Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pécs ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
329
Pécs—Pedelli
kanssa; julkaisi 1849-50 „Le salut du peuple"
lehteä; menetli Louis Napoleonin
valtiokaappauk-sen johdosta pienen kirjastonhoitajavirkansa.
P. on yhteiskuntafilosofiassaan sulattanut
Fourier^ kapitalismin erittelyn Saint-Simon’in
kehityshistorialliseen käsityskantaan. Samaten kuin
viimemainittu on hänkin sitä mieltä, että
nykyinen kapitalistinen talousjärjestelmä on kehittyvä
sosialistiseksi. Tähän käsitykseensä nähden hän
011 Marxin edeltäjiä, vaikka jyrkkä
luokkataisteluoppi olikin hänelle vieras; teoksia: „Théorie
nouvelle d’éeonomie sociale et politique. ou études
sur 1’organisation des sociétés" (1S42), „Des
améliorations matérielles", „Des intérëts du
com-merce". [Maisonneuve, „P. et Vidal".]
Pécs /pels] (saks. Fünfkircheti), kaupunki
Etelä-Unkarissa, Baranyan komitaatissa,
Tonavan länsipuolella Meesek-vuoriston etelärinteellä,
usean radan risteyksessä; 49,825 as. (1910), joista
unk. 83,«%, saks. 12,s</0; roomal.-katolisia 84,4^.
— Toistakymmentä kirkkoa, joista huomattavin
ihana basilika (rak. 1100-luvulla. moskeiana
1543-1686, uusittu 1880-92);
Johanneksenkappe-lilla on turkkilaisajalta muistona hyvin säilynyt
minareetti; maanalainen kristittyjen
hautakappeli katakombeineen room. ajalta. Useita
oppilaitoksia: piispallinen seminaari, oikeusopillinen
akatemia y. m.; museo, useita kirjastoja.
Roomal.-katolinen piispanistuin. — Teollisuus huomattava
(sampanja-, urkutehtaita, Zsolnay’n
majolikateh-das y. m.). Läheisyydessä marmorilouhimoita ja
suuria kivihiilikaivoksia. — P. on Unkarin
vanhimpia kaupunkeja; roomal.-aikana sen nimenä
oli Sopianæ, myöhemmin Quinque eeclesice (josta
P:n saks. nimi). Piispanistuin v:sta 1009.
Yliopisto 1367-1526. Turkkilaisten hallussa P. oli
1543-1686. (E. E. K.)
Pecten (lat., = kampa) ks.
Kampasimpukka.
Pectus (lat.), rinta.
Pectus carinatum, hanlienrinta. riisitaudin
aikaansaama rintakehän epämuodostus, joka
ilmenee siinä, että rintalasta kohoaa, joten rinta
saa linnun rintaa muistuttavan muodon.
Péczeli, J 6 z s e f [pëtsäli jözef] (1750-92).
unk. reform. pappi ja kirjailija, julkaisi,
tutustuttaakseen kansalaisiaan ulkomaan
kirjallisuuteen, käännöksiä ransk., engl., sf>ks. ja
klassillisesta kirjallisuudesta (m. m. VoMairen teoksia
ja Aisopoksen satuja), perusti ensimäisen unk.
tieteellisen aikakauskirjan (,,Mindenes
gyiijte-mény", 1789-92). P. esiintyi myös runoilijana
sekä historiallisena ja teologisena kirjailijana.
Y. W.
Pedaali (lat. pes = jalka), mus., 1) jaloin
soitettava urkukoskettimisto (ks. Ja Iki o).
2) P:eiksi nimitetään myös pianon
jalkapolki-mia, joita tavallisesti on kaksi. Oikeanpuolista
painamalla poistetaan kieliltä huopatukot. jotka
muuten saavat äänen heti lakkaamaan, kun sormi
kohoaa koskettimelta. Tämän p:n käyttäminen
tuottaa pianonsoittoon tävtelyyttä ja
sointui-suutta: mutta sitä on taiten käytettävä, jotta
eri sointuihin kuuluvat sävelet eivät jää toisiaan
häiritsemään. Vasemmanpuolinen p. i „piano"-p.)
vaikuttaa äänen hiljenemistä, joko niin että
kielet eivät pääse väräjämään täydellä voimallaan
tahi niin että samaan säveleen kuuluvista
kielistä vain yksi saatetaan soimaan fvna cordsi).
