Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pascalin kuusikulmio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
285
Hän huomasi silloin P:n ennustuksen
barometri-korkeuden laskeutumisesta täydellisesti oikeaksi.
Tämä 1648 tehty kuuluisa koe teki lopun ..horror
vacui" opista. P. kehitti opin ilmanpaineesta
erinomaisella selvyydellä esitetyssä teoksessa:
..Traité de 1’équilibre des liqueurs et de la
pesan-teur de la masse de l’air" (kirj. 1659, pain. 1663).
Jo 1646 P., joka nuoruudestaan asti oli ollut
kovin kivulloinen, oli yhtynyt jansenistien
ankariin uskonnollisiin mielipiteisiin, kuitenkin aluksi
jatkaen tieteellisiä harrastuksiaan vieläpä
antautuen joksikin ajaksi maallisten huvitusten
pyörteeseen. Mutta 1654 hän kääntyi henkensä koko
pontevuudella uskontoon, luopuen melkein
kokonaan tieteellisistäkin tutkimuksista. Hän muutti
asumaan lähelle Port-Royal luostaria, jossa useat
jansenistien johtajat asuivat, ja järjesti elämänsä
askeettisten periaatteiden mukaisesti.
Puolustaakseen ystäväänsä A. Arnauldia, jota ahdistettiin
ja joka sittemmin erotettiin Pariisin teologisesta
tiedekunnasta jansenististen mielipiteidensä
takia, P. ryhtyi kirjoittamaan kuuluisia
..Kirjeitään eräälle maaseutulaiselle" (,,Lettres
provin-eiales" 1. oikeastaan „Lettres ä un provineial",
1656-57, myöhemmissä painoksissa laajennetut P.
Nicolen kirjoittamilla muistutuksilla). Tässä
teoksessa P. erinomaisen taitavasti ja leimuavalla
innolla vastustaa jesuiittain löyhiä ja turmiollisia
moraalisia periaatteita, heidän ..kasuistiikkaansa"
ja ,,probabilismiaan" (ks. n. sekä Jesuiitat
p. 1379 ynnä Jansen). P:n kuoltua julkaistiin
hänen uskonnolliset „Ajatelmansa" (..Pensées sur
la religion"), — hajanaisia luonnoksia aiottuun
suureen teokseen kristinuskon puolustukseksi
epäilijöitä ja jumalankieltäjiä vastaan. Niitäkin
on hyvin suuresti ihailtu. Tekijän syvä
vakaumus, voimakas uskonnollinen tunne ja nerokas
ajattelu ilmenee niissäkin mukaansa tèmpaavasti
ja vakuuttavasti. P. kuuluu tunnustetusti
Ranskan kirjallisuuden etevimpiin proosakirjaili
joihin. IGiraud, „P., l’homme. 1’æuvre, 1’influence"
(1900): Boutroux. ,.P." (1900); Hatzfeld. ,.P."
1901); Strowski, „P. et son temps" (3 os.. 1907).]
V. S:n cf- A. Gr.
Pascalin kuusikulmio
Jca’1-/, [-kartioleikkauk-sen (ks. t.) sisään piirretty kuusikulmio. Pascal
on todistanut, että sellaisessa
kuusikulmiossa vastakkaisten
sivujen leikkauspisteet ovat
samalla suoralla, myöskin siinä
tapauksessa että sivut
leikkaavat toisensa kuten esim.
kuviossa ABC DE F (ks. kuvaa),
jossa vastakkaisia sivuja ovat
AB ja DE (leikkauspiste O), BC
ja EF (leik. piste O") sekä CD
ja AF (leik. piste 0’). ü.S:n.
Pascalin simpukka [-ka’l-]. Kun
ympyrän kehällä olevasta pisteestä piirretään suora,
joka leikkaa kehää toisessa pisteessä ja suorasta
leikataan jälkimainitun pisteen kummallekin
puolen yhtäsuuret, vakinaista pituutta olevat janat,
niin näiden päätepisteiden ura suoran kiertyessä
ensinmainitun pisteen ympäri on P. s. — Ka
r-dioidi (ks. t.) on P. s:n erikoislaji. V. S:n.
Pasch [pai], ruots. taiteilijasuku. 1. L
o-rens P. v a n h. (1702-66), oli Lyypekistä
muuttaneen ja Tukholmassa
maalarinammattikunnan-vanhimpana olleen 1") a n c k w a r d t P:n (k. 1727)
286
poika, opiskeli isänsä ja D. von Krafftin
johdolla sekä täydensi opintonsa Lontoossa 1721-28,
jonka jälkeen työskenteli rokokotyylisenä
muotokuvaajana ja akatemian opettajana Tukholmassa.
