Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palladin ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
Pallasjärvi — Pallo
lit*
Doiiiir" |T o* 1781-96), Uinen muista julkai-
• ...»tuasi i: iinittakiiiu Merku urdigkeiteu der
M rJ urn Kitken. Kalmueken. Kirgisen,
IUs, ».iren «c." S os. 1773-771, ..Bemerkungen
.uf c :.cr Rn»« in die -ildl Statthaltersehaften des
Reicè» in dea j. 1793-94" i2 o- , 1779-lSOl);
l> nosti luonnontieteellista Spicilegiu
Zoolo-^•iis" 2 o*.. 1787-1804), ...Nieluoire» sur la
varia-tion des» aniuisux" (1780), ..Flora rossica" (2 os..
I7M ss ..ssibus Sibirise fussilibus observa-
li s™ I76S Spreies \strag«lorum" 1800-02),
<•! -ervations <ur la formatiou des montaignes
et sur les ehan^enients srrivés au globe" (1777).
Tablruu physique et iopographique de la
Tau-n«ir" l7v>:.«. ..Zoo^raphia rts^so-asiatica" (3 os..
IMI’ Katariina Iin aloitteesta kerityn ..koko
maailman kielten" »ana*tokokoelman
(..Lingua-ruiii totius urlus tur-abulariii coinparativa". 2 os.,
17h6-89; 2 uen psin.. 4 os., 1790-91) P. myös
toimitti julkisuuteen. (Y. IV J
Pallas järvi ks. Pallastunturit.
Pallastunturit, n. s. Ounasselkliän (ks. t.)
kuuluva mahtava tunturirvhmH Kittilän ja
Enontekiön rajoilla (suurin osa Kittilän puolella)
jättäen lännen puolelle Muonioniskan rajan:
korkeimmat buiput ovat Nammalkero.
Pallas-kero Pyhäkero ja korkein kaikista T a
i-» a s k e r o 1. Ilimmelriiki i820 in yi.
mc-rrnp Pallastunturien kaakkoispäässä
luonnonihana Pallasjärvi. L. H-nen.
Pallea diaphragma) on se lihaksinen.
liik-kura väli-.-inä. joka erottaa rintaontelou
vatsa-•utelosta. Se kiinnittyy reunoistaan sekä
selkärankaan • Mä kylkiluihin ja rintalastaan ja
kul-k-> siten etlä se pullistuu kupolimaisesti
rinta-ouleloon päin. P. on toisilla eläimillä (esim.
nokkasiilillä, delfiineillä, hylkeillä) kokonnan
libsksinen. toisilla taas, kuten m. m. myös
ihmisellä, »en keskiosa on jännelevyn
muodostama. Tähän p n jännekeskukseen kasvaa
korkeimmilla. ihmisenmuotoisilla apinoilla ja
ihmisellä kiinni c««a sydänpussia. P:n kautta
kulkea useita elimiä rintaontelosta vatsaonteloon
tai päinvastoin. Niistä mainittakoon tässä
ruokatorvi. aorta ja ulempi onttolaskimo.
P. voi siirtymisensä avulla laajentaa
rinta-onteloa ■••n kupoli painuu alemmaksi) ja
sairaita pienentää vatsaonteloa. Tästä sen
ky-»jstä johtuu, että p. toimii
sisäänhengityslihnk-seiia voiden «amslla yhde–ä vatsan ulkoseinämän
li...isien ksnssa kohottua painetta vatsaontelossa
ulo*tetlaessa. synnytyksessä j. n. e.). Täysin
kehittyneenä tavataan p. vasta nisäkkäillä, vaikka
jo alemmillakin luurankoisilla on p:aa
muistuttavia vlli*ejnämuodo*tumia ruumiinontelossa.
P kehittyy alkujaan sidekudoksen
muodostamasta väliseinästä (weptum trannrcraum) siten,
• Itä tämän sisään myöhemmin kasvaa lihaksisto.
Tämä taas muodostuu useammasta ventraalisesta
myornernta. jotka saavat hermonsa kaulan
4 unesi.• js 5:nnest;i -efinentanlihermosta. P:n
ensi aihe kehittyy ruumiin vatsa puolella kasvaen
myöhemmin sen selkäpuolelle suljetuksi
väliseiniksi. Joskus lämä ks-,vanunen keskeytyy, joten
- n Ivy ruumiinontelon selkäpuolelle avoin yhteys
rinla ja vst-lonteloideri välille y. Jf,
Pallekone ks. I, e v y s e p ä n t e o 11 i s u u s.
