Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parnahyba ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Parole d’honncur Parry
lilU 110 kin Helsingistä. S km Hämeenlinnasta.
— • P.b nummi ennen l.uulajan I. Iniö
laisten nummii lährlla P:n asemaa oli jo
Kuotsin vallan aikana, kulru uykyäänkin,
sota-vien »r . itu-kentlänä lse.it hallitsijat,
Kustaa III 17" i>. Kusta.i IV Aadolf .1802).
Aleksanteri I 1819) ja Aleksanteri II (1863 ja
IS7t» ora’ käyneet -lellä sotaväkeä
tarkastama– i. \|U:-tettavin on Aleksanteri II :n käynti
i9 |> heinäk. hi’". Silloin J V. Snellman pääsi
keisarin puheille ja seuraukseua tästä käynnistä
oli, että keisari allekirjoitti 1 p. elok. 1863
jul-kaislun asetuksen jonka mukaan suomen kieli
tuli in.ia.s- iiiime ta»u arvoiseksi ruotsin kuussa.
Tlmäo käynnin muistoksi pystytettiin P:n
num-:. |c ls. s kuviuiveista a C. K. Sjöstrandin
muovailema proussileijona.
A. E».
Parole d’honneur /poro’/ donnKr) iransk.).
kunniasana: kautta kunniani!
Parolli ransk. parolel, tunnussann.
Paroni nilat. baro. joko < keltti), bar = mies,
rapaa-vntyinen, tai < anglosaks. bcorn.
my-«aks hero = mies), vapaalierra, keskiaikainen
ran-k feodaalinen arvonimi, joka Ransknstu
siirtyi Englantiin ja myöhemmin, 1600-luvuu
■ eskirai eilla muihinkin maihin. Alkuansa p.
nimitystä käytettiin yleensä hallitsijnn
välittö-mi-tä vasalleista, joista useimmat kuitenkin
sittemmin kutsuivat itseänsä kreiveiksi tai
herttuoiksi. Ruotsi>»a ja Suomessa p. nimitys ei
koska .n tullut viralliseksi, mutta seuraelämässä sitä
käytetään vapaaherra nimityksen vastineena, vrt.
Vapaaherra ja I,ord. J. h’.
Paronomasia kreik , < puru’ - vieressä, ohella,
j.i ofk./mu nimi; lat. aimoininatio). sunansiitknus,
joka perustuu kahden merkitykseltään
erilaisen sanan äänteelliseen yhdensointiiisuuteen.
e-im -iinä. että lat. anians (= rakastava)
vaihdetaan ammt - mielipuoli) sanaan, tui suom.
ktrjallnnuii — ..kurjaHisuun" sanaan.
Paronychia .kreik. para’ = vieressä, ja onyks =
kynsi kynttä lähinnä ympäröivän ja kynnen
juurta peittävän ibonpoimun ja sen alaisen
kudoksen tulehtuminen.
Paropamisos myös /’urajxmisosi. Ilindukusin
nimi vanhan ajan maantieteilijöillä.
Paros, -aari Aigeian-meressii. Kreikalle
kuulut ia Kykladeja; 209 km’, n. 12.000 as. —
P n täyttää marmorista ja gneissistä syntynyt
vuori Korkein huippu Ilagios Ilias, vanhan ajan
l/orj,t»*a, 771 m yi. merenp.). Sen
pohjoisrinteellä ovat vanhalla ajalla kuuluisat, vieläkin
tyhjentämättömät. mutta kuitenkin
käyttämättömät marmorikaivokset. Niistä saatiin
kuuluisaa, Prnksiteleen y. m. kuvanveistäjäin
käyttämää valkoista marmorin. P:sta viedään
nyk. viiniä, viikunoita ja villaa. Pääkaupunki
Paroikia luoteisrannalla: hyväsatamainen
Säusa pohjoisrannalla. (E. E. K.).
Historia. P:ssa asui ensin kreettalaisia,
sitten joonialaisia: saari tuli huomattavaksi
kaupastaan P:n asukkaat avustivat 490 e. Kr. persialaisia
heidän «itaretkellään Ate<-nna vastaan; kun
Miltia-d< - »enjohdosta ryhtyi kurittamaan heitä,
torjuivat be hänen hyökkäyksensä 489 e. Kr. Myöhemmin
P. tunnusti Ateenan ylivallan. - 1200-luvtin
alus-a P. yhdistettiin Nnksokscti herttuakiintaun,
joutui sitten italialaisille ylimyssuvuille, senjäl-
kcen Turkille jn vihdoin vapaussodan jälkeen
K räikällä. o. K.
