Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Parryn-saaristo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Partahyljc Partikkeli
. etupäässä »»ia ^>fi»iit antoivat p:n
kasvaa. Rooma» s» puajo tuli muotiasiaksi n. v.
300 t Kr. Ylhäisissä piireissä p:n annettiin
Vasvaa vain surun merkiksi. Vanhojen
germaani-’ kesken p n pois leikkaaminen oli
kunuiat-. .’.en i »apaudettomuuden merkki.
Merovin-kien aikana {rankkilaiset pitivät lyhyttä
täysi-p -ii. Kaarle Suuren aikana ylimyksillä oli
korkeintaan viikset, rahvas taas piti tä_vsi-p:ua
Kymmenennen vuosis. puolivälissä täysi-p. tuli
alleeu muotiin saksalaisten ja frankkilaisteu
keskuudessa pysyen 12:nnelle vuosis saakka. josta
lä! tien parrattomuus oli vallalla ylempien
säiitv-luokkien kesken melkein koko keskiajan.
Uudella ajalla p. muodit ovat myöskin suuresti
vaihdelleet aikoina, jolloin peruukki oli muodissa
- n p. väistyi ja päinvastoin. Venäjällä Pietari
Suuri määrii»i p:sta maksettavaksi veroa —
tarkoitus oli siten ..eurooppalaistuttaa" venäläisiä —
vain papit ja talonpojat olivat verosta vapaat,
sotilaihin uähden on viimeaikoihin saakka eri
maissa sovitettu määrättyjä p.-muoteja.
Partahylje ks. n y 1 k e e t.
Parta jäkälä ks. Naava.
Partakorppikotka ks. Korppikotkat.
Partakoski. koski Savitaipaleen pitäjässä
Kuolin irven laskussa Saimaaseen n. 2 km
Kiirnä-ko<kelta ks. t.l. Sotatappelu 15 p. huhtik. 1790,
jolloin suomalaiset Yrjö Henrik Jägerhornin
johdolla karkoittivat venäläiset asemiltaan täällä ja
lä ’i-ellä Kärnäkoskello. Venäläisten yrityksen
viillä vasten huhtik. 30 p:äii sam. v. ottaa
uudelleen haltuunsa nämä paikat Jägerhorn sai
torjutuksi. A. Es.
Partalinnut (Capitomdip). tikkojen sukuinen
kiipijälinturvhmä. jonka tuntomerkkinä on
sieraimia peittävät, eteenpäin suuntautuneet, pitkät
karvat. Elävät Aasian. Afrikan ja Ameriikan
troopillisi–a o-issa. 80 lajia tunnetann. E. IV. ,s\
Partant pour la Syrie f-ta pür la siri’/
raii-k . ..Syyriaan matknten", Napoleon 111 :n
äidin Alankomaiden Tlortensen, säveltämän,
sitti-nimin Ranskan 2:sen keisarikunnan
isänmaallinen laulun alkusanat.
Partaniippylä ks. Partarohtuma.
Fartarohtuma (tykösi* idiopathica, mentagra,
(ollirulilts hnrhar esiintyy yksittäisinä,
parran-karvan lävistäminä näppylöinä tahi rakkuloina,
joihin saattaa liittyä myöskin ihonalaisen
ku-dok-en tulehtumisia ja ajoksen muodostumia.
Tauti, joka syntyy tietämättömästä syystä, on
luonteeltaan kovin itsepintainen, vaatien
pitkällistä asiallista hoitoa. M. 0-7).
Partenogenesis ks. P a r t h e n o g e n e s i s.
Partenon ks. Parthenon.
Parteire (pnrtVr] (ransk.) ks. Parterri.
Parterrepalni ks. Paini.
Parterrevoimistelu ks.
Permantovoi-m i s t e I u.
Parterri (ransk. jmrtrrrr, < jmr terre lähellä
maatat, teatterikatsomon permauto.
Parthen|on /-/&✓-/, muinniskreik.,
tnnssiaske-lin astelevan neito- koorin jiihlakulkuelaulu.
Säilynyt on melkoinen osa erästä Alkmanin p:ia,
k. Koorl ja Alkman.
Parthenogenesls. partenogeneettinen. ks.
Neitseellinen sikiäminen.
