Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pantteri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
201
Pantteri—Panttilaitos
202
asetus 33, 37 Rakennuskaari 17: 17. v:n 1886
metsälaki 47 §). Pantin 1. tunnustodisteen otta
minen näissä tapauksissa vaikkapa väkivallalla
on rikosoikeudellisesti suojattu, Rikoslaki 33:17.
Itsepanttaus on edelleen sallittu ravinnosta, liuo
neenvuokrasta v. m., kun velallinen tahtoo ntat
kustaa paikkakunnalta. Rikoslain
voimaanpanoasetus 22 §. Virka-apu laitonta itsepanttausta
ja omankäden ulosottoa vastaan on säädetty ulos
ottolain 7:14:ssä, sekä rikosoikeudellinen suoje
lus sitä vastaan Rikoslain 16: 14:ssä. Oikeus
tun-nustodisteeseen on sisällöltään pidäty s- 1. re
tentsionioikeus (ks. t.l, joka kestää kunnes syyl
linen on asettanut pantin tai muuten tehnyt
selvän puolestaan. El. K.
Pantteri 1. leopardi (Felis pardus). kissan
sukuun kuuluva petoeläin, levinnyt koko Afrik
Panttereita.
kaan ja eteläiseen Aasiaan, Vähästä-Aasiasta
Kiinaan saakka. Eri seuduissa tavataan
erilaisia muunnoksia, jotka usein on erotettu eri
lajeiksi (..pantteri" Aasiassa. ..leopardi" Afrikassa
y. m.). Aas. p:n ruumiin pituus on n. 2 m.
häntä n. 80 cm: afr. p. on jonkun verran pienempi.
Väritykseltään p. muistuttaa suuresti jaguaaria.
Pohjaväri on tav. keltainen, muualla paitsi
vatsa-puolella on tiheässä mustia, suureksi osaksi
ren-kaanmuotoisia pilkkuja; ruskeahkoja, mustia
y. m. muunnoksia tunnetaan myös.
Rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan p. on joka suhteessa
tyypillinen kissaeläin, ehkä täydellisimmin
kehittynyt niistä kaikista. Ravinnokseen se
käyttää etenkin antilooppeja, vuohia ja lampaita;
karjalaumaan päästyään se tappaa kaikki, mitkä
saa kynsiinsä. Ihmistä p. yleensä välttää, mutta
on hänellekin vaarallinen. — P:ia pyydystetään
etupäässä loukuilla ja raudoilla. Kaunista
nahkaa pidetään suuressa arvossa. Roomalaiset
käyttivät p :eita aikoinaan sirkustaisteluihin.
P:n lähisukulainen on keskiaasialainen i
r-b i s-p. (F. unda). Se on vähän p:ia pienempi,
leveäpäinen. pitkäkarvainen, väriltään vaaleampi;
kiipeilee mielellään puissa ja hyökkää sieltä
saaliinsa kimppuun. 1. V-s.
Pantterikissa, ozelot 1. otselotti (Fe
lis pardalis), kissan sukuun kuuluva petoeläin,
muistuttaa pantteria, mutta on pienempi
(ruumis n. 90 cm. häntä 40 cm pitkä). Asustaa
Pohjois- ja Etelä-Ameriikassa tilleissä metsissä ja
käyttää ravinnokseen lintuja ja pienehköjä
nisäkkäitä. Nahka arvokas. I. V-s.
Pantti on vieras esine tai omaisuuden arvoi-
nen oikeus, joka jollekulle henkilölle on vakttti
tena esineen omistajan velasta, ks.
Panttioikeus. El. K.
Panttilainakonttori ks. Panttilaitos.
