Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parafyysi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2:57
Parafyysi Paraguay
238
selventävä esitys jostakin tekstistä. — Jtus.,
sävellyksen sovittaminen toisille soittimille,
lisäämällä siilien uudesta soitinnuksesta aiheutuvia
sävel- tahi sointuaiheita. I. K.
Parafyysi ks. N e s t e r i h 111 a.
Paragenesis (kreik. para’ = vieressä, ja
genesis = synty), mineraalien esiintyminen
syntyperäänsä nähden yhdenmukaisina ja
lainmukaisina seurueina. (E. M-nen.)
Paraglobuliini, pseudoglobuliini,
se-rumglobuliini, globuliineihin kuuluva
munanval-kuaisaine.
Paragneissi ks. Gneissi.
Paragoniitti ks. K i i 1 1 e.
Paragrafi (kreik. para’graphos),
pykälänmerkillä (§) varustettu osasto kirjoituksessa tai
kirjassa, pykälä.
Paragrafia (kreik. pora’= ohella, ja graphein
= kirjoittaa), aivovammasta johtuva puutteellinen
kyky oikein kirjoittaa kirjaimia ja sanoja, vrt.
A g ra f ia. (E. Th-n.)
Paraguay [-gva’i] (Hio P.), joki Etelä
Amerii-ka»sa, Paranän suurin lisäijoki, alkaa Matto
Grossolta 350 111 yi. merenp., virtaa eteläistä
pääsuuntaa ensin Brasilian alueella (m. m. Xarayes
nimisen suunnattoman suoseudun läpi), sitten
Brasilian ja P.-valtion rajalla, Bio Apa nimisestä
lisäjoesta (vas.) alkaen viimemain. valtiossa,
saatuaan Pilcomayo nimisen lisäjoen oik., P.-valtion
ja Argentiinan rajalla; laskee 25 km Corrientes
nimisen kaupungin yläpuolella ParanA-jokeen;
pituus 2,200 km. keskileveys 500 m, syvyys 3-22 m,
vesialue 1,148,000 km’. ’ Höyryaluksilla
kuljettava 1,900 km. " ’ (E. E. K.)
Paraguay [-gva’i] (virall. Republica del P.),
tasavalta Etelä-Ameriikan sisäosissa, P.-joen
alajuoksun. Rio Pilcomayon ja Paranän välissä,
Brasilian, Bolivian ja Argentiinan ympäröimä:
•53,100 km’, n. 800,000 as. (1911; 1865 1,337,439
as., 1873, naapurivaltioita vastaan käydyn
tuhoisan sodan jälkeen vain 221,079 as., joista
28,746 miestä). — P.-joki jakaa valtion kahtia.
Itäinen osa, P. orientoi, on idässä harvaan
asuttua. metsäistä, epätasaista ylänkömaata
(Brasilian ylätasangon jatkoa, korkeimmat kohdat
700 m yi. merenp.), lännessä P.-joen alueella
enimmäkseen taajemmin asuttua tasaista
savanni-seutua (paikoitellen soita ja järviä, suurin
La-gnna Ipoa). P.-joen länsipuolella on harvaan
asuttu, osittain aivan asumaton Gran Chaco
(ks. Chaco ja Argentiina).
Vuoriperus-tan geologia on vielä melkein tutkimatonta.
— Ilmastossa huomattavia eroavaisuuksia
talven (huhtik.-syysk.) ja kesän (sadeaika) välillä
Asuneionissa tammik:n keskilämpö 27.»° C,
kesäk :n + 14.j° C. Etelätuulet tuovat viileyttä,
pohjoistuulet hellettä. Ilmanala yleensä
terveellinen. Asuneionissa sataa v:ssa 1.438 mm. —
Pääjoet Paranä, Paraguay ja Rio Pilcomayo,
kaksi ensinmainittua tärkeitä kulkuteitä. —
Kasvisto ja eläimistö samanlaiset kuin
Brasilian ja Argentiinan lähiosissa. Matte-pensas
(Ilcx paraguaiensis) on ominainen P:lle. —
Väestöstä suurin osa kuuluu
guarani-intiaa-neiliin (osaksi sekarotua), joiden kieli on
puhekielenä (kaupungeissa myös virallinen espanjank.).
Gran Chacolla on villejä toba-, lengua-,
guay-cnrü- y. m. intiaaniheimoja (n. 100.000 henkeä).
