Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pankko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
131 Pannus-
Kuibin. joka lopulla «taitaa aiheuttaa
pau-cut) ra . tami-cn P. on pääasiallisesti
kalsiumkarbonaattia ja -suliaattia. P:n muodostumista
vpulaan rotaa nlrltu|üiu l&mmittiliiiHlln vettä tai
•auttamalla kalsiumi kemiallisin keinoin.
K. il nm.
Paunut lat sarwkalvon unen*. vrt. S i 1111
ä-taudit.
Panoftalmiitti kreik. mIh - koko, ja
ophlltal-mo t - killui), koko silmämunnn tulehtumiucu.
rrl. Silmätaudit.
Pano- ja ottotili ks. Pankki.
Panoptikon 1. p a n o p t i k u m i (kreik. /»in
kaikki, ja opitko’* = näkemistä koskeva), laitos,
jo–a on kaikkea nähtävänä", erilaisten
esine-kokoelmiin näyttely, vara. iso vahakuvain
näyttely ; ihmenäyttelv.
Panoraama (kreik. /«in = kaikki, ja horiYn =
katsella), vleisnäköala. yleisnäköalau esittävä
kuva. varsinkin pyöreään katsomoon asetettu
kuvasarja, jota voi kuvitella katsovansa
ikäänkuin kuvattujen maisemien keskustasta.
Panalavisml kreik. piin = kuikkil. aate
kuikkien slaavilaisten kansain
yhteenkuuluvaisuu-dt-t.i kulttuurin ja mikäli mahdollista myöskin
pvliitti-ella alalla, alkoi 19:nnen vuosis.
alkupuolella t-ekkiläisten keskuudessa. Tosin oli
Venä-llle siirtynyt kroatilainen Krizanif (ks. t.) jo
tT n neliä \uo-i- kirjoittanut kaikkien
slaavilaisten yhteenliittymisestä, mutta ilman
minkäänlaista tulosta. Vasta senjälkeen kuin Josef
l><,irovsky k- t oli tieteellisesti osoittanut
>1 ivilai-teu kielten likeisen sukulaisuuden
tois-tin-i kaif-si, heräsi tsekkiläisissä, jotka
yksi-nään ollen tunsivat itsensä liian heikoiksi
saksalaisuutta vastaan, ajatus kaikkien slaavilaisten
«olidarisuudesta. Tämän uatteen
voimallisim-mnk-i ajajaksi tuli runoilija Jan Kollär (ks. t.),
jonka innostuksen yleisslnavilaisuudcn asiuuu oli
herättänyt slaavilaisin ihannoiva Herder ja
aikuisemmin alkanut ja varsinkin
uskonpuhdistus-jn\Li.-i l\’artburgi–a voimakkaasti
esiinpuhjen-nut ylri»aksalainen liike. Kollärin p. ei ollut
\.i! imin.i–.ikään määrässä poliittinen. Sen
si-rnllinnä ihanteena oli Ilerderin
humaniteetti-aate >1 tavilnisen solidarisuuden tuli ilmetä vain
kulttuurin ja etupää–ä kirjallisuuden alalla ja
• ivUtyneilten slaavilaisten oli opittava toistensa
kielt-i. Maavilai-ten kielten ja muinaisuuden
tutkimus antoi tälle aatteelliselle liikkeelle yhil
uutta vauhtia ja vallankumousvuonna 1848 se
Pr» rin *kiavilaiskongre*»is»a siirtyi jo
valtiol-I• –-11< ilalle. Palaekt ja varsinkin Havltèek
johtivat tsek. p n renalisemmalle alalle: Itävallan
li I -ikarin slaavilaisten kansain on saatava
itse-’ allinto ja |lahti,uririlaincn monarkia on
rakennettava lnttovaltioaatteen pohjalle noudattamalla
kan-nivaltaisiä periaatteita. Tsek. vnikutitksen
alai*ena kehittyi myöskin eteläslaavit, p.iks. I I I
y-rismii. Slovaakkien keskuuteen levitti p .n
aatteen AtAr ’ks. t.), joka haaveksi yleissloavilnista
liittoa Venäjän ja venäläisen kirkon johdolla.
