Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Panaka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
157
Panaka—Panama
108
-saarella n. v. 180 c. Kr., vaikutti kunnioitettuna
Koomassa stoalaisoppien levittäjänä; kuoli
Ateenassa, Stoan piiäkoulun johtajana, v. 111 e. Kr.
Kielsi sielun haudantakaisen elämän sekä
muitakin vanhemman Stoan uskonnollisia käsityksiä.
Hänen teoksensa, joista mainittakoon Ciceron Pe
Officiis kirjojen esikuva, ovat hävinneet. R. L.
Panaka (kreik. ]xln = kaikki, ja ukos = lääke),
yleislääkkeet.
Panakeia
na’-J (kreik. pän = kaikki, ja
akdisthai = parantaa), yleislääke (siinä [-merkityksessä tätä nykyä p a n a s e a, ransk. panacée) ;
henkilöitettynä lääkärijumalan, Aisklepioksen
tyttäriä ja apulaisia. O. E. T.
Panama. 1. Tasavalta (virall. Repüblica de
Panama) Keski-Ameriikassa Atlantin
valtameren (Ivaraibin-meren) ja Ison valtameren sekä
Costarican ja Kolumbian tasavaltojen välissä:
86.250 km2. 386,745 as. (1911; lukuihin sisältyy
myös P:n-kanavan alue). — P. on idästä
länteen kulkeva, n. 700 km pitkä, leveimmältä
kohdallaan vain 190 km leveä kannas
Etelä-Amerii-kan ja Keski-Ameriikan välillä. Sen kapeimmat
kohdat ovat P:n-, San Blasin ja Darienin
kannakset (55, 50 ja 74 km). Rannikoilla on
paljon lahtia, mutta hyviä satamia on harvassa.
Saaria on Rey 1. San Miguel (P :n-lahdessa),
Coiba. Cebaco (Montijon-Ialiden edustalla),
Chi-riqui-saaristo y. m. — P:n pituussuuntaa kulkee
itäänpäin aleneva Kordillieeri-jono (Chiriqui
tulivuori 3,430 m yi. merenp.), joka P:n
kannaksen kohdalla on vain 82 m korkea.
Vuori-perustassa on alkuvuorta, graniittia, tertiäärisiä
kerroksia, vulkaanisia aineksia. Tulivuorten
toiminta on lakannut, mutta maanjäristyksiä
tapahtuu usein. — Ilmasto troopillinen, v:n
keskilämpö Colonissa -†- 26,j° C. Atlantin
rannikolla sataa runsaasti. Colonissa vuotuinen
sademäärä on 3,108 mm (kuiva aika talvella) ; Ison
valtameren rannikolla sataa vain puolet siitä.
— Järviä ei ole. Joet ovat lyhyitä, sadeaikana
tavattoman vuolaita (suurimmat Panugo. Chepo
ja Tuira Ison valtameren, Chagres
Karaibin-meren rannikolla). — Kasvullisuus
(samanlaisia lajeja kuin Kolumbiassa ja
Keski-Ameriikassa) enimmäkseen mahtavaa aarniometsää, jossa
paljon arvokkaita puulajeja: Ison valtameren
rannikolla on pensas- ja heinäsavanneja.
Eläimistössä tapaa Etelä- ja Keski-Ameriikan
lajeja. — Asukkaista 1911 oli 191.933
sekarotuista. 48,967 neekeriä, 47,606 intiaania. 46,323
valkoista, 2.313 itä-aasialaista. Näistä oli
roomal.-katolisia 267,736. pakanoita 39,036,
protestantteja 26,829. buddhalaisia 2.088 henkeä. —
Elinkeinot vielä alhaisella kannalla, mutta
elpyvät Yhdysvaltain rauhoittavan ja järjestävän
vaikutuksen johdosta. Pääelinkeinona on
maanviljelys, joka tuottaa banaaneja, kookospähkinöitä,
kahvia, kaakaota, sokeria y. m. Metsistä
saadaan kautsukkia, mahonkia, parkitus- ja
väriaineita. Karjanhoito menestyy paikoitellen
mainiosti. V. 1907 P :ssa oli 65.000 nautaa. 18.500
hevosta ja muulia, 28.000 sikaa. n. 50.000
lammasta. P:n-lahdessa ja Coiba-saaren ympärillä
harjoitetaan helmisimpukkain ja pesusienen
pyyntiä. — Vuorissa on kultaa, vaskea, rautaa y. m.,
mutta vuorityö on vasta alullaan: kivihiiltä ei
ole. -— Lukuunottamatta P:n kanava-alueen
suuria kone- ja korjauspajoja P:ssa on vain muu-
tamia sokeritehtaita y. m. s. teollisuuslaitoksia.
