Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pantturit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9UT
Paperi
Paperi ruot», pmy^r. ransk. ja saks. poptrr.
easl j-!* i i ott -aaiiut nimensä Cypcrax /’opyrns
»inu-otå k\.vista. ju-ta ennen nunnoin
valmistettiin papyrusta k*, t.i. vanhan ajan „paperia".
Paperiteollisuus käsittää sekä
varsinai–•-a |-sper > >lmt*tukseu ett.i myöskin -in
raaku-...,r ,!. p mvanukkeen ja selluloosan y. m.
kuituaineiden \i>lniistanii-eu -ekii paperinjalostuksen.
Ollet. alkujaan kotoisin Itii Aasiasta, jossa
var–inkia japanilaiset ovat kehittäneet
puperiuvul-luftustaitloB korkealle, siirtyi paperinvalmistus
»rali*lai«teu välityksellä K-panjaau ja sieltä
l_ ..-:U vuc-i- itiuiihiin Eurooppaan.
Varsinkin Italiassa >e keskiajalla kukoisti, samaten
saksassa Ranskassa Hollannissa ja Englannissa,
(oi-ta viimemainitut kaksi maata saivat l7:nucn
viii.-i- lopulla suuremman merkityksen p:ia vai
.".is|a«iinmina. alituisten sotien haitallisesti
vaikuttuiKeski Euroopan p.-teollisuuteen. P:ia
valmistettiin ISntien vuosi- alkuun asti
vksin-oiMaan käsin pienissä paperimyllyissä,
raakanne ua käyttämällä ryvsvjä. laijitellut ryysyt
saivat kosteina kasassa hiukan mädätä, jotta
pehmenisivät. Sitteii ne leikattiin kappaleiksi
ja survottiin hajalle survinkauknloissa, joissa
r- .lukt-nk.u-et moukarit iskivät veteen
sekoitet-tiija ryysyjä hienoksi rna-saksi. Tätä massani
pantiin säiliöön kyyppiin, josta paperintekijii
kehyk-ellään. kaavulla, nosti niin paljon massaa.
• °lä sai arkin muodostetuksi. Kaavan
muodostaa arkin kokoinen metallirerkkopohja ja sen
vmpärillä puinen kehys. Massaa kaavalla
kyy-pistä nostettaessa juoksi siinä oleva vesi kaavan
metalliverkon läpi. mutta kuidut jäivät
kerrokseni verkon pinnalle muodostaen paperiarkin.
Arkki pantiin vilttien väliin ja useammasta
pa-(»riarki-ta -eka välillä olevista vilteistä
nuio-do» tunnt ka-a vietiin ruuvipuristimeen, jossa
puristettiin ve-i paperista ja saatiin arkit siten
lujemmiksi. Senjälkeen ripustettiin arkit
kuivamaan. upotettiin liimajiuokseeti, kuivattiin
uudelleen ja kiilloitettiin. Paperikoneen
keksinnön jälkeen on käsipaperin valmistus jäänyt yhä
vähempään. Nykyisin tehdään käsin etupäässä
y lei Ii syys papereja, mutta myöskin eräitä
piirustukseen ja taiteellisiin tarkoituksiin käytettyjä
w-kä muutamia muita jalompia paperilajeja
valmistelaan käsin. Käsipaperitehtaita on
eniten Fnglannissa ja Italiassa: Suomessa on
käsi-paperia viime aikoina valmistettu ainoastaan
Tervakosken paperitehtaalla.
Kuvn lloltanierl
Kuva 4. Katanteri.
Koneellinen
paperinvalmistus alkoi
l’J:nuen vuosis. alussa
senjälkeen kuin ranskalainen
Louis Robert oli keksinyt
paperikoneen ja englantilaiset
veljekset Fourdrinier ja
Dryan Donkin tehneet sen
käyttökelpoiseksi.
Paperimassa hienonnetaan
koneellisesti valmistettaessa h o
l-la n terissä, jossa
raaka-aineet-, lumput, selluloosa tai
puuvunuke jauhautuvat
nopeasti pyörivään valssiin
kiinnitettyjen terien ja
kone-ammeen pohjassa olevan
terib-ryhmiin pohjaterien välissä.
Jauhautuvaan massuan
sekoitetaan liimat, värit ja
tarpeen mukaan n. s. täytteitä,
mineraalisia lisäaineita,
kuten kiinasavea. kipsiä ja
talkkia, joiden tarkoituksena
on tehdä paperi
pehmeämmäksi ja sileäpintaisemmaksi.
Hollanterista joutuu hienoksi
jauhettu massa
paperikoneeseen. Tavallisen paperikoneen
perusmalli on t a sotu tik
i-paperikone, jolla paperi
valmistuu seuraavasti. Massa
vuotan (kuva 3) hollanterien
ja paperikoneen viilillä
olevasta säiliöstä n tunkille fc.
päättömälle
metalliverkko-kankaalle. joka valssien
kannattamana liikkuu
kauempana olevia pusertimia kohti.
Tuukin yli ulettuvat
kuohu-laatat tasaavat. rnaHsavirran
ja tuukin reunoissa kulkevat
!•»• t Paperia taimisto» luuta (vaatia kuva).
Kuva 3. Paperikone kaavamaisesti esitettynä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
