Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankki - Pankkiiri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1S7
Pankkiiri—Pankko
<J.K-t« E Sehy twrr-»uii Suoiurn pankki
1811-1911**.) A’. K. (J. y
Pankkiiri ransk. engl. bankrr. it.
rahakauppia». henkilö, joka
harjoittaa pankkiliikettä diskonttaa vekseleitä. oetaa
a n ») ulkomaisia vekseleitä. toimittaa rahain
l*rimi*ii tekee kaup|taa arvopa|H-reilla.
ulkomaisella rahalla \ m välittää laiuain
hankkimisia j. n. e.
Pankkiirihuone ks. Pankkiiri.
Pankkiosoitua ks. Osoitus ja Sekki.
Pankki politiikka tarkoittaa > leeiisä julkisen
vallan |ieriaatteellista ja tosiasiallista suhtautu
kiista kaikkeen mikä koskee pankkien
toimintaa usein tätä sanaa käytetään myöskin
pankkien tai pankkiybtymäin periaatteista — ja
niiden sovelluttamise-ta — niideu oinaan
toimintaan :i..’ den yleensä tai johonkin sen erikoiseen
osaan näi den puhutaan esim. pankkieu
anto-tainauspolitiikasta diskontto- ja korkopolitiikasta
» m i Erotukseksi jälkimäisestä pankkien
omasta politiikasta »anotaan ensinmainittua,
val-tiun p aa, joskus yleiseksi p:ksi. — Koska
pankit suuretta osalta toimivat niiden haltuun
uskotulla vieraalla pääomalla, ja niiden toiminta
niinmuodoin koskettaa laajojen piirien etuja, on
raitio ainakin Rooman vallan njoistu asti
pitänyt tarpeellisena sekaantua niiden toimintann
lan - Lunnöksillä. Tätä nykyä on olemassa
erityisiä pankkilakeja erilaisia pankkeja varten,
mik.tli ne eivät ole yleisten yhtiölakien alaisia
."•’loiin–-.» on yhtiön harjoittamasta punkkiliik
kri-stä tätä nykyä voimassa asetus 10 p:ltä
toukok. 1886, vrt. Pankki; valtion Suomessa
arjoittarr, >sta pankintarkastuksesta ks.
Pan-kintarkastus). Sen johdosta, että valtion
p «-unen kaikkea kohdistuu setelinnntoon,
käytetään - maa p jo-kus merkitsemään se tel
i-pankkipolitiikkaa. [Scharling, [-„Bank-poiitik".]-] {+„Bank-
poiitik".]+}
Pankkipyhät ks. Bank holidays.
Pankkiraha. metallinpitoiguutensa ja painonsa
puolesta tarkoin määrätty raha, jota ei aina
ly>ty. vaan jota käytettiin ainoastaan
laskuni!. im entisi–ä giropnnkeissa. vrt. Pankki.
Pankkiseteli. painettu, tasaiselle summalle
la.llisesli käypää metallirahaa asetettu osoitus,
jonka »etelin liikkeeseen laskenut pankki
vaa-ditli<–.a lunastaa käyvästä metallirahasta. P. on
niinkuin ^-kkikin saanut alkunsa
talletustodistuksesta. sii!,<-n nähden, että pieitä yleisesti
otetaan rastaan maksun suorituksissa, vaikka
ii»ei»-.i valtioi–.-! siihen ei olekknan pakkoa, p.
on pidettävä r ihan rastikkeenn. Se eroaa
varsinaista pa|>erirah.i»ta siinä, että se ei käy
pnkko-kur–illa ja «-Itä »e on lunastettava;
epävarsinai-"•ii paperirahalta tnn* siinä, että sen
vakuutena aina on arvoainetta ja että sen liikkeeseen
laskijana Uralli>esti on yksityisoikeudellinen
laitos eikä raitio. Kuitenkin p. suuresti lähenee
paperirahaa jm setelipankki on raltiolaitos tai
jo< raitio hädän aikana sensijnan, että se itse
laskisi, liikkerx-en seteleitä, pukottaa setelipankin
antamaan itselleen lainaksi niin pnljon pieitä,
• itä pankki enää voi lunastaa niitä käteisellä.
Th-.. tapauku-ta valtio tavallisesti mllllrää
p eillf pakkokurssin. ja p. on silloin
varsinaisen paperirahan kaltainen. — Suomessa on tätil
nykyä ainoastaan Suomen pankilla oikeus laskea
liikkeeseen p:eitii. vrt. Pankki ja
Setelin-a n t o-o i k e u s.