Panttilaitos. Ennen v. 1898 ei Suomessa ollut
muita erityisiä säännöksiä panttilaitoksista kuin
senaatin kullekin vahvistamat omat säännöt:
niitä koskivat kuten muutakin panttiliikettä
yleisen lain määräykset. Huhtik. 19 p. 1898
annetulla asetuksella annettiin erityisiä
panttilaitok-sia koskevia määräyksiä, joita sam. p :nä annetun
julistuksen kautta yksityiskohtaisemmin vielä
selvitettiin sekä asetettiin nämä laitokset
erityisen valtion asettaman tarkastajan valvottaviksi,
jolle tarkastajalle vahvistettu johtosääntö on
vahvistettu niinikään huhtik. 19 p. 1898.
Edellämainitun asetuksen mukaan saadaan
panttilai-nausliikettä Suomessa ammattina harjoittaa
ainoastaan kaupungissa ja hyväntekevää
tarkoitusta varten, ja siihen on oikeutettu
asianomaiselta kuvernööriltä luvan hankittuaan joko
kaupunkikunta tahi sitä tarkoitusta varten
perustettu osakeyhtiö. Se voitto, mikä
panttilainaus-liikkeestä lähtee, on käytettävä lainauskoron
alentamiseen talli muuhun lainaehtojen
huojentumiseen. Kuitenkin vähennettäköön vuosi voitosta
enintään 6 prosentin korko" liikkeeseen pannusta
pääomasta ynnä tarpeelliset käyttökulungit ja
vararahastoon menevät määrät. Milloin
vuosivoitto ei riitä niin suuren koron jakamiseen,
kuin on säädetty, täytettäköön vajaa seuraavien
•.nosien voitosta. Panttilaitoksessa on pidettävä
erityisiä asetuksessa tarkemmin määrättyjä
kirjoja. Ei korkoja eikä mitään muitakaan
maksuja, joista on sovittu, ole lupa edeltäpäin kantaa.
Panttilainan maksuaikaa ei saa asettaa
lähemmäksi kuin neljän kuukauden päähän lainan
antamisesta. Jos lainaa ei lunasteta määrätyn ajan
kuluessa, on laitos oikeutettu pantin
huutokaupalla myymään eikä laitos silloin ole
velvollinen noudattamaan mitä Kauppakaaren 10 luvussa
määrätään pantin kuuluttamisesta ja
arvauttami-sesta. Ennenkuin pantti on huutokaupalla
myyty, on lainaaja oikeutettu lunastamaan
pantin korvattuaan laitokselle ne kulungit, jotka
laitokselle aiotun myynnin kautta ovat tulleet.
Ylijäämä, joka on panttia myydessä syntynyt,
joutuu lainanottajan hyväksi, jos hän yhden
vuotien kuluessa myymispäivästä lukien
ilmoittautuu sitä nostamaan. Jos panttilaitos lopettaa
liikkeensä, joutuu mahdollinen ylijäämä,
sittenkuin osakeyhtiössä osakkeenomistajat ovat
saaneet takaisin sen. minkä liikkeeseen ovat
panneet, kunnan omaksi käytettäväksi samanlaisen
laitoksen hyväksi talli muuhun samanlaatuiseen
tarkoitukseen. Luvattoman panttilainausliikkeen
harjoittamisesta on sakkoa 50-1,000 markkaan.
Suomessa toimii nykyään 5 panttilaitosta.
joilla on 9 konttoria; niistä on 6 Helsingissä
ja Turussa. Viipurissa ja Hämeenlinnassa
kussakin yksi. Jouluk. 31 p. 1913 oli lainaksi
annettujen varojen summa yhteensä Smk. 2.670.109
sekä lainojen luku 128.461. Keskimäärin oli
lainan suuruus Smk. 20: 78. mutta vuoden kuluessa
annettujen lainain keskimääräinen suuruus oli
Smk. 16:71. Vuoden ajalla annettiin uusia lai
noja Smk. 4.693.400 ja uusittiin Smk. 4.323.722.
Lainoista poistettiin taas maksamalla Smk.
4.189.727. uusimalla Smk. 4.346.694. huutokau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
