkein metsättömään
Länsi.lordanin \ I ä n k ö m a a h a n
(600-900 m yi. merenp., korkeimmat huiput yli 1.000
m . johon pohjoise-sji, Jisreelin tasangon
(vajoa-misalla- toisella puolen liittyy Galilean viljava
kun,purnaa. Länsi-Jordanin ylänkömau etelässä
alkuvuorta, jonka päälle pohjoisessa on
laskeutunut nuorempia kerrostumia, liuskeita, hiekka-,
liitu- ja kalkkikiveä, sekä vihdoin muutamilla
paikoilla tuliperäisiä aineksia) laskeutuu idässä
jyrkkärinteisenä vasta tertiääri-ajalla
syntynee-•s-n Ghorin I. Jordanin
syvänteeseen. Sen itäpuolella on Länsi-Jordanin
ylänköinään jatko, tätä vähän metsäisempi 1 t ä-J o
r-danin ylänkömaa (Gileiul).
Huomattavia vesistöjä on vain Ghorin
»v-vänt«-s-.i jonka läpi Jordan virtaa
Genesnrotin-•irf-tä Kuollet "en-mereen. P:n innut. joet ovat
■adc-.iällä kuohuvia vuoripuroja, mutta kuivuvat
tav. jo liuhti- ja toukok –a kokonaan.
Yilliine-re«-n la«k<-e vain muutamia lyhyitä
rnnnikko-jofcia (35-45 km).
II m » • t o »ubtroopillinen : kesä (toukok .n
ke-kipoikoilta lokak-.n keskipalkoille) kuuma,
kuii i, talvi viib-ii - iteinen v n keskilämpö
Je-rtiaalemixa -f 17*0. t.nnmik :n +8,«*C, heinllk :n
-i-J4 » (’ - nlrpäiviä Jerusalemissa keskimäärin
.">7. sädemäärä 620 mm. Sateideu, varsinkin
svys-a kevätsateen säännöllisyydestä riippuu
vuoden-tulo. I.ansi- ja lounaistuulet, jotka ovat talvella
tuvalliset, tuovat sadetta; kesällä puhaltaa
cnim-mäkseen ilman seestävä luoteistuuli. Pelätty on
erämaan puolelta tuleva hehkuva seirokko, joka
kuihduttaa kasvullisuuden ja näännyttää ihmiset
ja eläimet. Liimpösuhteet vaihtelevat
huomattavasti korkeusasteiden mukaan. Rannikolla on
t ti keskilämpö -|-20°C, vuoristossa Jordanin
länsipuolella Hebronissa -(-15,»°C. Ghorissa
miltei ylitil korkea kuin Nuubiossn: Tiberiossa n.
!:!»C. Kuolleen-meren rannoilla -+-24.i°C.
Kasvisto on osaksi sama kuin muissa
Väli-meren-mnissa (runnikkolukeudella ja vuoristossa),
Osaksi Itämaiden arokas. .illisuutta; Ghorissa
tavataan tropiikin kasveja. P:u koko metsäalue on
ii. 580 km*. Havupuita on pinja; lehtipuita on
tammet, terebiutti, mastiksipuu, valkopoppeli. eri
akasialajeja y. m. Yleisiä ovat alati viheriöitsevilt
pensaikot : orjantappurat, granaattiomenapuut,
my rt it. laakeripuut, stoorakspensoat, pajut j.n. e.
Uänieikössä kasvaa korkeata kuislikkoa,
paikoittain myös papyrusruokoa. Purojen varsia
reu-uustaa usein oleanteri. Varsinaista niittyä ei ole.
Sen sijaan on talvella ja keväällä kosteimmissa
paikoissa vihantaa
nurmikkoa. jossa kasvaa
yksivuotista ruohoa ja kukkia,
roisenluontoiset ovat
ruo-liikkoarot — esim. maan
eteläosassa —, jossa kasvaa
karkeampaa ruohoa ja
erinäisiä aropensaita, joita
vuohet ja kamelit syövät.
Kaupunkien ja kylien
ympäristössä on kaikkialla
lie-.lelmiipuuviljelyksiä, öljy-,
viikuna- ja viinipuita.
Taatelipalmua, joka muinoin
oli yleisempi, tavataan
ran-nikkolakeudella, Jisreelin tasangolla, Tiberiaksessa
ja Kuolleen-meren itärannalla. Viljalajeista
ovat tärkeimmät vehnä ja ohra. — Asukas-
Palestiinalainen
talon-poikalstyttö juhla-vaatteissaan.
Palestiinalainen paimen laumoineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