Paitsi Ruotsin julkisissa ja yksityisissä
kokoelmissa on P:n kuvia myöskin Helsingissä:
Sinebrychoffin kokoelmassa „Huilunsoittaja" (1734)
ja prof. E. Aspelin-Haapkylän omistama
Fredrik I :n muotokuva (1743). — 2. Johan P.
(1706-69), edellisen veli: harjoitti aluksi
yksinomaan ammattimaalarista, pääsi 1748
hovimaalariksi ja sai 1758 hovi-intendentin valtakirjan
Tukholmassa. Ranskasta saamiensa vaikutusten
alaisena P. toimi pääasiallisesti koristelutaiteen
alalla. Tukholman linnassa hän saattoi
koristelu-työt loppuun, ja siellä hänen tunnetuimpana
työnään on linnankappelin kattomaalaus, jonka
ransk. Taraval oli aloittanut. Koriste- ja
orna-menttimaalauksia hän on myös tehnyt
Drottning-holmissa ja useissa yksityisissäkin
rakennuksissa. Hänen maalaamiaan varsinaisia
taulu-kuvia on peräti vähän. P. oli M. Toppeliuksen
opettaja. [E. Nervander. ..Suom. kirkkomaalari
Michael Toppelius" (1905).] — 3. Lorens P.
nuor. (1733-1805), P. vanh:n poika. Saatuaan
isältään ensimäisen taideopastuksensa P. lähti
1752 Kööpenhaminaan, jossa Pilo johti hänen
opintojaan, ja 1758 Pariisiin, jossa hänen
opettajinaan olivat Pierre. Deshayes ja Boucher sekä
lopulta myös Roslin. P:n aikomuksena oli
ruveta Pariisissa historiamaalariksi, mutta
toimeentulonsa vuoksi hän alkoi maalata muotokuvia.
Matkustaessaan Flanderin, Hollannin ja Saksan
kautta lukuisasti tilauksia suoritellen P. palasi
1766 io kuuluisana taiteilijana Tukholmaan, jossa
hänestä tuli erittäin suosittu muotokuvaaja ja
1793 Pilon jälkeen akatemian johtaja. P., joka
oli sukunsa lahjakkain jäsen, edustaa
täysikel-poisesti aikansa makua, samalla kuin hän on
silloisen Ruotsin taitavimpia ja
kaavamaisuudesta vapaimpia muotokuvamaalareita.
Omistamatta erikoista loisteliaisuuden taipumusta hän
onnistuukin paremmin arki-ihmisten
suorasukaisen luontehikkaasSa kuvauksessa kuin
juhlallisissa hovikuvissaan. Paitsi kuninkaallisia
muotokuvia, joista esim. eräs Kustaa ITT:n on
Grips-holmassa ja Aadolf Fredrikin. kuningatar Lovisa
Ulriikan ja Kustaa TV Aadolfin kuvat ovat m. m.
Anlellin kokoelmissa Helsingissä, sekä
Tukholman Ritarihuoneeseen 1778 maalattua
maa-marsalkkojen rintakuvasarjaa mainittakoon P:n
suuresta tuotannosta Tukholman taideakatemiassa
olevat nuoren Sergelin (175S) ja pastellimaalari
G. Lundbergin kuvat sekä Kansallismuseossa
oleva porvarisnaisen, rva Wargentinin
erinomainen maalaus (1769). — 4. Ulrika
Fredrika P. (1735-96). edellisen sisar, v.sta 1773
Tukholman maalari- ja kuvanveistäjäakatemian
jäsen. Maalasi muotokuvia, joissa ensiksi
noudatti isänsä vaikutusta ja n. v:sta 1770 alkaen
mukaili usein menestyksellisesti veljensä
taidetta. Ateneumissa on häneltä 2 muotokuvaa.
E. R-r.
Pasclialis
kä’-J kolmen paavin nimi. — 1.
P. I (paavina S17-824), piti yllä ystävällisiä [-suhteita Ludvik Hurskaaseen ja kruunasi 823 hänen
poikansa Lotharin keisariksi. Kun paavin omat
palvelijat kesällä s. v. surmasivat Roomassa kaksi
frankkilaismielLstä pappia, täytyi paavin tehdä
Pascalin kuusikulmio Paschalis
Pascalin kuusi
kulmio.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
