Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pariisi - Pariisi-kelta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
261
Pariisin-kelta—Parillinen luku
2«2
tuksia. Helmikuun vallankumouksessa 184S
perustettiin tasavalta; Napoleon III:n aikana
vedettiin (Seine-prefekti Haussmannin johdolla)
uusia katuja entisten korttelien läpi; tämä tarkoitti
terveyden edistämistä ja kaupungin
kaunistamista, mutta samalla myös vastaisten
vallankumousten estämistä. Ulommat bulevardit ja
Bois-de-Boulognen puisto järjestettiin, Louvren ja
Tui-leries-linnan yhdistäminen saatiin valmiiksi. P:n
rauhaan maalisk. 1856 loppui Krimin sota. V.
1855 P:ssa pidettiin toinen ja 1867 neljäs
maailmannäyttely. Riidan sattuessa Preussin kanssa
1870 P:n väestö osoitti kiivasta sodanhalua; kun
sota kävi huonosti, puhkesi syyskuun
vallankumous, jossa keisarius kukistettiin; P:ssa
muodostui nyt kansallispuolustukseu hallitus. Pian
Saksan joukot saarsivat P:n; kaupungin
varus-lusväki, josta osan muodosti kansalliskaarti, teki
useita turhia uloshyökkäyksiä; avuksi tulleet
ransk. armeiat lyötiin niinikään ja P:ia
ruvettiin pommittamaan. Kaupungissa syntyi
nälänhätä; elatustarpeiden hinnat kohosivat ja
kuolevaisuus kasvoi. Vihdoin tammik. 1871 tehtiin
antautumissopimus; P:n täytyi suorittaa 200
miljoonan Saksan markan sotakorvaus. Maalisk. 1S71
puhkesi n. s. kommuunikapina (ks. K o m m u uni).
— P. toipui pian kapinan aikaansaamista
vaurioista; hävitetyt rakennukset korjattiin, paitsi
Tuileries-linnaa. Kun hallitus ja eduskunta
asettuivat P:iin. tuli siitä jälleen maan pääkaupunki.
P:n teollisuuden ja kaupan suurenmoista
kohoamista todistavat maailmannäyttelyt 187S ja
varsinkin 18S9 ja 1900. Suurvaltain 1914 alkaneessa
sodassa saksalaiset jälleen tunkeutuivat P:n
lähi-tienoille saakka (elok.-syysk.). [..Histoire
géné-rale de P.". Pessard. ..Nouveau dietionnaire
his-torique de P."] G. R.
Pariisin-kelta, eräs laatu kromikeltaa ( ks.
Kromi).
Pariisin kreivi, Louis Philippe
d’Or-léans (1838-94). ransk. kruununtavoittelija.
kuningas Ludvik Filipin pojanpoika. P. k. tuli 1S42
isänsä Orléans’in herttuan Ferdinandin kuoltua
Ranskan kruununperilliseksi. Kun hänen
isoisänsä Ludvik Filipin täytyi 1848 helmikuun
vallankumouksen johdosta luopua kruunusta, koetti
P. k .n äiti Helena turhaan saada poikaansa
tunnustetuksi kuninkaaksi, ja hänen täytyi muiden
Orléans’in suvun jäsenten kanssa poistua maasta ;
oleskeli senjälkeen Saksassa ja Englannissa
tehden laajoja matkoja Euroopassa ja Itämailla;
otti 1861-62 pohjoisvaltioiden puolella osaa
Yhdysvaltain sisälliseen sotaan. Ranskan-Saksan
sodan aljettua 1S70 P. k. turhaan pyrki
Ranskan armeiaan: sai tämän sodan jälkeen palata
Ranskaan, mutta 1SS6 säädettiin laki. joka kielsi
kruununtavoittajia asumasta Ranskassa, ja P. k :n
oli pakko uudelleen lähteä isänmaastaan
Englantiin. Chambordin kreivin kuoltua 1S83 myöskin
suurin osa Bourbonin suvun vanhemman haaran
kannattajia tunnusti hänet Ranskan
kuningasperheen päämieheksi. P. k. tuli tunnetuksi myöskin
kirjailijana, varsinkin Englannin työväenolojen
esittäjänä: teoksia: „Les assoeiations ouvrières
en Angleterre" (1869). ..Situation des ouvriers
en Angleterre" ilS73), ..Histoire de la guerre
ei-vile en Amérique" (1874-89). J. F.