Pankkivaliokunta, valiokunta, jonka Suomen
eduskunta kuikilla varsinaisilla valtiopäivillä
isottua. Sen tulee. Valtiopäiväjärjestyksen 44 §;n
mukaan, tutkia Suonien pankin hallintoa ju
eduskunnan hoidossa ju rustattavana olevien
rahastojen tilaa sekä alitan siitä kertomus ja
ehdottaa ne määräykset mainittujen ruhastojen
hallinnosta. mitkä katsotaan tarpeellisiksi.
Käytän-niis-.i on p:n valmisteltaviksi annettu eräitä
punkkilninsiiädäntöä koskevin asioitu eikä siis
rajoitettu sen tehtäviä yksistään Suonien
punkkia koskeviin kysymyksiin. Pissa tulee olin
vähintään kaksitoista jäsentä (V. J. 35 §).
ks. Pankkivaltuusmiehet. Pankki.
R. E.
Pankkivaltuusmiehet, eduskunnan
vulitse-mat henkilöt, joitten tehtävänä on valvoa
Suomen pankin hallintoa silloin, kun eduskunnalla
ei itsellään ole siihen tilaisuutta. l’:n
asettamisesta -älidetään Valtiopäiväjärjestyksessä (74 §),
että eduskunta nsettaa p. valvomaan eduskunnan
hoidossa ja vastattavana Suomen pankissa ole
vien rahastojen hnllintoa ju vahvistaa
johtosäännön heille. P;iä on kuusi; asioita, joistn
johtosäännössä ci ole toisin määrätty, suuttua
kuitenkin kolme vnltuusmiestä käsitellä. P. valitaan
varsinaisilla valtiopäivillä ja heidän toimensa
alkua heti kun vaali on suoritettu. Vuosittain
heistä erona vuoron mukaan kaksi. Jos joku
valtuusmies sitä ennen olisi toimestaan luopunut,
vulitaun uusi siksi ajaksi, mikä eronneella olisi
ollut jäljellä. Vaalin toimittavat eduskunnan
pankkivaliokunta ja eduskunnan valitsijamiehet
siten, että vuoron mukaan eroavien sijaan
valitaan umpilipuin yhtä monta pankki valtuusmies tä,
toinen olemaan osallisena kaikissa pm
käsiteltävissä asioissa, toinen, eri vaalilla valittu,
olemaan osallisena niitten asiain käsittelyssä, jotka
ovat kaikkien p:n yhteisesti ratkaistavat.
Samalla tavalla valitaan vuosittain neljä
tilintarkastajaa sekä tarpeellinen määrä p:n ja
tilin-tarknstnjnin varamiehiä. Johtosäännön, jonka
eduskunta piile vahvistaa (ja joka siis ei
ole hallitsijan vahvistettava), tulee pysyä
Suomen pankin yleisen ohjesäännön rajoissa, jonka
eduskunta on hyväksynyt ja hallitsija
vahvistanut (ks. Pankki). — Nykyinen johtosääntö
on annettu 1!) p:nä manlisk. 1908.
Johtosääntö erottaa toisistaan ne tehtävät, jotka ovat
kaikille valtuusmiehille yhteiset, sekä ne asiat
jotka vaativat vain niitten kolmen
valtuusmie-lien läsnäoloa, joitten tulee olla mukana
kaikissa valtuusmiesten käsiteltävissä asioissa.
Viimeksimainitut nauttivat palkkiota 4.000 mk.
vultiiusmiehen tointa varten TTelsinkiin
muuttanut lisäksi 2.000 mk.), muille maksetaan
palkkiota jokaiselta kokoukselta. Helsingissä asuville
20 mk., muuulln asuville 30 mk. sekä
matkakulujen korvaus. R. E.
Pankko on ehkä nlkuunn merkinnyt koko sitä
puista lavamaista alustaa, jolle savu-uuni rakeo
nettiin; myöhemmin etupäässä keitintulisijana
käytettyä utininsuun edustaa, harvemmin uunin
kupeella olevaa penkkiä. Savossa ja savolaisella
Pohjanmaalla sanottiin tavallisesti seinän
puo-lista päiltii pieneksi. 1 i e s- 1. rik kopiksi,
päinvastaista pilätä isoksi piksi I. p:n n u r-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
