Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palkkaussääntö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
III
Palkkikerta—Palla
11-
* Vapaasti Wpaari yksinkertaidt-n palkki. i Vapaasti
1-run u; .kr;■» ««. - 1’aistaan klinaifetiv palkki d. Ja’
kuta palkki e. Nivrlpalkki.
tnnppelin 9 m o pituiset keski p:t- Ne
kuljetettiin paikoilleen itse kiven ympärille rakennettujeu
pa rien varassa. Nykyajan rakenteissa p:t
tehdään pääasiallisesti raudasta, koska se
luonteellaan parhaiten soxeltuu pissa muodostuvia rasi
luksia kestlmtkn. Hauta-p:t ovat
poikkileikkaus-muotonsa mukaan joko I-rautoja tai TI-rautoja
tai kaksinkertaisia T-rautoja. taikka levyistä ja
kulmaraudoista yhteenniitattuja samanmuotoisia
n. s. levy palkkeja- Myös rautabetonisla telidiUiu
päämuotonsa puolesta samantapaisia p:ejn.
Staattisesti eli kantotapansa puolesta p:t eroavat
kaarista ja riippurakenteista siinä, että niille tuleva
pvstyiiuora kuorma tahi paino aikaansaa palkin
tukikohdissa ainoastaan pystysuoria paineita.
P:t ovat joko kaksitukisia taikka
useampi-tukisia n. «. jatkuvia p:eja. Edelliset ovat
joko tuillaan vapaasti lepääviä, jolloin
toinen tuki on kiinteä ja toinen liikkuva, niin
että p n pituu* voi vapaasti — esim. lämmön
vaikutuksesta muuttua, taikka päistään
kiinnitettyjä, enim. seinään lujasti
kiinnimuurat-luja. l"seampitukiset jatkuvat p:t ovat
tavalliseni tuillaan vapaasti lepääviä ja näistä
ainoastaan vksi tukikohta kiinteä ja muut liikkuvia.
Kakaitukisen vapaan p:n taivutusmomentit ja
leikkausvoimat voidaan laskea statiikan
yksinkertaisten menettelytapojen mukaan — ne ovat
n. s. staattisesti määrättyjä —, mutta jatkuvan
p a laskemista varten tulee käyttää niitä
muodonmuutoksia, joita tietty kuorma palkissa
synnyttää. ae on o. a. staattisesti epämääräinen.
Jatkuva p. voidaan tehdä staattisesti määrätyksi
siten, että siihen tehdään niveliä, joissa p. pääsee
vapaa-ti taipumaan mutta ei pyBtyttäisessä
»Hinnassa liikkumaan. Niveliä sovitetaan
taval-li-«-«ti joka toiseen tukiväliin kaksi, mutta
väliin jäävät tukivälit ovat eheitä; ensimäiseen
ja riimei»<*n tukiväliin pannaan kuitenkin vain
yk«i nivel Täten syntyvää p:ia sanotaan
nivel-p kai. Nivel p:a eaitli teoreettisesti ja
käy-•innölliseati käyttökelpoiae a muodossa ensiksi
aak» insinööri Gerlier viime vuosisadan
keskivaiheilla ja siksi sitä nimitetään myös
Gerber-palkiksi vrl. Silla. [Teknillinen käsikirja:
J. Castrén ..Ulokeaillat".]
2 Heraldiikaasa vinottain kilven poikki, sen
\ uscmmasta yläkulmasta oikeanpuoliseen
alikul-maan kulkeva nauha, jonka leveys on kilven
korkeudesta. U-o K. rf J. C-fn.
Palkkikerta. rakcnntul., palkkeja vierekkäin
tai välimatkojen piiähiin toisistaan asettamalla
saatu, palkiston iks. t.) tai kerrokset toisistaan
erottavan välikaton kannatuksen muodostava,
konstruktiivinen ydinosa, vuoliniskerta. ks. Väli
katto. U-o .V.