Venäjälle tuli p:n aate Prnagissa opiskelleiden
slavistien kautt ■ ja käsitettiin niellä slaavilaisten
yhteenliittymiseksi Venäjiin johdolla, jolloin
venäjiin kieli ja veri. kulttuuri sekä kreik.-katol.
uskonto saisivat >laavilaises-a maailmnssa
valta-aseman ’ks. Slavofiilit). Myöskin Puolassa
uneksittiin I9:nnen vuosi», alussa slaavilaisten yli-
Panssari 192
teenliittyinistä puolalaisten ja katolisen uskonnon
j johdolla Filosofisesti perustellen käsitteli tiitii
k\sym\stii Iloene Wrofiski (ks. t.), niinikään on
\li. kiewicz Towiurtskiu mystisismin vaikutuksen
ilui-eiia kirjoittunut puolalaisten tehtävästä
slna-viluisten johtajana. Toiselta puolen tsek. p:u ja
toiselta puolen Miekiewiciin ..Puolan kansan
vaelluksen kirjan" vaikutuksesta syntyi
vähävenii-lainen eli ukrainalainen p„ jonka henkisiksi
johtajiksi tulivat historioitsija Kostomnrov ja
runoilija •sevdenko. Heidiin ihanteennau oli
slaavilainen demokraattinen liittovaltio, jossa eri slaav.
kansat olivat tnsa-arvoiset. P:lla on
senjiil-keen ollut enimmät kannuttajat Venäjällä.
Böömi".i ja eteläslaavilaisten keskuudessa. V. 1905
yritettiin p. siirtää käytänuöllisemmiille alalle.
1’ämän n. s. uuspanslavismin harrastajat
kokoou-!uivat 1910 kongressiin Sofiassa ja piiiittiviit
perustaa slaav. sähkösanoma- ja teatteritoimiston.
matkailijayhdistyksen j. m. s. J. J. M.
Panspermiateoria (kreik. /hin = kaikki, ja
sperma = siemen), oppi, jonka mukaan
avaruudessa harhailee suuret joukot pienimpiä
..eliiniän-ituja", jotka voivat tavalla tai toisella joutua
taivaankappaleihin ja, jos olosuhteet ovat
suotuisat, antaa aiheen elollisen luonnon syntyyn. P:n
tapaisia mielipiteitä on esitetty jo viime
vuosisadan alkupuoliskolla. Viimeksi on Svante
Arrhenius saattanut p:n keskustelun alaiseksi
esittämällä sen selitykseksi teorian, että valon
säteily-paine saattaisi kuljettaa pienimpien eliöiden, esim.
bakteerien, itiöitä halki avaruuden
taivaankappaleesta toiseen, vrt. Alkusynty. /. V-».
Panssari (ruots. pansar, saks. Pamer, it.
panciera <. poticia = vatsa), metallista tai muusta
lujasta aineesta tehty taipuisa suojavarustus,
jollainen keskiajalla ja vielä myöhemminkin
kuului soturin ja varsinkin ritarin sotisopaan.
Nykyään p:lln tarkoitetaan sota-alusten,
linnoitusten ja niiden osien rauta- tai teriispeitettä, jonka
tarkoituksena on olin suojana vihollisen
ammuntaa vastaan. P:ii pääominaisuudet ovat
läpitunkemat tomuus, kimmoisuus ja sitkeys.
P.-rakonnetta käyttivät ensi kerran
englantilaiset ja ranskalaiset Itämaisessa sodassa n. s.
uivissa pattereissa. Kihlattujen tykkien
tultua käytäntöön 1860-luvulla ruvettiin
varustamaan sota-aluksia ja rannikkolinnoituksia
p.-peitteellii. Myöhemmin otettiin p.-suojukset
käytäntöön myöskin maalinnoituksissa ja
varsinkin niiden tilkoliunueissa. ks. Panssari
patteri, Panssaritorni,
Panssarikil-v e t, Panssarialus.
P. tehdään hitsaamalla yhdistetyistä rauta- tai
teräslevyistä, n. s. p.-l e v y i s t ii. Ensimäiset
p.-levyt (uivissa pattereissa) olivat n. 110 mm:n
paksuisia valssattuja valurautalevyjä.
Ampuma-aseiden kehitys vaati lisäämään p:n paksuutta
<jopa 80 cm:iin saakka). Samalla koetettiin
li-siitä sen vastustuskykyä käyttämällä sen
valmistukseen toisia aineita. V:n 1878 jälkeen tulivat
käytäntöön n. s. c o m p o u n d-1 e v y t: levyn
sisäosa oli takorautaa ja sen päälle oli
ulkokerrokseksi valettu martin-terilstä. Levyjen
pituus oli 5-0 m jn leveys 1 m. Ne kiinnitettiin
teräksisillä ruuvipulteilla 30-40 em paksuun
t e ii k-pniseen alustaan, jonka tehtävänä oli
j.ikaa -ysäys suuremmalle alulle ja lisätä
vastustuskykyä. 1880-luvulla tulivat käytäntöön
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
