Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pedologia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Pedologia—Peel
334
idées inodernes sur le> eufants"), joka on
koettanut laatia varman koekaavau lasten älyllisten ky
kyjen mittaamiseksi (vrt. Jaederholm
..Undersök-ningar öfver intelligensmätningarnas teori oeh
praxis" ja Montrose Whipples ..Manuni of
men-tal and pliysical tests"). Sveitsissä E. Claparöde
(..Psychologie de 1’enfant"), Saksassa William ja
Clara Stern (..Die Kinderspraclie", ..Erinnerung,
Aussage und Liige in der ersten Kindheit") ja
U. Gaupp (..Psychologie des Kindes").
Lapsipsy-kologiaa käsittelevistä aikakauskirjoista
mainittakoon: ameriikkalaiset ..Pedagogical seminary" ja
.,The journal of edueational psyehology",
saksalaiset ..Zeitschrift für Kinderforsehung",
..Zeitschrift für pädagogische Psychologie" ja
..Zeitschrift für angewandte Psychologie und
psycholo-gische Sammelforsehung". Meilläkin 011 tämä
tutkimusala pantu alulle: mainittakoon tässä A. R.
Rosenqvist. ..Valhe ja eetillinen kasvatus" (19141.
— Lapsipsykologisia yhdistyksiä on perustettu
Ameriikassa, Englannissa. Saksassa y. m.
Brysselissä on yksityinen pedologinen
yliopistotiede-kunta. [Laaja bibliografia M. C. Schuytenin
teoksessa ,.La pédologie" ’1911).]
Pedologia (kreik. pedon = maaperä, ja logos =
oppi), maaperäoppi (vrt. Maaperä).
Pedometri (lat. pes = jalka. ja kreik. metron
-mitta), askelenlukija (ks. t.i.
Pedrell [e’ljj. Felipe (s. 1841), esp.
säveltäjä ja musikologi, Madridin konservatorin
opettaja. akatemian jäsen, kirkollisen musiikkilehden
toimittaja. Sävelsi oopperoita esim.
kansallis-aiheinen trilogia „Pyreneit" 19021. sekä
kuoroteoksia ja lauluja. Julkaisi soitinnus-oppijakson
(1902), tutkielman vanhoista esp. soittimista
1902) sekä sarjan vanhoja esp.
kirkkosävellyk-siä ll-VT) ja oopperoita (I-TV).
I. K.
Pedro (Pietari). Brasilian keisareita.
1. P. I d’A 1 c- a n t a r a (1798-1834), Johan VI :n,
Portugalin kuninkaan, poika. Toimi isänsä
palattua Portugaliin Brasilian hallituksen hoitajana.
Perustuslaillisuusharrastusten levittyä Brasiliaan
ja maan irtauduttua emämaasta (ks. Brasilia!
P. valittiin lokakuussa 1822 Brasilian keisariksi ja
antoi 1S24 maalle vapaamielisen valtiosäännön.
Nousi isänsä kuoltua 1826 Portugalin
valtaistuimelle P. IV :n nimellä ja antoi maalle
perustuslaillisen valtiosäännön. Luovutti kuitenkin pian
kruunun tyttärelleen Maria da Glorialle, mutta
P:n veli Dorn Miguel anasti vallan. Brasiliassa
P. hallitsi perustuslailliseen henkeen, mutta ei
kyennyt saamaan sopua aikaan brasilialaisten ja
portugalilaisten välillä, joutui rettelöihin
eduskunnan kanssa ja kapinan sytyttyä huhtik. 1831
luopui vallasta, jättäen sen pojalleen P. TI:lle;
voitti 1833 veljensä ja asetti tyttärensä jälleen
Poitugalin valtaistuimelle toimien jonkun aikaa
hallituksen hoitajana.
P. II d’A lcantara . 1825-91). edellisen poika,
julistettiin 1840 täysi-ikäiseksi. P. oli
hyväntahtoinen. epäitsekäs ja varovainen sekä hyvin
oppinut. Saavutti määräävän vaikutusvallan
maan asioiden johdossa ja noudatti tarkoin
valtiosäännön määräyksiä, mutta sai aluksi taistella
sisäisiä rauhattomuuksia vastaan ja joutui
myöhemmin moniin sotiin naapurivaltojen kanssa.
Vallankumouksessa marrask. 1889 menetti
kruununsa. oleskeli sen jälkeen Portugalissa, kuoli Pa-
riisissa jouluk. 1891. P. oli useiden euroopp.
tiedeakatemiain ja oppineiden seurojen jäsen.