- Pääuskonto katolinen. — Ulkomaalaisia P:ssa
1900 oli 18,286. niistä 9,306 Argentiinasta. —
Kansanopetus maksuton, pakollinen; 1911 oli
800 kansakoulua, joissa 50,000 opp. Yliopiston
tapaiuen laitos on Asuneionissa (120 opp.). —
Elinkeinot vielä alkuperäisellä asteella
Tärkein on karjanhoito; 1912 nautakarjaa oli
n. 3 milj., hevosia 182,790, lampaita 214,060,
vuohia 32,334. sikoja 23,900 kpl. Maanviljelys
tuottaa maissia, maniokkia, papuja, tupakkaa,
hedelmiä. Metsistä saadaan arvokkaita puulajeja,
quebracho-puuta, matte-teetä, jota nyk. kuitenkin
saadaan etupäässä viljelyksistä. — Vuori perässä
011 useita hyödyllisiä mineraaleja, kivihiili
kuitenkin puuttuu. — Teollisuus supistuu
par-kitusaineiden. juomatavaroiden,
teurastustuottei-den ja sokerin valmistukseen. — Rautatie
Asuncionista Encarnacioniin Paranän rannalla;
373 km (1911). Sähkölennätinlinjoja 4.000 km;
postiasemia 385 (1912). Jokiliikenne vilkas; P:n
piiäsatamassa Asuneionissa selvitettiin 1911
314.441 rek.-ton. Säännöllinen höyrylaivayhteys
main. sataman ja New Yorkin välillä. —
Kauppa (1912; milj. mk.): tuonti 26.5 (n. ’/.
kangasta varoi ta), vienti 21,1 (1911: 24.5, josta
puutavaroita 5,», vuotia 5,i, tupakkaa 3,«,
quebrachoa, matte-teetä). Tärkeimmät
kauppa-tuttavat ovat Argentiina, Saksa ja Englanti.
— P:n tasavallan pankki avattiin 1908, pääoma
31,i milj. mk. — Rahayksikkönä (ja
harvojen nikkelirahojen ohella ainoa käytännössä
oleva raha) on paperijieso = Smk. 0 : 35.
Kulta-peso = Smk. 5:02. — Mitat ja painot
metriset v:sta 1870. — Valtiomuoto v :lta
1870. Hallituksen etunenässä on 4 v:ksi valittu
presidentti, jonka rinnalla 5-jäseninen
ministe-ristö. Senaattiin kuuluu 13 6 v:ksi,
edustaja-kamariin 26 4 v :ksi valittua jäsentä.
Presidentti määrää ylimmän tuomioistuimen jäsenet
4 v:ksi erältään. — Hallinnollisesti P.
jaetaan 24 piirikuntaan. — Pääkaupunki Asun
c i o n. — Tulo- ja menoarvio v:lle 1913: tulot
24 milj. mk. (tuontitullista 12,7 milj. mk.),
menot 26,4 milj. mk. Valtiovelka (lukuunottamatta
suunnatonta sotavelkaa Brasilialle ja Argentii
nalle) 1912 62,7 milj. mk. Ennen 1865-70 n
sotaa valtion rahavarain tila oli loistava. —
Sotavoima rauhan aikana n. 2,600 miestä. Pieni
jokisotalaivasto. — Lipusta ks. liitekuvaa art.
Lippu. E. E. K.
Historia. Sebastiano Caboto tunkeutui
1526-30 Paraguay-jokea myöten nyk. P :hyn
saakka, ja Salazar perusti 1537 Asuncionin.
V. 1609 ensimäiset jesuiitat ilmestyivät
maahan. He käännyttivät alkuasukkaat
kristinuskoon. opettivat heille maanviljelystä, karjan
hoitoa ja teollisuutta, sekä perustivat P:n
teokraattis-patriarkallisen valtion, joka
ainoastaan nimeksi oli Espanjan ylivallan alaisena.
Valtion keskuksina olivat Asuneionissa ja Cordo
bassa sijaitsevat kollegit, Intiaanien
suorittaman maanviljelystyön tuotteet säilytettiin
varastohuoneissa, joista niitä jaettiin
tarvitseville: ylijäämällä käytiin tuottavaa kauppaa.
Eurooppalaisia ei laskettu intiaanien asunto
paikkoihin. Jokaisen intiaanin täytyi oppia
lukemaan ja kirjoittamaan. V. 1767 jesuiitat
kar-koitettiin kaikista Espanjan ameriikkalaisista
alueista, kuten edellisenä v. emämaasta; P:n
je-suiittain lähetysasemat jaettiin nyt Espanjan ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