— Rautateitä 1911 325 km (tärkeä
P:n-rata), rakennettavia 581 km. — Kauppalaivasto
1.166 rek.-ton. Tärkeimmät satamat Cliristobal
(Colonin satama; P:n-kanavan pohjoispäässä),
Balboa (P:u kaupungin satama; kanavan
eteläpäässä) ja Boeas del Toro. V. 1911 selvitettiin
8 milj. rek.-ton. — Ulkomaankauppa
1911: tuonti (ravintoaineita, kankaita, niine
raalituotteita, juomatavaroita) 51.2 milj. mk.
(26,5 milj. mk:n arvosta Yhdysvalloista), vienti
(banaaneja 11, i milj. mk., kivipähkinöitä,
vuotia, kultaa, kookospähkinöitä, helmiäistä!
14,8 milj. mk. (13,a milj. mk:n arvosta
Yhdysvaltoihin). — Rahayksikkönä on
Yhdysvaltain dollaria vastaava kulta&aZ&oa (= Smk.
5: 18); puoleksi sen arvoinen on hopeapeso.
Paperirahoja ei ole. — Opetusolot. V. 1910
P :ssa oli 257 kansakoulua, joissa 17,000
oppilasta (lisäksi P:n kanava-alueella 1,721
oppilasta) ; opetus maksuton. Koulu intiaaneja
varten. Yliopiston tapainen instituto nacional.
Nimellisesti P. on täysin itsenäinen,
todellisuudessa kokonaan riippuvainen Yhdysvalloista.
Valtiomuoto on v :lta 1904. Hallituksen
etunenässä on 4 v :ksi valittu presidentti, jonka
rinnalla 5-jäseninen ministeristö. Lakia säätää
32-jäseninen, joka toinen v. kokoontuva
eduskunta. Pääkaupunki P. 2. — Oikeuslaitos
4-astei-nen. Ylimmän oikeuden jäsenet määrää
presidentti. ylin oikeus asettaa ylä- ja
piirioikeuk-sien, piirioikeudet taas kunnallisten tuomioistuin
ten jäsenet. — Hallinnollisesti P. jakaantuu
7 :ään provinssiin, joita johtavat presidentin
määräämät kuvernöörit. — R a h a-a siat
erinomaisella kannalla. Yhdysvaltain kanava-alueesta
maksamasta 52 milj. mk:sta on 31 milj. mk.
sijoitettu kiinnityksiin New Yorkissa. Tulo- ja
menoarvio 1913-14 päättyi 39,- milj. mk:aan.
Paikallinen valtiovelka 1.: milj. mk. —
Sotavoimaa ei ole. Poliisijoukkoihin kuuluu 400
miestä. — P:n värit:
sininen-valkoinen-punainen. Lippu neliosainen: kaksi valkoista
neliötä, toisessa sininen, toisessa punainen tähti,
punainen ja sininen neliö.
Historia. Kolumbus kävi P:n kannaksella
1502; 1508 Hojeda (joka kenties jo 1499 oli
käynyt P:ssa) ja Nicuesa perustivat sinne
siirtoloita, ja 1513 Balboa löysi Etelämeren (Ison
valtameren). T. sai suuren merkityksen
läpikulkumaana Atlantin valtameren ja Ameriikan
länsirannikon välillä. Espanjan valta P:ssa
loppui 1821. P. kuului sitten enimmäkseen
Kolumbian tasavaltaan (muodosti 1841 Veraguan keri
lyhytaikaisen P:n kannaksen valtion). V. 1855
avattiin tärkeä P:n poikki kulkeva P:n-rata.
Kun Kolumbian eduskunta 1903 ei suostunut
luovuttamaan P:n kanavaoikeuksia Yhdysvalloille,
puhkesi P :ssa Yhdysvaltain avustama
vallankumous. joka teki P:n itsenäiseksi, vrt.
Panama n-k a n a v a.
2. Edellämainitun tasavallan pääkaupunki. Ison
valtameren rannalla, P:n-radan eteläpäässä,
vähän P:n-kanavan eteläsuusta itään; 37,505 as.
(1911). — Tuomiokirkko, hallituksen, piispan ja
kaupungin hallinnon palatsit, teatteri, useita
sairaaloita. muutamia oppilaitoksia. Sähköraitiotie.
P. ei kuulu kanava vyöhykkeeseen, mutta
Yhdysvallat valvovat kaupungin terveydenhoitoa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