A". W. R.
Pedro (Pietari), Portugalin
kuninkaita. — 1. P. I (1320-67), Alfonso IV :n poika,
oli ankara ylimyksiä ja mahtavia, mutta lempeä
ja ystävällinen alhaisia kohtaan ja sai
aikalaisiltaan nimen ,.ankaranoikeudellinen". Saattoi
valtiotalouden järjestykseen ja kohotti kansan
hyvinvointiin (ks. Castro. Inés de). — 2. P. II
11648-1705) valittiin 1667 hallituksen hoitajaksi
kykenemättömän veljensä Alfonso VI :n (ks. t.)
sijalle, otti 1683 kuninkaan nimen. P. oli
kir-kollismielinen ja jesuiittain johdettavana.
Saavutti voittoja ulkopolitiikassa. Teki Espanjan
kanssa rauhan 1668 ja lopetti riidat
Alankomaiden kanssa. Liittyi Espanjan perintösodassa 1703
Itävaltaan. — P. IV, ks. Pedro I, Brasilian
keisareita. — P. V d’A lcantara (1837-61), P.
IV :n tyttären Maria da Glorian poika. Oli
huolellisesti kasvatettu, osoitti hyviä taipumuksia ja
omasi suuren sivistyksen; nousi valtaistuimelle
1S53, tuli täysi-ikäiseksi 1855, hallitsi
perustuslailliseen henkeen. K. IV. R.
Peegeli ks. V e s i a s t e i k k o.
Peel [pii], 1. Sir Robert P. (1788-1850).
engl. valtiomies, s. helmik. 5 p. 1788. Isä oli
suurteollisuuden harjoittaja Sir Robert P.
Opiskeli Oxfordin yliopistossa ja astui 1809
parlamenttiin. Uskollisena periaatteille, joiden
mukaisesti oli kasvatettu. P. liittyi tory-puolueeseen.
Hoiti tärkeitä virkoja, m. m. Irlannin sihteerin
tointa, osoittaen huomattavaa hallinnollista
kykyä. Sai 1819 aikaan parlamentissa
metallikantaan palaamista koskevan lain. Oli sisäasiain
ministerinä 1821-27, jolloin pani toimeen
uudistuksia hallinnon ja oikeudenhoidon alalla, mutta
vastusti katolisten vapauttamista. Kuitenkin
tultuaan uudelleen 1828 sisäasiain ministeriksi P.
näki. että katolisten päästäminen parlamenttiin
ja virkoihin oli välttämätöntä, ja silloin hän
pontevasti esiintyi tämän asian puolesta saaden
aikaan sitä koskevan säädöksen.
Tory-ministeris-tön kukistuttua 1830 P. alahuoneessa kuului
op-positsioniin ja vastusti, vaikka turhaan, suurta
äänioikeusuudistusta. Sen toimeenpanon jälkeen
P. kokosi oman puolueen, joka muodosti
keskustan äärimäisten torvjen ja whig-puolueen välillä.
Oli 1834-35 pää- ja finanssiministerinä ja v :sta
1838 hän saavutti suuren vaikutuksen
hallitukseen, ministeristö kun yleensä seurasi hänen
ehdotuksiaan. Muodosti jälleen 1841 ministeristön.
joka sai voiton viljalakikysymyksessä ja pani
toimeen tuloveron. P. ajoi vapaampaa
tullipolitiikkaa saaden aikaan suojelustullien alentamisen.
Viljatullit lakkautettiin 1846 ja yleistä
tullitariffia edelleen alennettiin. P. kukistui kesäkuussa
1846 erään Irlantia koskevan lakiehdotuksen
johdosta. Hallituksesta poistuttuaan P. tuki
vapaa-kauppakysymyksessä whig-puoluetta, jota hänen
ryhmänsä yleensäkin yllä enemmän läheni. P. oli
läpeensä käytännöllinen luonne ja
rehellisyydellään ja luonteensa jaloudella hän voitti
vastusta-jiensakin kunnioituksen ja kansansa rakkauden.
Kuoli heinäk. 2 p. 1850 ratsastusretkellä
sattuneen onnettomuuden johdosta. Useissa paikoin
Englannissa on hänelle pystytetty muistopatsaita.
[Memoirs of the R. H. Sir Robert P. (Stanhopen
julkaisemat 1856-57); Parker. ..Sir R. P." liis life
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
