Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Panaman-kannas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1C1
Panaman-kannas— Panathenaia
162
kunnan jäseniä ja ministerejä lahjomallakaan
saada lisää rahoja, edes sulkukanavan
rakentamiseksi, teki yhtiö 1888 vararikon kulutettuaan
toista miljardia mk. Yhtiön johtajia ja
lahjottuja henkilöitä vastaan nostettu oikeusjuttu
uhkasi tärisyttää Ranskan tasavallan perusteita.
Uusi yhtiö Compagnie nouvelle tiu Canal de
Panama muodostettiin 1894 65 milj. mk:n
pääomalla, tehtävänään estää jo suoritettuja töitä
rappeutumasta. V. 1899 Yhdysvaltain hallitus
lähetti Keski-Ameriikkaan toimikunnan tutkimaan
eri kohtien soveliaisuutta tärkeäksi katsotun
kanavan rakentamiseen (kysymykseen tulivat
etupäässä Nicaragua ja Panama). Tutkijakunta
ehdotti jatkettavaksi P:n kaivausta, ja kuu
Englanti 1901 oli tyydytetty vakuuttamalla eri
kansallisuuksien alusten tasa-arvoisuus tulevassa
kanavassa (n. s. Hay-Pauncefot-sopimus), ostivat
Yhdysvallat 1902 ransk. yhtiön omaisuuden 207
milj. mk :11a (kauppaan sisältyi myöskin
Panaman rautatie) ja muodostivat Kolumbian
vas-taanhangoitteluun kyllästyneinä (P. oli
Kolumbian alueella) 1903 Panaman tasavallan (ks.
Panama 1.). Tältä Yhdysvallat 100 v:ksi
vuokrasivat P:n alueen (Panama canal zone),
vyöhykkeen 8 km kanavan keskiviivan kummallakin
puolen (Colonin ja Panaman kaupunkeja
lukuunottamatta) sekä lisäksi 4 saarta Panaman-lalidessa,
yhteensä 11.600 km- (144.614 as. 1910), maksaen
siitä kerta kaikkiaan 51,s milj. mk. sekä v:sta
1913 alkaen vuosittain 1.» milj. mk. Y. 1906
päätettiin kanava rakentaa sulkukanavaksi,
kustannukset arvioitiin 777 milj. mk:ksi (518 milj.
mk. alhaisemmiksi kuin tasokanavan). Töitä ja
kanava-alueen hallintoa johtamaan asetettiin
sotilashenkilöistä muodostettu Isthmian canal
corn-mission (hallinnon etunenässä v:sta 1912 alkaen
on Yhdysvaltain presidentin nimittämä
kuver-nööri). Suurimpia vaikeuksia kanavatyössätuotti
n. 16 km etelärannikolta olevan Culebran
harjanteen katkaiseminen, yhä uusiutuvat
maanvie-remät (Culebran leikkauksessa yksistään on yli
20 milj. m3 maata sortunut kanavaan) ja alussa
myös kurjat terveydelliset olot (keltakuume,
malaria). Uhraamalla 204 milj. mk. terveydellisten
olojen parantamiseen on kuolevaisuus P:lla nyk.
saatu alenemaan 10 °/0o :een (kuolevaisuus esim.
Venäjällä on 29.8 °/oo). — P:n pituus on 80,s km.
josta 15.3 km on syvennettyä uomaa Atlantissa
ja Isossa valtameressä. Atlantin valtamerestä
päin tultaessa noustaan Gatunin padon sivu (joka
sulkemalla Rio Chagres-joen juoksun patoaa
425 km3 laajan Gatunin tekojärven) kolmen
rin-nakkaissulun kautta Gatunin järveen, jonka pinta
on 26 m yi. merenp. N. 50 km Gatunin sulusta on
Pedro Miguelin sulku (Culebran leikkauksen
eteläpuolella), jonka kautta laskeudutaan
patoamalla Rio Grande-joesta muodostettuun
Miraflo-res-järveen. Siitä taas laskeudutaan kahden
Mi-raflores-sulun kautta Ison valtameren tasalle. —
P: n pienin syvyys on 12,s m. pienin pohjaleveys
90 m; sulkukammioiden pituus 300 m. leveys 33 m.
