Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pasko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
»I
Passage— Passavant
miltei pitkin parallel ipiiriu ja ilma laskeutuu -en
tähden »nureksi ojiksi hitaasti maanpintaa kohti.
Tkallä syntyy niin muodoiu korkean ilmanpaineen
ry v’ v ke oka syöttää alapassadia. Alemmille le
»ey-,-teille puhaltava ilma joutuu seuduille, joilla
maan pyöriminen lännestä itääu on nopeampi ja
aLipas-.tdi «aa täten itäisen komponentin, niin
ett.» »en suunta on pohjoisella maunpuoliskolla
koillinen, eteläisellä kaakkoinen.
Päivlntasaa-jan luona on tyy ui alue n. s. tyventöv y
ö-hyke Se ei koskaan ylety eteläiselle maan
puoliskolle. P. esiintyvät etupäässä Atlantin
valtamerellä. Tyvenellä-nierellä ja eteläisellä
In-tian-merelli pohjoisella Iutinn-merellü puhaltavat
mon»uunit . Niiden alueet vaihtelevat
vuodenni-ko .1 ja valtameriä myöten. Seuraava taulukko
os-ittaa niiden rajat maalis- ja syyskuussa:
Maali »kuu Syyskuu
Allaniin- I Tvven- Atlantin- Tvven-
meri mert meri nierl
s pv««a.Ji "S 2.VS—S»N ti X—l|ON «"N 1U»N
Tjrvmio-
’ t>uhvke fS-pair las S»S—SWI1 lPN-tPS I0»N-T»N
SE-pasaadi Palr. ias.-2ä»s| 9».S-28"S 3»N-2ä»S | 7»S—20»S
Passini ivyöhvkkeelle on ominaista selvii taivas
ja sateen puute, kun tyventövyöhvkkeessä sitä
rastoin melkein päivittäin sataa rankasti. Jos
»entähden paikkakunta on alituisesti
passadivyöhykkeessä. niin se on kovin kuiva, mutta niillä
aloilla maapalloa, jotka ovat
passadivyöhvkkei-den siirtymisen tähden vuoroin niissä, vuoroin
tyventövyOhykkei.-sU, sadeaika katkaisee
kuivuuden. V. S:n.
Passage
mViJ ransk. . kulku, läpikulku, [-ohimeno: kulkureitti, läpikulkupaikka, valtakuja,
pasaasi; mu*, juoksutus (ks. t.); hevosen
säännönmukainen käynti.
Passah (hepr. prsah. alkumerkitys hämärä).
juut.ilai»ten pääjuhla, jota vietetään keväällä
Nisan kuun ks. t.) 14 p. menoilla, jotka osaksi
ovat ikivanhoja. Ulan suussa ennen
auringonlaskua teurastetaan passah-uhrina lammas
(2 Moos. 12,; 5 Moos. 10,), jonka verta
sivellään oven pieliin jn piUillyspuuhun (2 Moos. 12,)
ja jonka liha syödään yön kuluessa (2 Moos. 12,
ja seur. 16; 5 Moos. 16,). Aterian niknnn
perheenisä lukee Mooseksen kirjoista knppnleita,
jotka koskevat Israelin lähtöä Egyptistä (2 Moos.
12* ja -<Mir.; 13. 14 ja seur.); sen ohessa
vei–itaan vlistyapsalmeja (p*. 113-118). — P.-juhlnn
alkuperäinen luonne ja merkitys on riidnnnlainen.
Toi.et pilarit sitä alkuperäisenä kuunjuhlana,
jonka aiheet olivnt astraalista laatua, toiset
iki-ranhana sovitusjuhlnna, joka tarkoitti perheen
tai talon suojaamista onnettomuuksilta, toiset
paimentolaixjuhlann. jos-i uhrattiin lauman
esi-Voisia. Israelilaisten asettuessa Kanaaniin maata
viljelemään yhdi-tyi p:iin massot-julila (ks.
Happamaton lei pii jota alkuaan vietettiin
sitäkin keväällä itsenäisenä juhlana viljan
siunaamiseksi. Aikaisin liittyi p.-juhlnan
historiallinen aihe. lähtö Egyptistä (2 Moos. 3U: 6,: 8„
Ii setir.; 10, ja seur.), ja lopulta tuli siitä
kokonaan historiallinen muistojuhla. Kristittyjen
pääsiäinen (ks. t.) johtaa alkunsa juutalaisten
pISte. Ar. E.
Passant ks. En passant.