Palkkio on korvaus työstä tai toimesta, joka
laadultaan on satunnaista. — Valtion virka- ja
toimihenkilöille tuleva korvaus jaetaan
varsinaiseen palkkaan ja palkkioon. Yksinomaan
jälkimäisiä nauttivat ne. jotka palvelevat
ylimääräisinä tai virkaatekevinä virkamiehinä,
kansanedustajat sekii kaikki satunnaiset yleisistä
varoista palkattavat toimihenkilöt, jotavastoiu
vakinaisille virkamiehille yleensä maksetaan
kumpaakin. Eläkettä mnksettaessa p:ta ei oteta
huomioon eikä siitä tarvitse maksaa sentonnnlia
(ks. t.), kuten vakinaisesta palkasta.
Yksityishenkilöiden suoritettavat p:t perustuvat vleeusii
välipuheeseen, luutta joskus on niistäkin laissa
määräyksiä, kuten todistajiin, nsinmiehiin.
uskottuihin miehiin, toimitsijoihin jn holhoojiin
nähden. vrt. Palkkaus. N. M.
Palkkiovirka ks. Palkkaus 3.
Palkkisten kartano (myös Palkkilahti.
ruots. Bul k is), alkuaan Vehmaan, nykyään
l^okalnhden pitäjässä, kuului jo 1300-luvulln
Balk-suvulle. Turun piispa Bero II Balk oli
syntynyt P. k :ssa. Balk-suvulta osa tilasta joutui
keskiajan lopulla Slang-, osa Fleming-suvulle.
1600-luvulta alkaen P. k. on ollut Munck af
Ful-kila-, Itehhinder-, Lode ja Finckenberg-suvuilla.
.4. Es.
Palko ks. Hedelmä.
Palkokasvit (Leffuminoscc), suuri kasviparvi
(7,000 lajia), johon kuuluvat heimot Mimosacea>.
Ctzsalpiniacctr ja lajirikas I’apilionaccæ,
herne-kukkaiset. Hyvin erinäköisiä puita, pensaita
ja yrttejä kaikissa maapallon osissa. Kukat ovnt
vastakohtaiset, harvoin (ilimosaceæ, joskus Ca■
salpiniaceæ) säteittäiset. Kukka 5-lukttinen,
heteitä useimmiten 10. Emiö aina 1-lehtinen.
palkohedelmäksi muuttuva. Lehdet
melkein aina kerrotut, korvakkeelliset. Juurissa
tavataan vapaan typen yhteyttämistä välittäviä
bakteerinystyjä. Kyllinä on lähinnä sukua
Koni-^orrr-parvelle. Joskus ne yhdistetäänkin samaksi
parveksi. K. L.
Pnlkolaukka ks. A 1 1 i a r i a o f f i c i n a 1 i s.
Palkollinen ks. P a 1 v e 1 i j a k y s y m y s ja
P a 1 k o 1 I i s s ä ii n t. ö.
Palkollissääntö I. (laissa käytetyllä
nimityksellä) p n 1 k k a u s s ä il n t ö. Voimassaoleva p..
joka on tullut Kauppakaaren 14:nnen luvun
silaan, on tammik. 30 p:ltä 1865; sen alaisuuteen
kuuluvat sellaiset palvclusvuokrasuhteet. jotka
otat pillitetyt maalla vähintään vuodeksi ja
kaupungissa vähintään puoleksi vuodeksi tai jotka
inuus-a tapauksessa kestävät ainakin seuraavaan
muuttopäivään asti. N. s. vapaa
palvelusvttokra-nopimus, puhumattakaan ammattityö-,
urakka-y. m. sopimuksista, ei siis ole tämän säännön
alninen. ks. P a I v e I u s v il 1 i p u h e. El. K.
Palkovilja, viljeltyjen palkokasvien
(herneiden. härkäpapujen, linssien v. m.) yhteisnimitys.
Palla (lat.), muinaisroomalaisten naisten pääl
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