Joskus tavataan vielä 3:s p. näitten keskellä.
Sen vaikutus on välistä samanlaatuinen kuin va
semmanpuolisen p:u, mutta hiljentää äänen
paljoa tehokkaammin. Toisinaan se taas vaikuttaa
samaa kuin oikeanpuolinen p., mutta kohdistuu
pelkästään siihen sointuun tahi säveleen, jota
soitetaan p:ia painettaessa. — 3) Harpun p:t
ovat jalkapolkimia (luvultaan 7), joiden avulla
asteikon eri asteet saadaan korotetuiksi ’/leskeltä,
ylemmäs. I. K.
Pedaaliflyygeli, mus., on rakennettu siten
että flyygeliin on liitetty samanlainen
pedaali-koskettimisto kuin uruissa. Nämä koskettimet
ovat yhdistetyt flyygelin bassokieliin.
Pianiinoi-hin voidaan liittää itsenäinenkin pedaalisoitin.
jonka kielet ovat pianiinon taakse asetettavassa
kaapissa. Pedaalisoittimia käytetään
pääasiallisesti vain urkukappaleiden harjoittamiseen.
Mutta esim. Schumannin teosten joukossa on
erityisiä sävellyksiäkin p:lle. I. K.
Pedagogi (kreik. paidngögo’s = poikain oh
I jaaja), muinaisajalla Kreikassa poikain hoitaja,
enimmäkseen sivistynyt orja, joka usein toimi
myös opettajana. Nykyään sana merkitsee samaa
kuin opettaja. O. 3l-e.
Pedagogia (kreik. paidagägi’a), kasvatustaito.
kasvatusoppi (ks. t.). — P e d a g o g i a t u
t-kinto ks. Kasvatusopin tutkinto.
Pedagogiikka (kreik. paidagügikë’ ftcklinë]),
[kasvatusoppi (ks. t.).
Pedagoginen yhdistys ks. Suomen ka s
vatusopillinen yhdistys.
Pedagogio (kreik. paidtigöydion, ..pedagogin"
asunto, koulu), muinaisajan roomalaisilla
(pceda-gogium) se osa ylhäisen perheen asuntoa, jossa
nuoria orjia valmistettiin vastaisiin opillista
sivistystä vaativiin tehtäviin; myöhemmin (esim.
Saksassa) yleensä oppilaitos, erittäin
asumalai-toksella varustettu, joka valmistaa oppilaita
yliopistoon; toisinaan oppikoulun alajakso tai las
tenkoulu. Meidän maassamme samoin kuin
Ruotsissa p. nimitystä on käytetty yksinomaan
sellaisista kouluista, joissa aloitteleville annetaan
ensi tiedot. Nimitys oli käytännössä 17:nnellä
ia lS:nnella vuosis.. mutta hävisi myöhemmin,
kun kouluolot järjestettiin uudelleen. Pietari
Brahen aikana perustettiin myös moniaita
maa-lais-p:ita, jotka olivat tavallaan meidän ensi
mäiset kansakoulumme. O. M-e.
Pedanias ks. Dioskorides.
Pedantti (it. pedante, < kreik. paide’uein =
opettaa lapsia), henkilö, joka turhan tarkasti
pitää kiinni epäolennaisista seikoista ja
muodollisuuksista : sääntöjen orja. — Subst.: pedantti
s uus ja pedanteria.
Pedatrofia (kreik. pais = lapsi, ja a t r o f i a.
ks. t.), lapsen riutuminen, enimmäkseen
kroonil-listen ruuansulatushäiriöiden, riittämättömän
ravinnon. tuberkuloosin y. m. kroonillisen taudin
aiheutuksesta.
Pedelli (mlat. pede’llus, < mvsaks. pital =
kutsuja), palvelusmies erinäisissä julkisissa
laitoksissa, kuten yliopistoissa sekä tuomio- ja
hallintolaitoksissa. Varsinkin
ensiksimaini-tuissa on p:eillä vanhastaan ollut omat
yliopistojen säännöissä määrätyt tehtävänsä.
Voimassaolevien Suomen yliopiston sääntöjen 65 § :n
mukaan on p:eillä, joita alkujaan oli ja yhä vielä
on vain neljä, tehtävänä rehtorin tarkempien mää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