Pallene f-lfni/, K l.nlkidiken niemimaan
eteläisin niemeke oyk. Ka-snndra. Käpälin kan-
naksella joka yhdistää l’:n muuliini Khalkidi
koen. sijaitsi muinoin tärkeä kaupunki Poteidain.
Pallintiivinen (lat. palliil’lus = vaipalla
verhottu, < pai li uin = vaippa), helpottava, esim. p.
hoito, hoito, joka ei pyri poistammin taudin
todellista syytä, mikä ehkä ei ole poistettavissa, vaan
tj-jtyv helpottamaan ja lieventämääu taudin
ui-knaiisaamia tuskallisia tai muuten haitallisia il
niiöitfi. Tällaisiin p -.iiu hoitokeinoihin kuuluu esim.
uf-i m kiiumelääkkeen antaminen kuumeen
alentamiseksi. vaikka kuumetta aiheuttava syy ei
siitä tule poistetuksi, morfiinin antaminen
kipujen vähentämiseksi, vaikka lääkkeellä ei ole
minkäänlaista vaikutusta perustautiin (esim.
luun-taittumaan, syöpään, sappikiviähkvyn j. n. e.).
SI. O B.
Pallin f-lVn], Joh n n Rudolf (1830-1910).
ruots. koulumies, tunnettu historian
oppikirjoistansa. joita on käytetty osittain muodosteltuina
myöskin Suomessn.
Pallium (Int.). 1. Roomalaisten vaipnntapainen
päällysvaate, tav. valkoinen kuten
kreikkalaisillakin. Siitä kreikkalaisaiheisten näytelmien
nimi-t_\- falula palliata vastakohtana alkuperäisille
kansallisille näytelmille f. topata. P. on myös
katolilaisten metropoliittain virkapukuun
kuuluva vaateknppale. E. B-l.
— 2. .4na/. Isojen aivojen katto ja sivuseinät.
Pall inall fpel vtel] (engl., < it. polla = pallo,
ja maglio = kurikka), eräs huomattavimpia
Lontoon katuja, klubihuoneistojeu keskus, saanut
nimensä pall mall pelistä, jota ennen vanhaan
pelattiin tällä kadulla.
Pallo, kappale, jonka pinnan kaikki pisteet ovat
yhtä etäällä samasta pisteestä avaruudessa.
Mainittua (p:n sisässä olevaa) pistettä sanotuan p:n
keskipisteeksi. Sen ja p:n pinnan minkä
pisteen taliansa yhdistysjanaa sanotaan p:n
säteeksi. P:n halkaisija on jana, joka
kulkien p:n keskipisteen läpi yhdistää kaksi p:n
pinnan pistettä. Se on siis kaksi kertaa niin
suuri kuin p:n säde. P:n sädettä vastaan sen
päätepisteessä pinnalla piirretty kohtisuora taso
on p: n tangenttitaso; sillä on p:n pinnan
kanssa vain yksi yhteinen piste. Leikattakoon
p:oa millä tavalla taliansa tasolln. aina on leik
kauskuvio ympyrä. Jos leikkaava taso kulkee p:n
keskipisteen läpi. niin syntyy isoympyräksi
sanottu leikkauskuvio. Isoympyrän säde 011
muiden leikkuusvmpyröiden säteitä suurempi, sillä
ensinmainittu on yhtäsuuri kuin p:n säde ja
jälkimäiset ovat p:n säteen projektsioneja
leikkaavilla tasoilla. P:n voidaan ajatella syntyvän
siten. että puoliympyrä kiertää kerran
halkaisijansa ympäri. Puoliympyrän halkaisijaa
sano-taan p:n akseliksi ja sen päätepisteitä p:n
navoiksi. Puoliympyrän kaari esittää
perättäisissä eri asennoissaan p :n meridiaaneja (ks. t.).
P:n keskipisteen kautta kohtisuorasi! akselia
vastaan piirretty taso leikkaa p:n pintaa
ekvaattoriksi (ks. t.) snnott.ua viivaa myöten.
Ekvaattorin kanssa yhdensuuntaiset, p:n
pinnalla olevat yinpyräviivat sanotaan par ali
eli-l. leveyspiiriksi (ks. t.). Pisteen paikka
on p:n pinnalla määrätty, kun tiedetään pisteen
ja ekvaattorin välisen meridiaanikaaren
astesuu-ruus n. s. I a t i t u d i (ks. t.) I. leveys sekä
niinikään nstesuuruiidelleen sen pisteen kautta
kulkevan parallelipiirin kaari, jota rajoittaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