Pnrotis k» Sylkirauhaset.
Parotitis (kreik. puru’= vieressä, jn ii,«, gen.
korva), korvasylkirauhasen tulehdus, ks
Sikotauti.
Par préférence / prefcros/ (ransk.), etu
päässä, ennen kttikken.
Parquet ks. P a r k e 11 i.
Parr /piit}, C u t h e r i ii e ks. K a t a r i i n u.
Iviigluunin kuningattarin 4.
Parranajokone eroaa partaveitsestä siinä, että
:erii on suojattu niin, ettei se helposti haavoitu
iliou, varsi ou kohtisuorassa terää vastaan ja
:erä vaihdettava. V. L.
Parrasios /-ra’-/, etevä kreik. maalari (5 :nnen
vuosis. loppu- jn 4 unien alkupuolella e. Kr.),
syntyisin Ephesoksesta, Euenor uimisen mnulu
rin poika ju oppilas, oleskeli etupäässä Ateenassa.
|Ossa hiilien luullaan olleen Apollodoroksen (ks. t.
vaikutuksen alaisena; luctaun jooninlaisceu taide
suuntaan. Muuliisi etupäässä puutuuluille. P:ta
ylistetään piirustuksen hienouden ja varsinkin
ulkoviivoissa ilmenevän turmokkuun jn sattuvan
luonnehtimisen vuoksi. Ilän valitsi mielellään
aiheita, jotka tarjosivat tilaisuutta puteetillisten
sieluntilojen kuvaamiseen.
Par renommée [ranomm? / (ransk.). huhuu,
maineeu mukaan, nimeltä.
Parricida /-i’daj (lat.. < pater = isä, ju ccrderr
-surmata), isän- tui äidinsurmaaja,
sukulaisen-murhaaja.
Parru, nclitahkoinen mänty- (kuusi-)puu (kor
kein taa n 9" engl. paksuinen), pienehkö palkki.
Ulkokattojen kannutusrnkenteissa k i i r i-p. kuu
nattaa kiiriä, kahden knttoluppeen
yhtymäsär-mää; s i d e-p. on kattotuolien, riippu- ja
tuki-ansaiden vuukasuora p.; valta-p., toisia p:jn
kantava p.. niskapulkki-. heraldiikassa p. on yli
vunkuuukilven ulottuva taitettu nauha j. puikki.
U-o JV.
Parry /piiri]. 1. John P. (1776-1851),
walesi-laincn hurdi ja säveltäjä. Johti useinu vuosina
Eistcdfodd-juhlia ja nimitettiin 1821
bardimes-tariksi. Sävelsi harppu- ja pianokappaleita,
oopperoita. kuoro- ja soololauluja y. m. Julkaisi
vvalesilaisia ja skotl. kansansävelmiä; pääteos:
„The ivelsli harper". johon sisältyy myös
historiallinen esitys Wulesin musiikista.
2. Joseph P. (1841-1903), «alesilainen
säveltäjä. Toimi v:sta 1872 musiikin opettajunu
Aherystwithin yliopistollisessa laitoksessa. Sä
veisi kansullisaiheisia oopperoita (Kuningas
Arthur), orntoreja, kantaatteja y. m. Julkaisi
ivule-silnisia kansansävelmiä.
3. Hubert P. (s. 1848), engl. säveltäjä.
Toimi Lontoon konservutorissa opettajana ja
johtajana (18941, aateloitiin 1898. Siivelsi
orato-reja ja muita kuoroteoksia (Prometeus. Job,
Saul y. m.i. 4 sinfoniaa, näyttämömusiikkia
Ais-kylon ja Aristophaneen draumoihin. lukuisia
kamarimusiikkisävellyksiä y. m. Julkaisi myös
kirjallisia teoksin musiikinhistorian alalta,
etenkin käsitellen musiikin yleistä kehitystä (..The
evolution of the art of music", 1896). /. K.
Parry /piiri/. Sir William Edward
1790-1855), engl. merisotilas,
pobjoisnupnseutu-ien tutkija, otti osaa Jolin Rossin luoteisväylän
•■tsintäretkoen 1818, johti itse 1819-25 kolme eri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
