Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pehkola ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
337
Peli kola—Peipposet
338
Pehkola ks. P a a v o 1 a.
Fehlevi (pahlavi), pers. kirjakieli
sassanidien aikana eli siis 3:nnelta 7:nnelle vuosis. j.Kr.
Viilistä sitä myöskin nimitetään keskipersiaksi.
Nimi p. johtuu sanasta pahlava, joka
muinais-lraanilaisessa muodossaan kuului partliava ja
merkitsi alkujaan ..parthilaista": sassanidithan
laskivat allensa parthilaisen valtakunnan.
P:d-kiellii kirjoitettiin seemiläisillä (aramealaisillaj
kirjaimilla ilman vokaalimerkkejä. Melkoinen osa
sanoja jokaisessa tekstissä on sen lisäksi
kirjoitettu vielä aramean kielellä, mutta luettaessa
nämä sanat lausuttiin pehleviksi. Tämä seikka
teki melkein mahdottomaksi määrätä p:n kielen
äänteellistä asua. Helpottaakseen p.-tekstien
lukemista toimittivat persialaiset oppineet selitteleviä
teoksia, joita nimitettiin pözend (= tulkinta) ja
näissä käytettiin vanhaa persialaista selvää
avesta-kirjaimistoa. Viime aikoina on
kiinalaisessa Turkestanissa löydetty paljon p:n-kielisiä
muistomerkkejä, jotka ovat kirjoitetut
yhtenäisellä seemiläisellä estrangelo-kirjaiinistolla. Täten
on vihdoin voitu saada pääpiirteissään selvä
kuva p:n äänteellisestä asusta. ,/. J. M.
Pehmeneminen (malacia) ks. M alas ia.
Pehmeäeväiset (Anacanthini), luukalojen
(Teleostei) alaryhmä, saanut nimensä siitä, että
tähän kuuluvien kalojen kaikki eväruodot ovat
pehmeät (erotus piikkieväisistä). Vatsaevät
sijaitsevat rintaevien edessä t. alla. uimarakko ei ole
yhteydessä nielun kanssa (erotus rakkosuisista).
Sekä uimarakko että vatsaevät voivat myös
puuttua. Meikäläisistä edustajista ovat tärkeimmät
turska, made ja kampelat. I. V-s.
Pehmeäkielinen ks. S a m m a 1 k i e 1 i.
Pehmeäsiipiset (Malacodermata .
kovakuoriaisia, joiden peitinsiivet ovat pehmeät, nahkeat,
joskus ne voivat puuttua kokonaan. Sekä
täysi-muotoiset kovakuoriaiset että toukat ovat
enimmäkseen petoeläimiä. ks. Cantharis ja
Kiiltomato. 17. S-s.
Pehmeä suulaki ks. Kitapurje.
Pehmytjuote ks. Juottaminen.
Pehtori (ruots. inspektor. < lat, inspectä’re =
tarkastaa), työnjohtaja maataloudessa, ks.
Maatalousopetus.
Peiho ks. P a i h o.
Peijaiset 1. peijaat, maahanpaniaiskemut.
ks. Peijakas.
Peijakas, paholainen, on samoinkuin peijaiset
johtunut yksinkertaisesta muodosta peijas. joka
taas on germaanilaista alkuperää;
alkugermaa-nilainen muoto oli faigiaz, josta muin. isl. feigr =
..sellainen, joka ei voi välttää kuolemaansa",
ruots. feg, saks. feige. J ■ J■ il.
Peilata (ruots. pejla, < holl. peil. ks. P e e
g e 1 i, luotaamalla mitata veden syvyys. -— ks.
myös Paikanmääräys.
Peili ks. Kuvastin.
Peiliholvi on luostariholvi <ks. Holvi . jonka
yläosa on viistetty pois ja näin syntynyt aukko
peitetty vaakasuoralla holvilla n. s. peilillä.
Tavallinen on kattovalolla varustettu p. Varsin
muotorikkaana esiintyy p., kun sen kaarevaa
alaosaa leikkaavat pienet vierekkäiset pistoholvit
(lynetit). K. S. K.