Kaivettu on 203 milj. m3 (ranskalaisten
kaivamasta 60 milj :sta m3:stä vain 25 milj. m3
hyödytti nyk. P:aa). Rakennuskustannukset
nousevat n. 2,000 milj. mk :aan. Työvoima on ollut
30.000-40.000 miestä. — P:lla on merkitystä
etupäässä Yhdysvalloille; Euroopan ja Aasian
välisessä liikenteessä se ei voi kilpailla
Suezin-kana-6. VII. Paineltu «/«14.
van kanssa. P. helpottaa Yhdysvaltain
Länsival-tioiden asuttamista ja niiden luonnonrikkauksien
käyttämistä. Arvaamattoman tärkeä P. on
Yhdysvaltain puolustukselle; P:n kautta
Yhdysvaltain itäinen ja läntinen laivasto pääsevät
helposti yhtymään tarvitsematta tehdä 2 kk.
kestävää kierrosta Kap Hornin ympäri. Kanavan
molemmat päät ja lähisaaret linnoitetaan lujasti.
— Kanavamaksut tulevat olemaan jokseenkin
samat kuin Suezin-kanavassa (6 mk. netto
rek.-tonnilta). Hay-Pauncefot-sopimuksen mukaan niiden
pitäisi olla samanlaiset kaikille kansallisuuksille
ja pitkien keskustelujen jälkeen asia 1914
päätettiin sopimuksen mukaisesti. [„Annual reports
of the Isthmian canal Commission"; Farnham
Bishop, „Panama, past and present"; Wegener,
„Der Panama Kanal".] E. E. K.
Panaman-kannas ks. Panama 1.
Panaman-lahti ks. Panama 1.
Panamerikanismi. Tätä nimitystä käytetään
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa viime aikoina
heränneestä pyrkimyksestä yhdistää kaikki
Ame-riikan valtiot Yhdysvaltain johdolla yhteiseen
politiikkaan etupäässä taloudellisella alalla. Tätä
varten on pidetty panameriikkalaisia kongresseja
vv. 1S89-90 VYashingtonissa, 1901-02 Meksikossa,
1906 Rio de Janeirossa, 1910 Buenos Ayresissa,
mutta tulokset ovat toistaiseksi vähäiset. [Fried.
„Pan-Amerika, 1810-1910".] J. F.
Pananglikaaniset konferenssit ks. L a
m-b e t h-k onferenssi.
Panaritium, sormipaise, sormen ajettuminen.
Panasea ks. Panakeia.
Panathenaia [ thé-], Ateenassa vuosittain
elokuussa Athene jumalattaren kunniaksi
vietetty juhla, Ateenan tärkeimpiä: se luultiin
perustetuksi Attikan yhdistymisen muistoksi [pan
= kaikki, siis: ..kaikkien ateenalaisten juhla").
Joka neljäs vuosi juhla vietettiin laajennetussa
muodossa, erittäin suurenmoisen mittakaavan
mukaisesti. Tämä n. s. „suuri P.-juhla"
perustettiin luultavasti 566 e. Kr.; myöhemmin pääsi
valtaan se käsitys, että sen oli perustanut
Peisistratos. Juhlaohjelman tärkeimmät piirteet
olivat tietenkin „pienelle" ja „suurelle"
P.-juhlalle yhteiset. Niitä olivat öinen
tulisoihtu-kilpajuoksu, suuri juhlasaattue, joka vei
akropo-liiseen nuorten ateenattarien valmistaman
kuva-ompeluksin kirjaellun uuden peploksen (hameen),
johon Athene Poliaan vanhanaikuinen pystykuva
! oli puettava ; suuret uhrit: urheilukilpailut,;
ase-tanssi: koorikilpailu: luultavasti kuului yhteisiin
aineksiin myös rapsodien lausuntokilpailu.
Suuressa P.-juhlassa tulivat (eri aikoina) lisäksi
m. m. kitaran- ja huilunsoittajain ja laulajain
kilpailut ja monenlaiset urheilukilpailut, joissa
pojat, nuorukaiset ja aikamiehet kilpailivat
erikseen; eri phylien varustamain sotalaivain
soutukilpailut: eri phyliä edustavien miesten välinen
pulskeuskilpailu j. n. e. Urheilupalkkioina
olivat Athenen kuvalla koristetut öljyamphorat.
| Suurissa P.-juhlissa juhlakulkue oli erinomaisen
komea. Y7leensä Ateenan kansa sai P.-juhlan
juhla-saatossa nähdä miltei kaiken, mikä sen
keskuudessa oli arvokkainta, kauneinta ja uljainta,
kulkevan silmiensä editse, jalan, ratsain tai
kilpa-vankkureissa ajaen. Tämä juhlakulkue on
kuvattuna Parthenon temppelin ihanassa
korkokuva-vvöhvkkeessä, ks. P a r t h e n o n. O. E. T.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