Parthenon /-ö’"/ (kreik., ..neitohuone"),
..neidon" - o. Pallas Athenen juhlntemppeli Ateenan
tikropoliilla. Se rukennettiiii persialaisten ha
vittämäii vauhtia Athene-temppeliä korvaamaan
4-47 434 e. Kr. Sen arkkitehdit olivat Iktinos ja
Kallikrntes. Temppeli on pääasiallisesti
rakennettu doorilaiseen tyyliin, vaikka joonialaisia
vaikutteita, esim. friisin sijoittelussa, on
huomattavissa. Temppelin ympäröi pylväistö, joka
kolmelta puolen on kaksinkertainen. Itse temp
pelihuone ou kolmiosainen, tnimiiniisessa oli
Pheidinan kuuluisa, kullasta ja norsunluusta
tehty Athenen patsas. Runsaat kuvanveistokset.
jotka temppeliä koristivnt, ovat Pheidinan
johdolla valmistetut. Itäpäädyssä oli esitetty
Athene|| syntyminen, länsipäädyssä Athenen ja
Posei-donin taistelu At tikan omistamisesta. Friisi,
joka ympäröi koko pyhäkön, esitti ateenalaisten
kulkueen panathenaia-juhlassa. Metoopit
kuvasivat osaksi amatsioni- osaksi keutauritaisteluita.
Tomppeli kiirsi paljon 10S7 venetsialaisten
pommittaessa Ateenna. Suuren osan sen
kuvanveis-toksia vei lordi Elgin Englantiin, jossa ne nyt
ovat British Museumin suurimpia kalleuksia.
[Michaelis, ..Der Parthenon" (1871), Smith, „Thc
Sculptures of the Parthenon" 11910).] (ks. myös
Kreikkalainen taide.)
Parthenope ks. Napoli, historia. P:n
tasavalta oli sen valtion nimenä, joksi Napoli’n
kuningaskunta muodostettiin ranskalaisten
valloitettua sen tammik. 1799. Se oli olemassa
kesäkuuhun saakka sam. v. G. K.
Parthia f-tiaj, ahtaammassa merkityksessä
entinen Iraanin maakunta. Median itäpuolella.
Kaspian merestä kaakkoon päin; käsitti osia
nykyisistä Korasanin ja Kohistanin
maakunnista: maa on vuorista, vedestä köyhää ja vain
laitumeksi sopivaa. P:n asukkaat,
parthia-1 ai set (muin.-pers. pa rt hava) olivat urhool
linen paimentolaiskansa iraanilais-skythnlaista
sukuperää ja tunnustivat /.oroasterin oppia.
P. kuului vanhaan Persinn valtakuntaan,
sittemmin Aleksanteri Suuren mailiin ja hänen
kuolemansa jälkeen Syyriaan, mutta irtautui
viimemainitusta n. 250 e. Kr. Arsakes nimisen
päällikön johdolla. Hänen ja hänen seuraajiensa,
arsakidien. aikana P. laajeni niin. että
se ensimäisellä vuosis. e. Kr. käsitti Indukseu
ja Eufratin väliset maat. Saman vuosis. keski
vaiheilta lähtien parthialaisten täytyi sotia
lännestä päin uhkaavia roomalaisia vastaan, ja näitä
taisteluja kesti aina siihen asti kuin P:n
valtakunnan ja arsakidien vallan 220 j. Kr. kukisti
persialainen Artakserkses (Ardasfr). joka perusti
uuspersialaisen valtakunnan. f.Justi. ..Oesehiehte
Irans".] ./. F.
Partia (ransk. partie, parti, < lat. partVri =
jakaa), osa. osuus; erä. määrä.
Partikkeli (lat. parti’rula = osanen),
apusana, adverbien, post- ja prepositsionien,
kon-junktsionien ja interjektsionien yhteisnimitys.
Muoto-opilliselta kannalta katsoen p :eja ovat
ne sanat, jotka vastakohtana nomineille ja
verbeille eivät kuulu mihinkään paradigmiin (ks. t.<
tai ainakin ovat tavallisten paradigmien
ulkopuolella (esim. jo, poikki, saati, hei; ulos, luo.
paitsi, pahasti, sitten, nimittäin). Mutta piihin
luetaan myös eräitä selviä taivutusmuotoja
ainoastaan niiden merkityksen ja käytännön
nojalla (esim. jiiljcstii. nnrt). — Myös pieni palanen,
siru. A. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