Pariisin lähetysseura (Société des missions
cvangéliques), perust. 1824. lähetti ensimai-et lä
hcltinsä 1829 basutojen keskuuteen Etelä Afrik
kaan, jossa Casalis y. in. etevät
lähetyssaarnaajat ovat hyvää työtä tehneet; täältä käsin
perusti Coillard (ks. t.) kuuluisaksi tulleen
Sam-besilähetyksen. Huomattavia työaloja on P. 1.
näiden lisäksi saanut Ranskan siirtoloissa, joista
muiden kansain lähetyssaarnaajat kaikenlaisilla
verukkeilla on syrjäytetty. Suurella
uhrautuvaisuudella on Ranskan protestanttien pieni n.
650,000 suuruinen joukko voinut ylläpitää
tämän seuran laajaa työtä, jonka kustannukset
nousevat yli milj. markan vuodessa. V. P.
Pariisin ryhmä, grnl.. tertiäärisysteemiin
(keskieoseeniin) kuuluva, kalkkikivistä
muodostunut kerrostumasarja n. s. Pariisin syvänteessä.
(E. U nen).
Pariisin-sini ks. Berliini n-s i n i n e n.
Pariisin syvänne, Bretaguen, Ranskan Keski
ylängön, Vogesien ja Ardennien välinen, laakean
maljamainen syvänne, joka on muodostunut
keskukseen päin konkordantisesti kaltevista
mese-zooisista ja tertiäärisistä kerrostumista. Helposti
vettäläpäiseviä kerroksia on
vettäläpäisemättö-liiien välissä, niin että syvänteen reunoilla
edellisiin valunut vesi alueen alhaisemmissa
keskiosissa purkautuu arteesisina kaivoina esille.
E. 31-nen.
Parikkala < aikaisemmin Joukio ja
Koit-san lahti). 1. Kunta, Viipurin 1., Kurkijoen
kihlak.. Parikkalan nimismiesp.; kirkolle
Parikkalan rautatieasemalta 2 km. Pinta-ala 802.» km’,
josta viljeltyä maata (1910) 18.226 ha (siinä
luvussa puutarha-ala 73,»j ha, viljaakasvava
kaskimaa 59,45 ha, pelto-ala 11,497 ha ja
luonnonniityt 6,596 ha). Manttaalimäärä 65.57, talonsavuja
1,305, torpansavuja 103 ja muita savuja 880
(1907). 15.041 as. (1913); 2,117 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 1.640 (1901*). 1.897 hevosta, 6.929 nautaa
(1911). — Kansakouluja 15 (1914). Yhteiskoulu
(5-luokkainen). Säästöpankki. Kunnanlääkäri.
Apteekki. ..Betania"-sairaala (Samarialaisseuran
ylläpitämä). Kunnaneläinlääkäri. —
Teollisuuslaitoksia: Simpeleen ja Kangaskosken
paperitehtaat: 3 sahaa; 3 höyrymyllyä; 12 meijeriä:
2 tiilitehdasta: 2 huopakenkätehdasta. —
Muinaismuistoja: Kaunissaaren kivikautinen
asuinpaikka. — Historiallisia muistoja: Parikkala
(ent. J o u k i o n pogosta) kuului Nyborgin kreivi
kuntaan (ks. t.) 1600-luvun lopulla. — Vanhoja
kartanoita: Koitsanlahti iks. t.). —
Luonnonnähtävyyksiä: Simpele (järvi). — 2. Seurakunta
keisarillinen. Savonlinnan hiippak. Sortavalan
rovastik.: Stolhovau rauhan <1617) jälkeen
kahdesta kreik.-katolisesta kappelista (Sammatlampi
ja Tyriä) muodostunut luterilaiseksi
seurakunnaksi, jolla oli oma khra ainakin jo 1635. Kirkko
puusta, rak. 1813-17 (vihitty vasta 1840i; laa
jennettiin 1858-59. f..Parikkalan numero" 1
Karjala 1912).] L. H-nen.
3. Rautatieasema (V 1.)
Elisenvaaran-Savonlinnan rataosalla Syväoron ja Särkisalmen
asemien välillä 23 km Elisenvaarasta. 59 km
Savonlinnaan. L. H-nen.
Parillinen, m ns., on lausekkeen rakenne, kun
siihen kuuluu 2 yhtäläistä säeryhmää. P:n ra
kenteen taiteellinen vaikutus on lvvrillinen.
I. K.
Parillinen luku, kahdella tasan aollinen luku
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