Peilihypsometri (ks. Hypsometri), saks.
metsänhoitomiehen Martin Faustmannin
1856 keksimä puiden korkeuden mittaaja. Faust-
mannin peilihypsometri kuuluu n. s.
geometrisiin hypsometreihin (vastakohtana
trigonometriset hypsometrit). P. on saanut nimityksensä
siihen liitetystä peilistä, johon kuvastuvasta
mittakaavasta, konetta käytettäessä, voidaan lukea
mitattavan puun tai esineen korkeus.
Verrattain halvan hintansa ja käytännöllisyytensä
vuoksi Faustmannin p. on eniten käytettyjä
hypsometrejä. 0. Lth.
Peililasi ks. Lasiteollisuus.
Peilirauta. ö-22</, mangaania sisältävää
takkirautaa. On valkoista, suurikiteistä. Kiteet ovat
suurimmat, peilimäisten pintojen rajoittamat
mangaanimäärän ollessa 10-12%. P. ei saa
sisältää sanottavasti fosforia, koska sitä
pääasiallisesti käytetään valuteräksen valmistuksessa.
G. A. A.
Peipohja, rautatieasema (III 1.)
Tampereen-Porin radalla, Kokemäen ja Harjavallan asemien
välillä, 97 km Tampereelta, 39 km Poriin;
etäisyys Helsingistä 284 km. P:n asemalta lähtee
yksityinen normaaliraiteinen rata Rauman
kaupunkiin, ks. Rauman rata. L. H-nen.
Peippi (Lamium), huulikukkaisten heimoon
kuuluvia kasveja, joilla
ou punaiset tai valkeat
kukat ja hertta- tai mu
nuamaiset lehdet. Teriön
ylähuuli on kupera, ala
huulen kolmesta liuskasta
keskimäinen suuri,
vasta-herttainen. sivuliuskat
pienet. Suomessa 4 lajia,
kaikki rikkaruohoja.
Yleisiä ovat
punakukkaiset p u n a-p. (L.
purpu-reumj ja L. incisum.
Suuret valkeat kukat on
v a 1 k o-p :llä (L.
al-bum), joka on
paikoitellen Etelä-Suomessa
yleinen tienvierillä y. m. s.
paikoin.
K. L.
Peippola. 1. Allodisäteri Elimäen pitäjässä
lähellä kirkkoa 19 km Korian rautatieasemalta,
käsittää nykyään 10 manttaalia, n. 5.000 ha. —
Tiilitehdas ja turvepehkutehdas. Juustomeijeri. -—
V. 160S Kaarle IX lahjoitti Ivirkholman
taistelussa 1605 kaatuneen Henrik Wreden leskelle ja
lapsille muiden tiluksien ohella m. m. Elimäen
neljänneskunnan. Tänne perusti mainitun Wreden
lesken Gertrud Ungern von Sternbergin toinen
puoliso Jaakkima Berndes P:n säterin, joka oli
Wrede-suvulla v :een 1767, jolloin se oston kautta
siirtyi kauppaneuvos Jaakko af Forsellesille.
Tila oli af Forselles-suvulla v:een 1883, jolloin
sen osti eversti A. Etholén, jonka perillisten
hallussa se nykyään (1914) on. — P:n kartanossa
syntyi m. m. Ruotsin historiassa huomattava
Fabian Wrede (k. 1712), joka 1687 kohotettiin
kreiviksi. — Päärakennus on 1840-luvulta.
Huoneissa on vanhaa huonekalustoa. A. Es.
— 2. Maatila Uudenkirkon (V. 1.) pitäjässä. Tilalla
oli ennen terästehdas, jonka vapaaherra von
De-mienov ja pietarilaiset kauppiaat J. Österman ja
V. Ilin olivat perustaneet 1800. A. Es.
Peipposet. 1. P:n heimo (Fringillinæ) muo
dostaa varpuslintujen huomattavimman ryhmän.
Valkopeippi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