Pnssarge. Ludwig (1825-1912), saks. kirjni
lija, ou monilukuisten matkojensa tuloksina jul
kai-sut melkein kaikista Euroopan muista, etenkin
Skandinnnvinstu. matkakertomuksin, joissa hän
mieltäkiiunittäviillä tavalla kuvaa omia niike
miiinsä. Näistä teoksista mainittakoon: „Aiis
dem \\ eiehseldelta" (1857), „Sch\veden, Visby und
Kopeuhugen" (1867), „Aus boltischen Landen"
(1878), ..Sommerfnhrten in Norivegen" (1883).
..Schweden" (1897), ..Dnlmntien und Montenegro"
11904). Sitli paitsi hiin on julknissut runokokoel
man ...\us fiinfzig Jahren" (1895) jn
novellisarjan ..Bnltische Novellen" (1884) sekä kääntänyt
saksan kielelle useita Ibsenin jn Bjurnsouin
näytelmiä. //. Kr-n.
Passari (ruots. pnssare), harppi (ks. t.).
Pnssarowitz [-siVrovits], oikeammin P o z n
r e v n e. kaupunki Serbiassa. Moravan jn M
luvan välillä: tunnettu rauhasta, jonkn Venetsia
ja keisnri Knnrle VI tekivät siellä Turkin knnssn
21 p. lieinäk. 1718 jn jossa Turkki luovutti
Itävallalle Baanantin, Temesvflrin, Belgradin v. m.
,/.’ F.
Pnssau. kaupunki Baierissa, Itävallan rajalla.
Tonavan varrella, Tonavaan laskevien Inn- jn
llz-jokien suussa, useiden rntojen risteyksessä;
20.983 ns. (1910). — P. jakaantuu varsinaiseen
kaupunkiin, jokn on snngen kauniissa asemassa
knlliokielekkeellä Innin jn Tonnvnn välissä, sekä
Innstadt. Ilzstadt. St. Nikoin ja
Angervorstadt nimisiin esikaupunkeihin.
Tonavan yli vie rautnsiltn. — Huomattavia
rakennuksia: tuomiokirkko (per. 1300-luvulla).
Heilige-Geist-kirkko, ent. piispnnpalatsi, ent. je
suiittakollegi (kirjastossn yli 30,000 nid.),
postitalo (jossn 1552 tehtiin P:n sopimus), raatihuone,
Oberhnus (mainitaan jo 737) jn Nieiler- 1. Unter
liaus nimiset ent. sitadellit. — Useita
oppilaitoksin jn nmmattikouluja. Piispanistuin. —
nar-joitetaan melkoista nnhka-, puutavnrn-,
posliini-paperi-, tupakka- ja olutteollisuuttn. Kauppa vii
kasta (puutavaroita, suolan, viljan). Höyrylaivn
satnmn; Tonnvnn höyrylaivnyhtiön pääkonttori.
Ympäristössä tunnettu pyhiinvnelluskirkko
Marinliilf, Ereudenbergin linnn, Haisin ilma
parantola. (E. E. K.)
Innstndtin paikalla oli vanhnlln ajalla keltti
Iäinen Hojodurtim : sen vastapäätä syntyi roomal
leiristä n. s. Caslrn Batuva niminen linnoitus
eli varsinainen P. Se tuli 738 piispanistuimeksi
ja sai ensimäisen kaupunginoikeuden 1225. P:ssn
tehtiin 1552 Snksnn uskonpuolueitten välillä so
piinus, jonka muknnn Augsburgin tunnustuksen
kannattajat snivnt uskonvapauden. V. 1803 P
joutui Baierille. O. II.
Passavant f-vä’/, Johann Dnvid
(1787-1861), snks. taidekirjailija ja -maalari; oli syn
tymäkniipunkinsn Frankfurt nm Mainin taide
museon (Städelsche Institut) tarkastaja. Pnrii
»issa Davidin jn Gros’n johdolln opiskelleenn ja
Koomassa Corneliuksen jn Overlieekin saksalais
romanttiseen suuntaan liittyneenä taiteilijana
ei P:lla enää ole mitäiln merkitystä, jotnvastoin
hänen jo tosin vanhettuneista kirjateoksistaan
ansaitsevat mainitsemista „Bnfnel von Urbino
und sein Vater Giovnnni Santi" (1858, ransk
1860). ,.l>ie chrlstliche Kunst in Spnnien"(1853i
ja ..Le peintre-graveur" (1864). rr’orllill.
hunn David P." (18651.1 E. l! r.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
